2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti  osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta.   Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta.  Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat.  Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta.  Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri.  Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

Lisätietoja:

Esimerkki:

Vaikuta kevyen liikenteen olojen kehittämiseen Suomessa – ennakotilaa kirjaa

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

Vaikuta kevyen liikenteen olojen kehittämiseen Suomessa – ennakotilaa kirjaa. Ota yhteyttä!

.

Liikennementori Mauri Myllylä Odessan puistossa Oulussa elokuussa 2014. Oululaisen kevyen liikenteen osaamisen yksi lähtökohta on näkemys, että keyvyen liikenteen verkko pitää olla erillinen, ei pääteitä myötäilevä.

Oulun kaupunki tunnetaan toimivasta kevyen liikenteen järjestelmästä. Oulun kaupunki isännöi helmikuussa 2013 maailman ensimmäistä talvipyöräilykongressia. Samassa kongressissa kansainvälinen yhteisö nosti Oulun  maailman parhaimmaksi talvipyöräilykaupungiksi. Oulun kaupungin liikennejärjestelmän saavutukset kestävät vertailun monella eri osa-alueella, jonka vaikutukset ovat ulottuneet yliopistossa mm. siltatutkimuksen nousuun maailman kärkeen ja yrityselämässä lukuisten yritysten syntyyn etenkin yhdyskuntasuunnittelun osa-alueella.

Vaikka tuloksissa on kyse aina yhteistyöstä, on persoonien merkitys yhteiskunnassamme niiden takana mieluummin aliarvioitu kuin yliarvioitu. Mauri Myllylälle on ollut ratkaiseva ja kiistaton vaikutus. Tätä osaamista, millä Oulun järjestelmä on rakennettu, on vuodesta 2000 pyritty aktiivisemmin tuomaan myös muun Suomen tietoisuuteen. Oulun kaupungin liikennesuunnittelusta tuohon asti vuosikymmenet vastannut Mauri Myllylä siirtyi tuolloin Tieliikelaitoksen ja liikenneministeriön konsultiksi erityisesti valtakunnalliseen kevyen liikenteen edistämisen projektiin. Mauri Myllylän osaamisessa yhdistyy syvällinen näkemys liikennejärjestelmistä, vaikuttamisesta niiden toteutumiseen mentoriosaaminen ja viestintä mukaan lukien. Mauri Myllylä on kantanut esimerkillisellä tavalla vastuutaan Suomen kehittämiseksi ja haluaa siirtää nyt kokemustaan jälkipolville.

Häneltä oppineena voisi sanoa, että ”hyvin suunniteltu on puoleksi tehty” tai ”on katsottava sen alueen etua, missä asuu ja vaikuttaa”. Seuraavassa on johdantoa hänen teoksensa esittelyyn, joka on jatkoa teokselle ”Katu, Koulu ja Kaupunki – Yhdyskuntasuunnittelua ihmisen näkökulmasta” (kuva alla):

Mauri Myllylä:

”Teoksen esittely

Julkisuudessa näemme ja kuulemme tämän tästä jonkun emeritusasiantuntijan puheenvuoron ajankohtaisesta tapahtumasta tai hankkeesta. Syrjään jäänyt osaaja saattaa edelleen tuntea pätemisen tarvetta tai hänen sanottavansa omaa painoarvoa. Ølen toteuttamassa oman puheenvuoroni kirjahankkeella Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön. Kirjaa ei ole kukaan tilannut. Apuraha-anomukseni julkisille yhteisöille ja yksityisille tahoille eivät ole tuottaneet tulosta. Olen vienyt hanketta eteenpäin omakustanteena. Yritän saada kirjanmyyntituloilla katetta painatukseen. Henkistä tukea ja potkua työuran pidennykseen ovat antaneet Pirkko Myllylä ja Yrjö Myllylä Aluekehitys RD.”

Lue koko esittely tästä.

Lisätietoja ja tilaukset:

Mauri Myllylä, mauri.myllyla@navico.fi, 040 502 3825

Yrjö Myllylä, yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net, p. 0500 450 578.

Keinot, joilla Suomi nousee suosta

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

SUOMEN SELVIYTYMISSTRATEGIA, Yrjö Myllylä, 3.11.2014

Maantieteilijä Sakari Topeliuksen Maamme-kirjassa oli sanonta, että ”niin kauan kuin on viimeinen keino, ei ole mitään hätää”. Seuraavassa on 17 keinoa, joilla jokaisella yksittäin voidaan Suomi nostaa suosta. Jokaisen keinon kohdalla on myös varoittava esimerkki, miten ko. teeman osalta tapahtuu  myös suohon laulaminen.

Jos siis yksikin seuraavista keinoista otetaan laajamittaiseen käyttöön, Suomi nousee suosta. 10 ensimmäisestä jokaisesta myös RD Aluekehitys Oy tai Yrjö Myllylä voi ottaa keskeisen vastuun, jos sovitaan. Jos jokainen tämän artikkelin lukija sitoutuu yhden keinon käyttöönottoon, uskon että sekin riittää paremman tulevaisuuden näkemiseen.

Sokli-meseo, Savukoski, syyskuu 2010. Kuva Yrjö Myllylä.

Maantiede ja alueellisuus päätöksenteon lähtökohdaksi. Maantiede vaikuttaa talouteen. Sokli-museo, Savukoski, syyskuu 2010. Kuva Yrjö Myllylä.

1. PUBLIC-PRIVATE -KUMPPANUUS

1.1 Hyvä käytäntö, BUSCOM rahastuslaite pääkaupunkiseudulle Oulusta

1.2 Varoittava esimerkki, TEM-valtionyhtiö -kumppanuus tai TEM-kunnalliset yrityspalvelut -kumppanuus ei jätä tilaa yksityiselle yrittäjyydelle tai rajaa pois potentiaalisia toimijoita tai EAKR-rahoituksen säännöt, jossa yritykset ulkona.

2. RD DELFOI-METODIN LAAJAMITTAINEN SOVELTAMINEN

2.1 Hyvä käytäntö, Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden soveltaminen

2.2 Varoittava esimerkki: Delfoi-sovellus, jossa kaikki asiantuntijat edustavat yhtä intressiä, kuten suurten kaupunkiseutujen kehittämisen paneeli, jossa kaikki panelistit omaavat intressiä laulaa samoja lauluja

3.  ASIANTUNTIJATIEDON OSAAVA KÄYTTÖ

3.1 Hyvä käytäntö, Arktisen meriteknologian ennakointi

3.2 Varoittava esimerkki, Lex Nokia

4. MAANTIEDE JA ALUEELLISUUS PÄÄTÖKSENTEON LÄHTÖKOHDAKSI

4.1 Hyvä käytäntö, Käytäväkehittäminen, Pohjoisen uusi maantiede,

4.2 Varoittava esimerkki, Ukrainan kriisin hoito EU:lta ja Itämeren tilanne

5. VISIOON ”POHJOISUUS YHDISTÄÄ SUOMALAISET” TARTTUMINEN

5.1 Hyvä käytäntö, Arktisen kuljetus, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus-, kehittämisohjelma

5.2 Varoittava esimerkki, ”Tämä kuuluu Lapin ely-keskukselle” tulkinta  (eräs virkamies 2011 edellisen kohdan aloitteesta)

6. OSAAMISEN UUDELLEEN TULKINTA

6.1 Hyvä käytäntö, Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikön palautus v. 2014 (lopetettin 1996, lisätietoja silloiselta opetutusministeriltä sekä Oulun yliopistosta), Myös kaivosalan koulutuksen palautus ”Oulu Mining School” hyvä esimerkki

6.2 Varoittava esimerkki, kaivos- ja ympäristöosaamisen koulutuksen lakkauttaminen, Oulun rakennustekniikan yksikön lakkauttaminen yliopistosta vuonna 1996, työnjohtotason koulutuksen lakkauttaminen kokonaan Suomesta

7. ALUEELLISET OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINNIT RD METODILLA

7.1 Hyvä käytäntö, Helsingin opetusvirast0 2015 , Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

7.2 Varoittava esimerkki, Nykyiset useiden maakuntien ennakointikäytännöt, joissa alueelliset foorumit keskustelevat osaamis- ja koulutustarpeista, foorumissa edustettuna muut kuin työnantajat

8. ALUEELLISET JA VALTAKUNNALLISET ELINKEINOSTRATEGIAT RD METODILLA

8.1 Hyvä käytäntö, Koillis-Suomi, Kokkola, Uusimaa

8.2 Varoittava esimerkki, ilman laajaa sitoutuneiden yritysten osallistumista tehtävät elinkeinostrategiat mm. rakennemuutospaikkakunnille

9. POHJOINEN LUOTTAMUS -KÄYTTÖÖN

9.1 Hyvä käytäntö, Koillis-Suomen elinkeinostrategia, BSAG

9.2 Varoittava esimerkki, ministereiden sovittujen yhteistyöfoorumien peruuttaminen

10. KANSALLISOMAISUUS JA KAIVOSTOIMINTA KUNNIAAN

10.1 Hyvä käytäntö, Lontoolainen uusi yhtiö – jos suomalaiset olisivat aktiivisia

10.2 Varoittava esimerkki, Toimijoiden hidas reagointi esim. tähän aloitteeseen

11. VANHEMPIEN JA KOKEMUKSEN KUNNIOITTAMINEN

11.1 Hyvä käytäntö, Osaamisen hyödyntäminen

11.2 Varoittava esimerkki: telakkateollisuus, IsoMasan haastattelu,  Studio 55

12. KILPAILUN SUOSIMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

12.1 Hyvä käytäntö, Vaikea löytää esimerkkejä

12.2 Varoittava esimerkki, STX-Rauma-case

13. INNOVATIIVINEN TILAAMINEN

13.1 Hyvä käytäntö, Arctic-ratikka, HKL ja Transtech, EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö

13.2 Varoittava esimerkki, VR ja junakalusto

14. KOKONAISNÄKEMYS LÄHTÖKOHTANA

14.1 Hyvä käytäntö, Oulun liikennejärjestelmä

14.2 Varoittava esimerkki: rahoituksen epääminen risteilyaluskaupoilta

15. ROHKEUTTA PELIIN, PELKO POIS PÄÄTÖKSENTEON KRITEERINÄ

15.1 Hyvä käytäntö, Oulun pysäköintitalo Oy

15.2 Varoittava esimerkki, turvallisuuspoliittinen keskustelu

16. VIRKAMIEHET YRITTÄMÄÄN OMASSA VIRASSAAN

16.1 Hyvä käytäntö, TKTT konsepti

16.2 Varoittava esimerkki, esim. ympäristöalalla virkamiehet osakkaana tietyissä teknologiayrityksissä.

17. JOKAINEN TEKEE TÖITÄ

17.1 Hyvä käytäntö, kotiäidit ja yrittäjät

17.2 Varoittava esimerkki, lakkoilu ja kikkailu.

(Jos  suostavetokeinot loppuisivat, tuomme niitä lisää, mutta näilläkin voidaan jo tämä kriisi selättää.)

Eli tilaaminen RD Aluekehitys Oy:ltä voidaan jo itsessään mainita keinoksi ja lisätä listaan. Oliskohan tällainen mahdollista enää nyky-Suomessa samassa määrin, kuten takavuosikymmeninä ennen EU-hankekulttuurin vakiintumista?

.