Jere Riikonen kirjoitti Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla mielestäni erittäin asiantuntevan artikkelin merialasta, sen merkityksestä Suomelle ja Euroopan unionille. Lainaan hänen kirjoituksensa muutamia keskeisimpinä pitämiäni kohtia ja tuon sen jälkeen tukea varsinkin otsakkeen viestille ajankohtaisesta Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen loppuraporttiluonnokesta.

Jere Riikonen HS 23.1.2013:

”Suo­mi on ol­lut jo kauan me­ri­osaa­mi­sen suur­val­ta, ja sii­tä ase­mas­ta on pi­det­tä­vä kiin­ni.

Li­ki 300 vuot­ta sit­ten Eu­roo­pan im­pe­riu­mit val­loit­ti­vat maail­maa lai­voil­la, jot­ka py­syi­vät pin­nal­la suo­ma­lai­sel­la ter­val­la. 1980-lu­vul­la Rau­ma-Re­po­la Ocea­nics ra­ken­si Neu­vos­to­lii­tol­le maail­man sy­vim­mäl­le su­kel­ta­vat tut­ki­mus­su­kel­lus­ve­neet. 2010-lu­vul­la STX Fin­lan­din Tu­run-te­la­koil­la ra­ken­net­tiin maail­man suu­rim­mat ris­tei­lya­luk­set.

Yli puo­let maail­man toi­mi­vis­ta jään­mur­ta­jis­ta on suo­ma­lais­val­mis­tei­sia. Lai­va­moot­to­rei­den, pot­ku­ri­jär­jes­tel­mien se­kä mo­ni­ta­soi­sen lai­va­tek­nii­kan osaa­mi­nen on maail­man me­ri­tek­no­lo­gian kär­keä.

Me­ne­styäk­seen kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa Suo­men me­ri­teol­li­suus tar­vit­see val­tio­val­lan joh­don­mu­kais­ta po­li­tiik­kaa.

…

Me­ri­asioi­den joh­ta­mi­nen on Suo­mes­sa ha­jal­laan val­tio­neu­vos­tos­sa, mi­nis­te­riöis­sä ja vi­ras­tois­sa. Suo­mel­la ei ole ho­ri­son­taa­li­ses­ti jär­jes­tet­tyä ja sel­keäs­ti joh­det­tua kan­sal­lis­ta yh­teis­tä me­ri­po­li­tiik­kaa, jo­ka pal­ve­li­si laa­jas­ti kan­sal­lis­ta ko­ko­nais­etua ja me­ri­alan kil­pai­lu­ky­kyä.

EU on vast­ikään al­ka­nut pu­hua yh­te­näi­ses­tä me­ri­po­li­tii­kas­ta. Unio­ni ai­koo tu­kea me­rel­lis­ten jä­sen­val­tioi­den­sa yh­teis­tä me­ri­po­li­tiik­kaa uu­del­la Eu­roo­pan me­ri- ja ka­la­ta­lous­ra­has­tol­la. Ra­has­toon on vuo­sil­le 2014–2020 tar­jol­la 6,5 mil­jar­dia eu­roa, jos­ta yh­tei­seen me­ri­po­li­tiik­kaan esi­te­tään 432 mil­joo­naa eu­roa.

EU-par­la­ment­ti ää­nes­tää me­ri- ja ka­la­ta­lous­ra­has­toa kos­ke­van ase­tuk­sen si­säl­lös­tä tä­nä ke­vää­nä. Suo­mi ei voi hyö­tyä ra­has­tos­ta, el­lei sil­lä ole esit­tää ole­mas­sa ole­vaa yh­den­net­tyä me­ri­po­li­tiik­kaa.

Itä­me­ri-se­lon­teon seu­ran­ta­ra­por­tis­sa eh­do­tet­tiin jo vuon­na 2011 Itä­mer­ta kos­ke­vil­le asioil­le ja me­ri­po­li­tii­kal­le pa­rem­paa koor­di­naa­tio­ta. Eh­do­tuk­sen pe­rus­aja­tuk­se­na oli saa­da me­ri­po­li­tiik­kaa koor­di­noi­va vas­tuu­mi­nis­te­riö, koor­di­naa­tio­ryh­mä ja vas­tuu­mi­nis­te­ri, jo­ka toi­mi­si ho­ri­son­taa­li­sen me­ri­po­li­tii­kan val­vo­ja­na ja Suo­men me­ri­asioi­den edus­ta­ja­na kan­sain­vä­li­sis­sä yh­teyk­sis­sä.

Jos eh­do­tus oli­si otet­tu va­ka­vas­ti, em­me oli­si ny­ky­ti­lan­tees­sa, jos­sa te­lak­ka­teol­li­suus ro­mut­tuu ja rik­ki­di­rek­tii­vi uh­kaa ku­ris­taa me­ri­lii­ken­teen hei­kon po­li­tii­kan vuok­si.

Suo­mi tar­vit­see me­ri­mi­nis­te­rin, jo­ka toi­mil­laan vah­vis­tai­si yh­tei­sen me­ri­po­li­tii­kan kaut­ta kan­sain­vä­lis­tä ase­maam­me poh­jois­ten me­rien ym­pä­röi­mä­nä me­ri­osaa­mi­sen ”suur­val­ta­na”.

…

Kirjoittajatiedot:

Je­re Rii­ko­nen
me­ri­ana­lyy­tik­ko
Me­ri­alan ke­hi­tys­ryh­män asian­tun­ti­ja
Suo­men Me­ren­tut­ki­jat

Ks. koko artikkeli linkistä http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Meriministeri+ter%C3%A4st%C3%A4isi+suomalaista+osaamista/a1358831321962

Kommentteja (Yrjö Myllylä):

• Kommentti 1: Väitteeni on, että Euroopan talouskriisin ratkaisu on merellisyydessä, yhteyksien vahvistamisesta sen merellisiltä reuna-alueilta myös Europan unionin ulkopuolelle. Tämän vuoksi kirjoittajan artikkeli sisältää erittäin tärkeän huomion ja reagointimahdollisuuden – nyt ei pitäisi nukkua: ”EU on vastikään alkanut puhua yhtenäisestä meripolitiikasta…” ks. Jere Riikosen teksti edellä. Tästä väitteestäni ”meripolitiikan välttämättömyydestä” tarkemmin mm. Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessani:

Myllylä, Yrjö (2012). Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi. Helsingin Sanomat, Vieraskynä-kirjoitus 12.8.2012. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/09/dia2.jpg>

<http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kultasuoni+on+l%C3%A4hemp%C3%A4n%C3%A4+kuin+uskoisi/a1344655724470>

• Kommentti 2: Tässä kuten muussaakin, ”nukkuminen” on täysin mahdollista Riikosen herättävästä kirjoituksesta huolimatta. Se johtuu juuri siitä, että tässä tapauksessa meriasiat eivät ole kenenkään viranomaisen tai ministerin tai ministeriön kokonaisvaltaisella vastuulla, jota Riikonen oikeutetusi peräänkuuluttaa. Telakkateollisuuden tukemisen lisäksi pitäisikin keskustella, että kenen vastuulla meriliikenteen ja meriklusterin asiat ovat Suomessa. Siksi juuri on puhuttava meriministeristä/meriministeriöstä. Kustannukset eivät lisäänny, kun virkamiesten kokonaismäärää ei muuteta, mutta vaihdetaan virkamiehiä asiantunteviin merialan ihmisiin ja vastuutetaan ministeri tai yksikkö seuraamaan alan kehitystä ja ennen muuta reagoimaan Suomen etujen mukaisesti. Tämä olisi jo aiemmin esitetyllä tavalla säästänyt ilmeisesti kenties jopa miljardeja verrattuna siihen, mitä tulemme lähiaikoina kokemaan menetettyinä työpaikkoina. Ns. arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa meriministeri/meriministeriö-ajatusta testattiin ja sen tulokset raportoitiin seuraavasti (raportti 23.1.2013, s. 80, painovalmistelussa, www.amtuusimaa.net):

”Poliittiset päätökset ja vaikuttaminen –teeman alla käsiteltiin kolme hankeaihioita, joista kaksi ylitti selvästi melko tärkeän painoarvorajan 3,5: 1) Ympäristödatan vapauttaminen (4,0) ja 2) Ajankohtaisiin arktisen alustilauksiin, kuten Aurora Borealiksen tai Suomen valtion kaavailemaan jäänmurtaja/monitoimialuksen, tilauspäätöksiin vaikuttaminen (3,9). Meriministeriön perustaminen sai lähes melko tärkeän painoarvon (3,4). Viimeksi mainitun osalta etenkin yritysryhmässä vastauksissa oli hajontaa. Lisäksi paneelissa ehdotettiin aloitetta Laajapohjainen yhteistyöelin Itämeren maiden ja Norjan välillä, jossa Suomi on aloitteellinen.”

”Meriministeriön perustamisesta. Vuoden vaihteessa 2012-2013 ja alkuvuonna 2013 on keskusteltu voimakkaasti Suomen meriteollisuuden tilasta. Vastuu meriteollisuuden kehittämisestä on yhtäältä työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut edes teemaan nimettyä ja asiaan pelkästään keskittyvää kokopäiväistä asiantuntijaa puhumattakaan ryhmästä tai osastosta19. Meriteollisuuden asiat hajaantuvat useisiin eri ministeriöihin. Merenkulku ja siihen liittyvä teollisuus ja palvelut on Suomen kannalta kuitenkin erittäin tärkeitä muun muassa sen vuoksi, että Suomi on täysin riippuvainen merenkulusta ja ulkomaankaupasta. Tämän vuoksi meriteollisuuden asemaa olisi syytä vahvistaa – jos ei välittömästi meriministeriöllä, mikä malli on käytännössä muun muassa Tanskassa tai Singaporessa – niin muutoin merkittävästi koordinointivastuuta teemassa antamalla. Tosin epäilijöiden mielestä vasta meriministeriö voisi antaa merenkululle ja meriteollisuudelle sen vaatiman huomion.”