Mitä on tulevaisuuksientutkimus? – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee mitä tarkoittaa tulevaisuuksientutkimus ja miten se eroaa tulevaisuudentutkimuksesta (yksikössä) ja ennakoinnista.

Myllylä lähtee Antiikin Kreikasta ja Delfoin kaupungista, jossa oraakkeli teki ennustuksia.Erään tarinan mukaan hän hyödynsi maailmaa nähneitä merimiehiä asiantuntijoina. II MS:n aikana liittoutuneet ottivat käyttöön tutkan, joka loi ennakointiopin ja -kulttuurin Yhdysvaltojen ilmavoimien Research and Development Corporation -yksikköön (RAND). Ennustaminen ei pitkään riittänyt vaan oli tarve tietää vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, jossa Herman Kahn oli keskeinen ottaessaan käyttöön skenaariokäsitteen. Sosialismi kannatteli kuitenkin vielä ennustamista ja yhden skenaarion ajattelua. Sosialismin romahdettua kiinnostus erilaisiin tulevaisuuksien vaihtoehtoihin lisääntyi. Vähitellen valtavirta alkoi tutkimaan mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuksia.

”Tulevaisuudentutkimuksen teorioiden synteesin luojana pidetään Wendell Belliä (Söderlund ja Kuusi 2002: 298). Hänen keskeinen synteesiä käsittelevän teoksensa nimi on Foundations of Futures Studies (1997, Vol 1 ja 2). Bell näkee tulevaisuudentukimuksen tehtäväkentän laajana ja muodostaa yhdeksän tulevaisuudentutkimuksen perustehtävää:
1) Mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen
2) Todennäköisten tulevaisuuksien tutkiminen
3) Tulevaisuudenkuvien tutkiminen
4) Tulevaisuudentutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimus
5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimus
6) Nykykehityksen suuntaa selittävien historiallisten kehityspolkujen tutkiminen
7) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, joka perustuu käytettävissä olevan tiedon ja arvojen yhdistämiseen
8) Demokraattisen osallistumisen kasvattaminen tulevaisuuden hahmottamisessa
9) Herättää keskustelua ja edustaa tiettyä tulevaisuuden vaihtoehtoa.” (Myllylä 2007, s 55).

Kuten huomaat, em. teoksen nimi vuodelta 2002 on Tulevaisuudentutkimus. Englanniksi on aina puhuttu monikosta, Futures Studies, Futures Research. Joitakin vuosia sitten suomalainen tulevaisuuksientutkimuksen yhteisö päätti luopua yksikkömuodosta tulevaisuuksientutkimuksesta puhuttaessa. Esimerkiksi jo vuonna 2013 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimittama perusteos ”Miten tutkimme tulevaisuuksia?” oli monikossa, kun sen edeltävissä painoksissa (1993, 2003) nimi oli yksikössä.

Ennakointiin verrattuna tulevaisuuksientutkimuksella on siis laajempi tehtävä. Keskeisin olettamus ja lähtökohta on, että ennakoinnin on kytkeydyttävä aina päätöksentekoon. Myllylän mukaan näyttäisi, että on vahvistumassa suuntaus, missä ennakoinnin hyvyyttä selitetään juuri sen kyvykkyydellä tukea päätöksentekoa. Tämä näkyy mm. erilaisina menetelmien yhteiskäyttönä. Tulevaisuuksientutkimus on usein ennakointitutkimusta, mutta se voi olla myös esimerkiksi ”4) Tulevaisuuksientutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimusta” tai ” 5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimusta” tai esimerkiksi ennakoinnin tarvitsemien teoreettisen käsitteiden kehittämistä, kuten megatrendin synonyymikäsitteen ”vahvan ennakoivan trendin” käsitteen kehittämistä (Kuusi 2008, Myllylä & Kaivo-oja & Juga 2016).

Lähteitä:

Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (2013) (toim.). Miten tutkimme tulevaisuuksia? 336 s. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. https://www.tutuseura.fi/julkaisut/julkaisusarjat/aff/aff5/

Kuusi, Osmo (2008). Miten voimme tutkia tulevaisuutta tieteellisesti? Tieteessä tapahtuu 5/2008. https://journal.fi/tt/article/view/541

Söderlund, Sari ja Osmo Kuusi (2002). Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja
tulevaisuus. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi, O. ja S. Söderlund (2002):
Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja sovellukset, 251-347. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, Helsinki.

Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä vaikuttajia. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi ja S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset. 249-346. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsorit: Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy. https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Delfoi-menetelmä vaikutusselvityksissä – RD Video

Delfoi-menetelmän käyttöön vuodesta 1994 asti erikoistunut YTT Yrjö Myllylä esittelee videolla kuinka Delfoi-menetelmä toimii vaikutusselvitysten välineenä.

Vaikutusselvityksiä voidaan tehdä niin konkreettisista hankkeista, kutan vaikkapa kaavoituksesta, infrastruktuurihankkeista tai teollisuusinvestoinneista tai poliittisista tai muista ohjelmista ja suunnitelmista. Delfoi-menetelmä sopii erinomaisesti molempiin, koska sillä voidaan ottaa mukaan eri toimijat, esimerkiksi ne, joihin vaikutukset kohdentuu tai ne, jotka tutkijan tai muussa asiantuntijan roolissa kykenevät arvioimaan kohteen vaikutuksia.

Eräällä tavalla kyse on vaikutusselvityksistä lähes aina Delfoi-soveltamisen yhteydessä. Onhan usein lähtökohta tutkia toimintaympäristön muutoksia haluttuun ilmiöön, jolloin tarkastellaan mm. toimintaympäristön muutosten vaikutuksia, vaikkapa koulutus- ja osaamistarpeisiin jonkun maakunnan tai seutukunnan alueella. Yhtä hyvin voidaan ajatalla, että vaikutusselvitysasetelma toimii vaikkapa yrityksen kehittämisessä. Esimerkiksi miten toimintaympäristön muutos tai muu määritelty asia vaikuttaa yrityksen strategiaan.

Videolla tuodaan esimerkkeinä esille joitakin Delfoi-sovelluksia, joissa vaikutusselvitys on ollut keskeinen lähtökohta päätöksenteon tueksi. Muun muassa esitellään Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys, joka oli tekijän ensimmäinen Delfoi-sovellus ja loi tunteen, että menetelmä toimii, koska sillä saadaan toimijat, näkijät ja tekijät mukaan. Kiinteää yhteyttä rakennetaan par aikaa.

Videolla todetaankin, että Suomessa on vahva Delfoi-osaamisen koulukunta ja viitataan julkaisuun ”Miten tutkimme tulevaisuuksia?”. Seuraavassa on vaikutuselvitysjulkaisuja, joista osa mainitaan videoesittelyssä:

Kuusi, Osmo (2013). Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia? 248-266. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Toim.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018.
Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155 Lehdistötiedote: https://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/mikromuovit-ymparistossa-kierratysmateriaalien-ymparistovaikutukset-ja-sisailman-laatu-uudet-ymparistoalan-mittaustarpeet-haastavat-vertailulaboratori, https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/luottamus-yhteiskunnassa-edellyttaa-oikeaa-ja-luotettavaa-tietoa

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7.

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35. https://www.doria.fi/handle/10024/40370

Myllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/

Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13.
https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/yvadelfoi-impakti-1213.pdf

Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys. https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/

Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys. https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/tie-ja-liikenne-10-1994.pdf

Myllylä, Yrjö (1993). Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. In the book: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisn tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/137824/2936tie.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Yrjö Myllylän kollegojen kanssa tekemät tutkimukset merkittävien 2000-2019 alue-ennakointitutkimusten joukossa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

”Yrjö Myllylän kaksi alue-ennakointitutkimusta on mainittu merkittävien vuosina 2000-2019 tehtyjen alue-ennakointitutkimusten joukossa. Tutkimukset on mainittu European Journal of Futures Research Journalin tutkimuksessa: ”Development of regional foresight studies between 2000 and 2019: an overview and co-citation analysis” (Amini, Jabalameli & Mohammad Saeed Jabalameli & Mohammad Hosein Ramesht) European Journal of Futures Research volume 9, Article number: 1 (2021) ).

Abstract

”Regional foresight is one of the regional planning approaches that increase the ability to deal with uncertainty and changes. This study aims to provide an overview of regional foresight studies and domain map to evaluate their merits and defects and direct future studies in this field. For this purpose, 111 papers related to regional foresight were identified at the “Web of Science” in the period 2000 to 2019 and used as the basis for further analysis. These papers have been reviewed in various aspects. In addition, the domain map of regional foresight and its intellectual bases was drawn based on co-citation analysis of these papers and their 4194 references. The domain map includes five main clusters of research areas or intellectual bases for regional foresight: normative forecasting, participation, foresight in policy and strategy, innovation systems, and multi-level governance. Finally, the merits and defects of regional foresight studies are evaluated based on research results and some suggestions are provided for future studies.” (Amini, Jabalameli & Ramesht, 2021.)

Yhteensä tutkijat tunnistivat 111 merkittävää alue-ennakointiin liittyvää artikkelia. Näistä kaksi oli Yrjö Myllylän tutkijakollegojensa kanssa kirjoittamaa. Artikkelissa ovat olleet mukana seuraavat kaksi artikkelia:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. <http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723> <https://rdaluekehitys.net/2016/07/12/arctic-polar-geography-strong-prospective-trends-in-the-arctic-and-future-opportunities-in-logistics/>

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. <https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7> <https://rdaluekehitys.net/2016/01/07/new-tools-for-regional-development-ejfr-integrating-delphi-methodology-to-some-classical-concepts-of-the-boston-consulting-group-framework-arctic-maritime-technology-bcg-delphi-foresight/>