Valtion omistajaohjauspolitiikka arvioitava uudelleen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut
Kainuun Sanomat 260911 Maanantaivieras

Kainuun Sanomat 260911 Maanantaivieras

Valtion omistajaohjauspolitiikan uudelleen arviointia joiltakin keskeisiltä osin on toivottu viime päivinä ilmestyneissä seuraavissa artikkeleissa.

Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Maaseudun tulevaisuus, Yliövieras, 24.8.2011

Myllylä, Yrjö (2011). Kainuun Sanomat 260911, Maanantaivieras. Kainuun Sanomat, Maanantaivieras 26.9.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Uutispäivä Demari, Keskustelua ja taustaa, 14.9.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Mineraalit arvossaan. Savon Sanomat 8.9.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjalainen 26.8.2011

Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjolan Sanomat, Artikkeli 18.8.2011.

Artikkelit päättyvät mm. seuraavasti:

On käynnistettävä valtion omistajaohjauspolitiikan uudelleen arviointi. Tulevaisuudentutkimuksen tunnetuimmat menetelmät sopivat tarkoitukseen. Ikiaikainen totuus ei ole muuttunut: ”Siellä missä on monta neuvonantajaa, siellä on voitto.” Valtiolle tärkeintä on tunnistaa myös omistajaohjauksessaan käyttämiensä asiantuntijatiedon intressit ja pyrkiä ajamaan mahdollisimman hyvin Suomen kokonaisetua yksittäisten toimijoiden etujen sijaan käyttäessään asiantuntijatietoa.

Yrjö Myllylä, YTT

Kirjoittaja on työskennellyt erikoistutkijana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja RD Aluekehityksessä. Hän on väitellyt Murmanskin alueen ja Luoteis-Venäjän teollisesta, logistisesta ja sosiaalisesta tulevaisuudesta. Häneltä on ilmestynyt ajankohtainen työ- ja elinkeinoministeriön tilaama julkaisu ”Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä”.
***
Ks. arviointimetodista lisää tästä.
***
Ota kantaa kaivoskyselyyn!:

The growth area of the Arctic and Baltic Sea in the focus of Finland’s interests

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43/2010: Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä.


Myllylä, Yrjö (2010). The Growth area of the Arctic and Baltic Sea in the focus of Finland’s interests. 92 p. Ministry of Employment and the Economy, Regional Development 43/2010. Edita Publishing Ltd, Helsinki.

Abstract

The increasing interest of the great powers in the Arctic and the Baltic Sea region, world economic growth and rise of raw material prices, Russia’s geopolitical movement further to the North, climate change and the growth of the trafficability of the North- East Passage are background factors for a change which offers new possibilities for the economical life and employment in Northern Europe.

The report has made suggestions, which could promote the common interest of Finland as well as the whole area and in the implementation Finland could provide special skills, values and a good position in the heart of the region. The dissertation “Industrial, Logistic and Social Development of the Murmansk Region until 2025” by the author where he deals with the future of Murmansk and Northwest Russia would form the most important separate background research to be utilised.

The main conclusions are summarized below in 20 initiatives. In these the main idea and arguments are presented in detail in the actual text of the report. Statement of the report is presented in a total of 70 proposals of development: 1. Northern concept of trust – use of the concept, 2. The research and development program of Arctic transportation, energy and environmental technology, 3. Finland to participate in Aurora Borealis, a ship from which arctic research could be done, 4. An international cluster developing project together with operators in the Murmansk region 5. Baltic Sea Region, preparation of scenarios, 6. Future economic profiles of the Republic of Karelia, Arkhangelsk Oblast, St. Petersburg and the Leningrad region, 7. The Northern Dimension cluster strategy – clusters developed in Finland from the perspective of the Northern Dimension, a regional profiling, 8. Finland and Northwest Russia as part of the development of tourism in Northern Europe, 9. International language training in the undisturbed environment of the centers of touris , 10. The Russian capital in Finland, 11. New Finnish mining company in Helsinki and London Stock Exchange – business idea should be prospecting, mining rights acquisition in the Barents Region including Finland and the sale of licence rights, 12. Use of the ”Vyborg-option “ – utilisation of the position of the region in Finnish Arctic and offshore shipbuilding skills for the need of Vyborg and St. Petersburg shipyards, 13. Arctic research vessels – a new strategic opportunity, 14. Offshore technology for Arctic conditions, 15. Arctic oil fighting vessels – a platform for innovation in the Baltic Sea, a growing market, especially in the Arctic area, 16. Supply of energy-saving technology and creation of conditions for implementation, 17. Renewable energies, i.e. bio- and wind-energy co-operation, 18. Natural gas network and the development of distribution system in Finland, taking into account the transfer possibilities of wood- and biogas 19. Company Visits – in order to present the technological know-how and Finnish transportation service to people who decide on the logistic of the harbours and shipyards in Murmansk, northwest Russia and the North-East Passage area, 20. Processing of proposals 1-19 for regional projects.

The author is of the opinion that the most important thing to create an impact would be to implement proposal number 20. According to the expert feedback, in order to promote employment the most important proposals are 2., 17., and 7., 8., 11., 14. and 20.

Ennakointitoiminnan arviointi: Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, METODI

Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi on tehokas ja vaikuttava tapa siirtää alueelle ennakointiosaamista ja parhaimpia käytäntöjä. Esimerkiksi Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 toiminta arvioitiin mallilla, joka on tuotteena mahdollista soveltaa myös muiden seutukuntien, maakuntien, ELY-keskusten tai organisaatioiden ennakointitoiminnan arviointiin. Arvionnilla voidaan tehokkaasti siirtää myös Euroopan unionin parhaimmaksi valitun alueellisen ennakointikäytännön elementtejä alueelliseen ennakointitoimintaan, koska tässä artikkelissa esiteltävä / tarjottava arvioitsija on myös Euroopan unionin parhaimmaksi valitun alueellisen ennakointikäytännön keskeinen kehittäjä.

Katso arvioinnin pilotointicase:

Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi. Salon Seudun Kehittämiskeskus 2008.23 s.


Seudullisen tai maakunnallisen ennakointitoiminnan arviointi

Alueellisen ennakointitoiminnan kehittäminen turvaa parhaimmillaan alueen jatkuvan talouskasvun. Kehittynyt ennakointitoiminta toimii innovaatiojärjestelmänä. Innovaatio on hyötykäyttöön otettu uusi kilpailuetu – tuote, palvelu tai uusi parempi käytäntö. Uusien innovaatioiden merkitys talouskasvun turvaamiseksi korostuu talouden matalasuhdanteissa – innovaatiot ovat taloussyklien keskeinen selittäjä.

Innovaatiotoiminnassa on keskeisimmin kyse innovaatiotoiminnan kannalta tärkeiden toimijoiden vuorovaikutuksesta, siksi alueellisen ennakointitoiminnan ja innovaatiotoiminnan kehittäminen olisi lähtökohtaisesti ennen muuta Suomessa maakuntien liittojen ja seudullisten kehittämiskeskusten tehtävä, eikä ensisijaisesti esimerkiksi ELY-keskusten tai tutkimus- ja oppilaitosten tehtävä, vaikka ne ovatkin tärkeitä innovaatiotoiminnan osapuolia. Alueellisen ennakoinnin ja osaamisen status vaihtelee tällä hetkellä alueittain, mutta siitä on tulossa nopeasti aluekehittämisen ja innovaatiojohtamisen väline. Keskeistä on tunnistaa alueen keskeiset tulevaisuutta muovaavat erilaiset päätöksentekotahot ja persoonat, ja tukea näiden välistä vuorovaikutusta. Ei pidä jäädä kehityksestä tieten tahtoen jälkeen! – Oy Aluekehitys RD on alueelliseen ennakointiin ja innovaatiotoimintaan perehtynyt korkeimman luokan asiantuntija – mm. osallistunut Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittämiseen – ja voi siten tarjota teille myös oman toimintanne statuksen / osaamisen nostoa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi seuraaavasti:

Tämä tuote on pilotoitu edelläkävijyyttä edustavan seudun ja aluekeskusohjelman puitteissa Varsinais-Suomessa.

Työn sisältö

Työn sisältö koostuu seuraavista Osioista 1.-4.:

1. Tutustuminen ennakointimateriaaliin
– tutustuminen erikseen alueeltanne toimitettaviin julkaisuihin ja ennakointia käsitteleviin www sivuihin

2. Ennakoinnin kehittämiskeskustelu 2-4 tuntia organisaationne edustajien kanssa

3. Arviointiraportin laatiminen materiaaliin tutustumisen ja kehittämiskeskustelujen perusteella

4. Raportin tulosten esittely johto- tms. ryhmälle

Ennakointimateriaaliin tutustuminen käsittää esimerkiksi viiteen valitsemaanne alueellisen ennakointijulkaisuun sekä alueellista ennakointia esitteleviin www-sivuihin tutustumisen (Osio 1). Ennakoinnin kehittämiskeskustelussa keskustellaan kirjallisen analyysivaiheen esille nostamista kysymyksistä. Arviointiraportissa kuvataan nykyinen ennakointitoiminta ja arvioidaan sen lähtökohdat, tavoitteet, käytännöt yms. systemaattisesti. Tärkeimmän raportin osan muodostaa johtopäätökset, mitkä pitävät sisällään yleisarvion ja erityispiirteiden tunnistamisen ennakointimallista, ennakointitoiminnan kehittämisen kannalta olennaisia kysymyksiä, kehittämissuosituksia ml. esille nousevat ajankohtaiset ennakointiteemat. Liitteeksi voidaan liittää alueellista ennakointia tukevia toimintamallikuvauksia sekä tarvittaessa hanke-esitys ennakoinnin kehittämiseksi.

Aikataulu

Työ vie 1-2 työviikkoa. Ennakkomateriaali tulee olla arvioijan käytettävissä 2 viikkoa ennen sovittua arviointitilaisuutta ja arviointiraportin luonnos toimitetaan puolestaan kahden viikon kuluttua arvioinnista ja lopullinen arviointiraportti kuukauden kuluttua arvioinnista – ellei toisin sovita.

Optio: Arviointi voidaan laajentaa hyödyntämään Delfoi-paneelia arvioinnissa. Tämä nostaa arvioinnin kustannuksia, mutta olisi varteenotettava ja hyötykustannussuhteiltaan perusteltavissa oleva menettelytapa. Jos tavoitteena on selkeästi alueellisten toimintatapojen uudistaminen, innovaatio ( = tässä hyötykäyttöön otettu parempi käytäntö alueellisessa ennakoinnissa), optio-vaihtoehto on hyvinkin suositeltava. Optioon voidaan rakentaa sisään EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön tärkeimmät elementit.

Arvioijan kompetenssi

Arvioinnin suorittaa alueellisen ennakoinnin asiantuntija, YTT Yrjö Myllylä Oy Aluekehitys RD:stä – kompetenssi on kuvattu mm. CV:ssä.

Espoo / Teijo 6.9.2011

Oy Aluekehitys RD

Yrjö Myllylä, YTT, tj.,
Alueellisen ennakoinnin asiantuntija
Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä