1. ALUEKEHITYS

”Pohjoinen erityislaatuisuus tulevan aluepolitiikan perustaksi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Artikkeli julkaistu Terra 2/2016 numerossa Yrjö Myllylän toimittamassa ”Aluepolitiikka eilen, tänään, huomenna” keskustelu-puheenvuorossa. Katso muut kirjoittajat tästä. Voit tilata koko artikkelin keskustelun toimittajalta. Artikkelin pysyvä osoite on: https://www.doria.fi/handle/10024/157886.

Suomalaiset muodostavat suurimman yksittäisen 60 leveyspiirin pohjoispuolella asuvan väestön. Usean arvion mukaan ainakin 30 prosenttia tuon leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä on suomalaisia. Pohjoisesta sijainnistaan johtuen Suomessa on runsaat luonnonvarat suhteessa väestöön. Suomi on rikas metsistä, maaperän rikkauksista, vesistöistä, luonnontuotteista ynnä muusta. Toiseksi (2) lämpötilojen vaihtelut asettavat reunaehtoja niin ihmisille kuin luonnollekin. Kylmyys, lumi, jää, tuulisuus, nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet sekä herkkyys ilmastonmuutokselle näkyvät kaikkialla Suomessa. Kolmanneksi (3) Suomessa voi kohdata valon vaikutukset. Valoisa kesä ja talven kylmyys jättävät jälkensä kaikkeen kasvustoon. Neljänneksi (4) kaikki nämä olosuhteet yhdistettyinä harvaan asutukseen, pitkiin etäisyyksiin ja selviytymisen puitteisiin ovat luoneet erityisiä kulttuuripiirteitä ja politiikkakäytäntöjä. Keskinäinen luottamus, yhteistyökyky, talkoointo, yhdistysten suuri määrä, kolmikantasopimus, insinöörien huomattava määrä, peruskoulu; kaikki ne ovat viime kädessä seurauksia sopeutumista maantieteelliseen todellisuuteen.

Arktinen osaaminen on Suomen Sampo

Yrittäjäystäväni, lontoolainen geologian tohtori ja Impivaara Securities Ltd:n analyytikko Jeffery Roberts välitti maailman suurimpien institutionaalisten sijoittajien varoja Suomeen 1990-luvun alusta noin vuoteen 2009 saakka. Hän myi maailmalla tuntematonta Suomea sillä, että pitkän aikavälin tuottoa hakevat eläkerahastot sijoittivat mielellään rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviin yrityksiin sekä suomalaisyrityksiin, joilla oli verkostoja ja tuotto-odotuksia Venäjältä pitkällä aikavälillä. Hän välitti 1990-luvun alussa suurimmat yksittäiset sijoitukset Suomeen. Sijoitukset olivat aina pienimmillään miljoona puntaa.

Nokian matkapuhelinmenestyksen Roberts näki väliaikaisena ilmiönä alusta asti. Sen sijaan luonnonvaraperustaista toimintaa ja Venäjän kauppasuhteita hän piti pysyvämpinä mahdollisuuksina. 1990-luvun laman jälkeen vallalle nousivat kuitenkin uskomukset, joiden mukaan Suomen piti tuotannossaan keskittyä arvoketjun loppupäähän, pitkälle jalostettuihin tuotteisiin. Alkutuotantoa, kuten kaivostoimintaa, halveksittiin ja suomalaiset yhtiöt luopuivat kaivosoikeuksistaan pilkkahintaan; esimerkiksi kymmenien miljardien arvoisesta Soklista Savukoskella. Vastaavasti valtiollinen öljynjalostus- ja markkinointiyhtiö Neste tuki vielä 2003 tutkimusryhmäni Suomen Akatemialle jättämää hakemusta tutkia venäläisiä öljy- ja muita yhdyskuntia. Myöhemmin sen strategia muuttui ja se myi öljykenttäosuutensa Timan Petšorassa.

Lamanjälkeistä elinkeinopolitiikkaa luotaessa ei ymmärretty paikallisuuden ja alueellisuuden merkitystä, vaikka aikanaan paljon siteerattu professori Michael Porter sitä korosti muun muassa teoksessaan Kansakuntien kilpailukyky (2006). Sen sijaan keskushallinnon johtavilla paikoilla ilmeisesti tulkittiin Porterin esittävän valtion roolin alasajoa ja ryhdyttiin luopumaan luonnonvaraperäisestä taloustoiminnasta. Oliko tämä kaikin osin oikea valinta arktisessa maassa, jossa luonnonvarat ovat suhteessa tärkeämpi ympäristötekijä kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa? Suomen naapurimaissa, Norjassa ja Ruotsissa, valtion talous- ja yrityspolitiikka perustuu pitkälti luonnonvarojen hyödyntämiseen, ja valtionyhtiöillä on suuri rooli alueiden kehittymisessä.

”Arktisten silmälasieni lävitse” katsottuna, kaikki mitä Suomesta on viety tai viedään, liittyy ympäristötekijöihin. Siitä irrotettua kestävää osaamista ei havaintojeni mukaan olekaan. Osaaminen syntyy ja kehittyy aina jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa osaajan ympäristön kanssa. Suomen kehitystä on kuitenkin selitetty oudoilla uskomuksilla. Esimerkiksi Nokian matkapuhelinteollisuuden myötä suurelle yleisölle on muodostunut jopa käsitys, että matkapuhelin keksittiin Oulussa, ja että tätä ei olisi tapahtunut ilman Innovaatiorahoituskeskus Tekesiä ja Oulun yliopistoa. Totuutta lähempänä on käsitys, että radiopuhelin oli Saloran tuotevalikoimassa jo vuonna 1963. Saloraksi vuonna 1945 muutettu Nordell & Koskisen radiotehdas Salossa perusti yhteisyrityksen Nokian kanssa Saloon vuonna 1979. Nokia osti yrityksen vuonna 1984. Salon yksikkö oli loppuun asti suurin Nokian matkapuhelinyksikkö. Salon radiopuhelinosaamisen taustalta löytyvät yrittäjyys, maantieteelliset tekijät sekä julkisen sektorin tilaukset, unohtamatta Teknillisen korkeakoulun tutkimus- ja koulutustoimintaa.

Viime vuosina Suomeen on syntynyt LED-valoyrityksiä vastoin julkisen vallan erityistä tietoista pyrkimystä tukea alaa koulutuksella tai rakentamalla klusteria. Oulun ja Salon Seudulla, Kainuussa, Kuopiossa ja muualla LED-valoyritysten liikevaihto on usein kasvanut jopa kymmeniä prosentteja viime vuosina. Jatkuva tarve elää pimeydessä ja tehdä työtä pakottaa suomalaiset luontaisesti kehittämään siihen energiatehokkaita ratkaisuja. Samankaltainen osaamistarina liittyy maailman suurimpaan parvekelasien valmistajaan, Lumoniin Kouvolassa. Haastattelin taannoin yrityksen vientipäällikköä, joka totesi yhtiön vievän parvekelasia myös lämpimiin maihin. Suomessa lasi torjuu kylmyyttä, lämpimissä maissa puolestaan lämpöä ilmastointilaitteiden tuella.

Vaikka Suomen ympäristö on ainutlaatuinen, on lähes kaikilla tänne kehitetyillä ratkaisuilla laajat, usein hyvin kansainväliset markkinat. Havaintojeni mukaan lähes kaiken suomalaiseen ympäristöön kehitetyn teknologian markkinat ovat yllättävän laajat. Arktisen ympäristön hyödyntämätön potentiaali on valtava niin maataloudessa, kaivostoiminnassa, metsätaloudessa kuin muilla luonnonvaraperustaisilla aloillakin, matkailusta sekä näihin kaikkiin liittyvästä teknologisesta ja kulttuurisesta osaamisesta puhumattakaan.

Mielenkiinto pohjoista kohtaan kasvaa

Maantieteen väitöskirjani Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 on hyväksytty myös tulevaisuudentutkimuksen väitöskirjaksi (Myllylä 2008; ks. myös Myllylä ym. 2016). Käsittelin työssäni ”vahvoja ennakoivia trendejä”, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tieteellisen neuvonantaja Osmo Kuusen luomaan käsitteeseen tukeutuen. Vahva ennakoiva trendi on megatrendin synonyymi. Väitöskirjassani (Myllylä 2008: 21–22) totean:

Vahva ennakoiva trendi koostuu historiaosasta ja tulevaisuusosasta. Määrittelyssä on keskeistä, että on havaittavissa aikasarja tai muulla tavoin havaittu ilmiö, jonka jatkumisesta asiantuntijat ovat yhtä mieltä (määrättyyn tarkasteluhetkeen saakka). Käytännössä trendin tulee myös olla oleellinen ja vaikuttava tutkittavan ilmiön kannalta, jotta sitä voidaan kutsua vahvaksi ennakoivaksi trendiksi. Trendit voivat olla sekä toivottavia ja positiivisia vaikutuksiltaan että negatiivisia ja ei-toivottuja vaikutuksiltaan. Vahvan ennakoivan trendin voi taittaa heikko signaali tai villi kortti. Trendin tulee olla historiasta tulevaisuuteen jatkuva, mutta sen ei tarvitse olla lineaarinen, jotta sitä voitaisiin kutsua SPT-trendiksi. SPT-trendi voi olla esim. käyrä, mutta sen on oltava säännönmukainen. Mikäli asiantuntijat arvioivat trendin jatkuvan määrättyyn hetkeen asti, sitä voidaan kutsua SPT-trendiksi.

Aluepolitiikan kehittämistarpeita pohdittaessa pitää tehdä pitkän aikavälin trendianalyysi, johon on syytä kytkeä myös niin sanottujen heikkojen signaalien ja villien korttien analyysi. Heikot signaalit tarkoittavat uusia nousevia ilmiötä, jotka eivät ole vielä trendejä. Villit kortit ovat puolestaan merkittäviä tapahtumia, jotka voivat muuttaa trendien kehityskulun. Olen useissa tilaustöissäni arvioinut Suomessa vaikuttavia vahvoja ennakoivia trendejä. Aluepolitiikka edellyttäisi oman analyysinsä. Niin sanotun SMARCTIC-hankkeen aineiston pohjalta koostamamme artikkeli (Myllylä ym. 2016) vastaa tähän tarpeeseen osittain. Tiivistän keskeisimmät hahmottamamme Suomen liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttavat trendit vuoteen 2030 ulottuvalla tarkastelujaksolla taulukkoon 1.

Taulukko 1. Liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta keskeisimmät arktisen toimintaympäristön vahvat ennakoivat avaintrendit tarkastelujaksolla 2020–2025 sekä muita vahvoja liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttavia trendejä (Myllylä ym. 2016).

Terra 2016 kekustelua YMy

Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoituksella Oulun yliopiston Center for Environment and Energy (CEE) yksikölle tekemässäni tilaustutkimuksessa esitin näiden trendien perusteella johtopäätöksiä aluepoliittisista toimenpiteistä Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaava huolellinen trendianalyysi pitäisi tehdä myös erikseen valtakunnan tasolla ja kunkin maakunnan alueella aluepolitiikan ja muun suunnittelun tueksi. Analyysin tueksi olisi syytä määritellä jokin klusteri tai klusterit, johon tarkastelu kohdistuu:

Klusterin ytimenä on tuote, tuoteryhmä (esim. kaivosrikasteet), palvelu, palveluryhmä (esim. kaivosten kunnossapitopalvelut), usein veturiyrityksen tai useiden sellaisten ylläpitämä (esim. kaivosyhtiöt), jota yritysverkosto (esim. logistiikka-alan yritykset) ja muut toimijat, kuten klustereiden osaamishuollosta vastaava julkinen TKI-toiminta tukee mm. osaajia klusteriin kouluttamalla. (Hintsala & Myllylä 2015)

Vahvat ennakoivat trendit vaikuttavat klustereiden kehitykseen päätöksenteon kautta. Trendit tukevat tarkastelemallani aikavälillä muun muassa seuraavien klustereiden kehitystä Suomessa:

  • energiaklusterit (perusvoimasta säätövoimaan, uusiutumattomasta uusiutuvaan);
  • kaivostoiminta (esim. maanalaisten kaivosten osaaminen);
  • metsätalous (kemiallinen ja mekaaninen, polttoaineet);
  • ympäristönsuojeluteknologia (mm. öljyntorjuntateknologia);
  • muu luonnonvarojen hyödyntäminen (luonnontuotteet, esim. kala, poro);
  • matkailu (esim. luonto- ja hyvinvointimatkailu);
  • ICT-klusteri (mm. pilvipalvelukeskukset);
  • logistiikka, meriteknologia ja infrastruktuurin rakentaminen.

Metsän, meren, maaperän ja osaamisen Suomi

Tulevien vuosikymmenten projektina ja aluepolitiikan perustana tulisi Suomessa olla pohjoisen erityislaatuisuuden ymmärtäminen. Pohjoisuus ohjaa suomalaista identiteettiä sekä vaikuttaa tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriin läpäisten koko yhteiskunnan. Pohjoisuus yhdistää myös maahanmuuttajat kantasuomalaisiin.

Pohjoisuus kannattaisi nostaa tulevien vuosikymmenten aluepolitiikan lähtökohdaksi. Suomella on tässä paljon opittavaa pohjoisten verrokkimaiden aluepolitiikasta. Hyviä käytäntöjä voi omaksua Norjasta, Ruotsista, Islannista, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Näissä maissa väkiluku kasvaa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ennusteen mukaan 14–31 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2050. Suomessa vastaava luku on vain kaksi prosenttia. Nämä hieman eteläisemmät pohjoiset maat suhtautuvat luonnonvarojen merkitykseen ja maahanmuuttoon Suomea suopeammin.

Visioni mukaan Suomi elää metsän lisäksi yhä enemmän merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Aluepolitiikka ei ole tässä katsannossa ensisijaisesti kustannus vaan keino hyödyntää arktisen maan resurssit kansakunnan ja maailman parhaaksi. Eri alueiden välinen vastakkainasettelu johtaa Suomen taantumiseen. Kokonaisuuden näkeminen sekä alueiden vuorovaikutuksen ja keskinäisriippuvaisuuden ymmärtäminen johtaa puolestaan menestykseen. 1800-luvulla herättiin Suomen erityisyyteen idän ja lännen välissä. Nyt on aika havahtua Suomea ja suomalaisia syvästi määrittävään pohjoisuuteen.

KIRJALLISUUS

Hintsala, H. & Y. Myllylä (2015). Arktinen liike- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta PohjoisPohjanmaalla. 96 s. Center for Environment and Energy & Thule-institute, University of Oulu & Council of Oulu Region.

Myllylä, Y. (2008). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen tulevaisuus vuoteen 2025. 317 s. Oy Aluekehitys RD, Espoo.

Myllylä, Y. & J. Kaivo-oja (2014). Trends relevant the Arctic. Teoksessa: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialization, 11–17. Oulun yliopisto, Thule-instituutti & Oulun ammattikorkeakoulu & VTT & Tekes.

Myllylä, Y., J. Kaivo-oja & J. Juga (2016). Strong prospective trends in the Arctic and future opportunities in logistics. Polar Geography. DOI: 10.1080/1088937X.2016.1184723.

Porter, M. E. (2006). Kansakuntien kilpailukyky. 946 s. Talentum, Helsinki. Smith, L. C. ( 2011). Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050. Ursan julkaisuja 125. 378 s.

YRJÖ MYLLYLÄ

RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus

__

Artikkelin pysyvä osoite on: https://www.doria.fi/handle/10024/157886.

3. kesäkuuta 2020 on 3. Maailman polkupyöräilyn päivä – World Bicycle Day!

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Bicycle Day

Monella on jäänyt kenties huomiotta uusi maailmanlaajuinen YK:n julistama tapahtuma ”World Bicycling Day”. Tapahtuma tai merkkipäivä luotiin ensimmäisen kerran vuonna 2018 huomion kiinnittämiseksi polkupyöräilyyn kestävän kehityksen mukaisena liikennemuotona. Polkupyöräilypäivä on luotu yhteistyössä Maailmanpankin kanssa.

Maaliskuussa 2017 kävin Maailmanpankissa luennoimassa ns. Learning Forum -tapahtumassa. Koolla oli noin 100 Maailmanpankin aluekonttorin väkeä kahden viikon aikana Yhdysvaltojen pääkaupungissa ja Maailmanpankin pääkonttorikaupungissa Washington DC:ssä. Tapahtuman nimi oli ”Transforming Ideas & Lives to Shape a Sustainable Future for All.” Tapahtuma järjestettiin 27.2.-10.3.2017. Minut oli kutsunut tilaisuuteen Maailmanpankin Transport & ICT osasto.  Osallistuin parin päivän ajan Transport & ICT, Knowledge & Learning Forum -tapahtumaan.  Pidin 7.3.2020 luennon, jonne osallistui ehkäpä 30 maan edustajia. Luennon nimi oli ”Non motorized transport: Walking and cycling in all climates and environments”.

Näiden kahden päivän tilaisuuden koordinaattorina toimi liikennetaloustieteen emeritusprofessori, nykyisin mm. Maailmanpankin konsulttina toimiva Antti Talvitie. Esitelmä oli myös osa Suomi 100 ohjelmaa. Esitelmän tausta-aineistona oli RD Aluekehityksen toimittama Mauri Myllylän kirjoittama kirja ja siitä kertominen ”Biking in Practice – Ideas and acts to promote walking and cycling” . Hanke hyväksyttiin vierailun jälkeen valtioneuvoston kanslian hankkeeksi nimellä ”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen ja sen osaamisen vientiin” osaksi Suomi 100 -ohjelmaa (21.3.2017). Hanke pyrittiin rahoittamaan kirjaa myymällä.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Maailmanpankissa aiheesta luennoiminen oli historiallista, koska tähän asti Maailmanpankki on edistänyt taloutta tukemalla motorisoidun liikenteen kehittämistä.

Avaa tästä seuraavat asiakirjat:

Kutsu/invation

Esitelmä/presentation

Muita aiheeseen liittyviä blogiartikkeleita

14939510_10205877297331062_564271552924387715_o-1

Kirjoittaja YK:n edessä.  Kuva otettu 50 vuotta ennen luentoaan Maailmanpankissa kirjoittajan ollessa 3-vuotias.  Kuvassa kolme veljeänsä ja yksi sisar. (Kirjoittaja sinipaitainen vaaleatukkainen.)

Työllisyysasteen nosto, työpaikkojen lisääminen ja väestörakenteen tervehdyttäminen – 120 000 uutta työpaikkaa neljässä vuodessa?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

02.02.2020, Facebook-kirjoitukseni pohjalta

Kaikki on mahdollista sille, jonka ei tarvitse tehdä sitä (siis meille useimmille kommentoijille täällä Facebookissa, ns. Wellerin laki). Koska näin on, pistän ”puppugeneraattorin” käyntiin ja ideoin ”kymmenen kohdan työllisyysohjelman” Brexitillan päätteeksi. Uskon kyllä, että jos nämä toteutuisi, iso osa työllisyysongelmaa ratkeaisi.

1. Työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen (nosto + 10 000/vuosi hallituskauden loppuun mennessä – 2500 lisäys lineaarisella kasvulla / vuosi)

”Suomi näyttäytyy tilastojen valossa suhteellisen vetovoimaisena maana. Vuonna 2018 yhä useampi maahanmuuttaja haki oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Tilastot ovat olleet samansuuntaiset jo muutaman vuoden peräkkäin. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805 (2017: 8 650). Oleskelulupa työn perusteella myönnettiin 7 687 hakijalle (2017: 6 751). Tämän lisäksi kausityötodistuksia myönnettiin yhteensä 6 916 henkilölle.”  (Maahanmuuton tilannekatsaus 1/2019, Valtioneuvosto, s. 11.)

2. Ulkomaisten opiskelijoiden maahanmuuton edistäminen ja valtakunnallinen EKn stipendiohjelma (lisäys min +10 000/ 4 v. hallituskausi, 2500 / vuosi)

Viime vuosina ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ei ole lisääntynyt, pikemminkin vähentynyt. Tarkastelujakson 2008-2019 aikana parhaimmillaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on lisääntynyt noin 2000 vuodessa. Vuonna 2018 Suomen ammattikorkeakouluissa opiskeli 9539 ulkomaalaista tutkinnon suorittajaa ja yliopistoissa 10698 tutkinnon suorittajaa, yhteensä 20237 tutkinnon suorittajaa. (OPH, Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa 2009-2018). Hallituskauden aikana tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattaminen 10 000:lla olisi realistista, jos siinä olisi tahtoa ja keinot valmiina. Esimerkiksi stipendiohjelma ja oleskelulupien myöntäminen olisivat keskeisiä keinoja.

3. EU:n parhaimmat ennakointivälineet käyttöön. Edellyttänee käytännössä esim. allekirjoittaneelle valtaa ja resursseja tai keskeinen neuvonantajan rooli kansallisessa ennakoinnissa. Tämän välineen kautta voidaan vaikuttaa laajasti työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Voidaan hyvinkin väittää, että implementoinnin jälkeen vaikutus on ainakin 10 000 työpaikkaa, käytännössä paljon enemmän.

Tavoitteena on koulutuksen suuntaaminen ja rakenteellinen kehittäminen (rakenteellista esim. työnjohtotason koulutuksen luominen Suomeen). Työpaikka- ja työllisyysvaikutus erittäin suuri, kun myllyt pyörivät. (Ks. esim. Futura 4/2012: Ennakointi demokratian vahvistajana : esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.)

4. Yritysten kasvun pullonkaulojen poisto valmennustiimien avulla  – on muitakin kasvun pullonkaulojen kuin työvoiman saanti. Näin saadaan nopeasti lisäkasvua ja liikevaihtoa, esim. ao. ohjelmalla yksityisten valmentajien kanssa yhteistyössä 11 000 pysyvää työpaikkaa 4 vuodessa.

Jos oletetaan, että yrityksen 100 000 euron liikevaihto luo yhden työpaikan, saadaan miljoonan liikevaihdon lisäyksellä 10 työpaikkaa. 100 miljoonan euron liikevaihdon pysyvä lisäys tuo 1000 työpaikkaa. Miljardin liikevaihdon lisäys tuo 10 000 työpaikkaa. Kolmen miljardin liikevaihdon lisäys tuo 30 000 työpaikkaa. Kohteena pitäisi olla pk-yritykset, jotka ovat juuttuneet kasvun lasikattoihin. Esim. meillä on 10 miljoonaa, 20 miljoonaa liikevaihtavia yrityksiä kohtalainen määrä, sekä 100 miljoonan liikevaihtaviakin kohtalaisesti. Jos näistä kootaan esim. yhteensä tällä hetkellä miljardi liikevaihtava joukko ja kohdennetaan tähän yrityskantaan pääosin yksityisiä kasvun pullonkaulojen poistamispalveluita julkisen sektorin kanssa yhteistyössä, esim. 20 % liikevaihdon kasvu vuodessa on täysin realistinen ohjelman ollessa käynnissä. 20 % tarkoittaisi vuodessa 200 miljoonaa ja 2000 pysyvää työpaikkaa, jotka jo verotuloina tuottaisivat esim. 20 % takaisin yhteiskunnalle eli 20 miljoonaa. Kun ohjelmaa jatkettaisiin esimerkiksi neljä vuotta, liikevaihto kasvaisi seuraavasti:

1.  vuonna 1,2 miljardia, + 200 miljoonaa liikevaihtoa, 2000 pysyvää työpaikkaa, veroina takaisin kiertoon 20 miljonaa euroon.

2. vuonna 1,44 miljardia, + 440 miljoonaa liikevaihtoa, 4400 pysyvää työpaikkaa, veroja yhteiskunnalle 88 miljoonaa euroa.

3. vuonna 1,73 miljardia euroa,+ 730 miljoonaa liikevaihto, 7300 pysyvää työpaikkaa, veroja yhteiskunnalle 146 miljonaa euroa.

4. vuonna 2,1 miljardia, + 1,1 miljardia liikevaihtoa, 11000 pysyvää työpaikkaa, veroja yhteiskunnalle 220 miljoonaa euroa.

Jos lähtökohdaksi otettaisiin 3 miljardin liikevaihtava yrityskanta ja lisättäisiin sen määrän liikevaihtoa eri toimin 20 %, päästäisiin 4. vuonna 3,2 miljardin liikevaihdon lisäykseen ja yli 30 000 työpaikan nettovaikutukseen. Täysin mahdollista. 4-vuotinen ohjelma toisi neljänteen vuoteen mennessä lisää verotuloja 474 miljoonaa, eli lähes puoli miljardia ja tämä olisi mahdollista saada esim. muutaman miljoonan yhteiskunnan panostuksella oikeiden osaajien toiminnan tukemiseen. Voisin koota ja muodostaa ryhmä ja organisoida asian niin, että esim. 2021 syksystä ohjelma voisi käynnistyä. Nykyhallituksen pystyssä pysyessä neljä vuotta päästäisiin ohjelmaa toteuttamaan ainakin 2 vuotta.

Katso lisää Kannattavan kasvun johtamisesta.

5. Kaavailtujen laivaväylien syventäminen heti, mm. Kemin Ajoksen syväväylä. Hallituskauden loppuun mennessä toteutuneet investoinnit 1,5 miljardia (Metsä Group, Hannukainen, mahdollisesti Bioref), vientivaikutus noin miljardi euroa.

Laivaväylien syventäminen lisää investointeja satamakaupunkeihin. Jo nykyisin metsäteollisuutemme hyödyntää esimerkiksi Etelä-Amerikan metsävaroja tai kemian teollisuus globaaleja raaka-ainevaroja. Teollisuus uskaltaa investoida, kun raaka-ainevarasto on meripallo eikä Suomi yksistään. Vaikutus 5-10 v kuluttua miljardeja lisävientiä, esim. jos Kemin Metsä Groupin tehdasinvestointi ja Hannukaisen kaivosinvestointi sekä Kemijärven Biorefin sellutehdasinvestointi tai kaksikin näistä toteutuvat, Kemin laivaväylän syventäminen tuo miljardisuuruusluokan vientivaikutukset. Osa yrityksistä tekee investointipäätöksiä myöhemmin laivaväylän ollessa jo olemassa.

Budjettiriihi ennakoi, että Kemin satamaväylä syvennetään – rakentaminen voi alkaa vuonna 2021 (Yle 18.9.2019)

6. Kansallinen viestintäkampanja työnantajille millenniaalit ymmärtämiseksi.  Some käyttöön kohderyhmälähtöisesti (millenniaaleissakin erilaisia profiileja). Vaikutus  nopea, esim. 10 000 työllistä hallituskauden loppuun mennessä.

Millenniaalit muodostavat 2025 noin puolet työmarkkinoista globaalisti. On syytä tuntea millenniaalien eli karkeasti 1980-2000 vuosien välillä syntyneiden ihmisten arvot ja kohdentaa viestintää tälle kohderyhmälle lähinnä digitaalisesti. Lue lisää millenniaaleista.

7. Vientiteollisuusmaakuntien tarpeiden asettaminen koulutuspolitiikan keskiöön.  Tämän vaikutukset ovat erittäin suuret etenkin pidemmällä aikavälillä.

Suomen hyvinvoinnin tuo vientitilastojen mukaan usein muut maakunnat kuin ne, joita pidetään kasvukeskuksina. Olisi syytä huomioida näiden alueiden vientiteollisuuden tarpeet. Osaajien houkuttelu on työlästä silloin, kun kouluttaudutaan toisella paikkakunnalla. Osaavan työvoinan saanti on kuitenkin kasvun keskeinen este. Lue lisää.

8. Suurten vientiä vahvistavien investointihankkeiden edistäminen eikä vastustaminen.

Esim. em. Hannukainen,  Metsä Group Kemi, Bioref Kemijärvi. Lisäksi mm. UPM Mussalo Kotka, LNG-infrastruktuurin edistäminen (edullinen LNG alentaa tuotantokustannuksia ja päästöjä).  Näistä aiemmin edellä mainitsemattomasti noin puoli miljardia lisävientivaikutukset. Vastaavasti yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomien ja pysyviä menoja lisäävien infrastruktuurihankkeiden välttäminen.

9. Matkailussa risteilyalusten satamamaksujen halventaminen. Matkailun näkeminen Suomen yhtenä kivijalkana. Matkailutulo muuttuu melko suoraan työpaikoiksi logistiikassa, majoituksessa, ravintolapalveluissa ja ohjelmapalveluissa.

Suomeen on viime vuosina saapunut yhä enemmän vieraita risteilyaluksilla. Vieraat eivät ole saapuneet vain Helsinkiin, vaan myös esimerkiksi Kymenlaaksoon (suurin laiva kesällä 2019 toi 6600 matkustajaa ja miehistön jäsentä) ja Kemiin, josta vieraat ovat edelleen matkustaneet joulupukkia Rovaniemelle katsomaan. Yhteisenä nimittäjänä on Pohjois-Eurooppaa ja siihen tutustuminen. Tekemässäni selvityksessä ja tutkimuksessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla 2009 todettiin mm. näin valiokunnan kannanottona ”- On vahvistettava yhteistyötä Suomen ja Murmanskin sekä Venäjän pohjoisten alueiden välillä erityisesti Luoteis-Venäjän energia-, kaivos- ja logistiikka-alojen kehittämiseksi. – Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailua on kehitettävä osana Pohjois-Euroopan matkailua. Parhaimmillaan uusi malli löytyy yhdistäen Norjan vuonojen ja toisenlaisen ilmaston alueen Karibian meren risteilyjen konsepteja arktisen alueen uusiin elämyksellisiin mahdollisuuksiin.” Nyt on ilmassa kuitenkin uhkana korkeat väylämaksut, jotka ovat karkoittamassa risteilyalukset kilpaileviin satamiin, koska väylämaksumme ovat jopa 30 % korkeammat kuin Tukholmaan tai Tallinnaan. LNG:n yleistyessä laivojen polttoaineena, risteilyalusturismia voitaneen pitää entistä kestävämpänä massaturismin muotona.

10. Järkevien Long Distance Commuting kuvioiden eli pitkän matkan pendelöintikuvioiden järjestäminen. Tarkoitus on joustavoittaa työn vastaanottamista, tarjontaa. Vaikutus voisi olla esim. 10 000 – 30 000 työpaikan suuruusluokkaa.

Esimerkiksi junassa työskentely tulisi sallia työajalla, työvoimaa kaipaavilla paikkakunnilla pitäisi olla halpoja komennusmiesten asuntoja, esim. noin  (30€/yö),  etätyö olisi sallittava ainakin osittain (etätyötä lisää), työaikojen ja vuorojen joustavoittaminen, esimerkiksi niin, että voisi olla 10 tai 12 tunnin työpäiviä ja vastaavasti ja pidempiä vapaapäiväjaksoja tai esimerkiksi viikko töissä, viikko kotona yms. Lue lisää pitkän matkan pendelöinnistä.

11. Eläkeläiset töihin.

Sosiaaliturvamme työttömiäkin suurempi maksuerä on eläkkeet. Suuri osa eläkeläisistä on terveitä, työkykyisiä ja työhaluisia. Heille olisi mahdollistettava työnteko joustavin esimerkiksi lyhennetyin työviikon ratkaisuin yhdessä nuorten kanssa. Tämä lisäisi työn tarjontaa ja tukisi talouden kehitystä ja pienentäisi kestävyysvajetta.

12. Kotiäidin työkin luettava tuottavaksi ja työllisyysasteessa huomioitavaksi työksi.

Kotiäitien työ on tärkeää lasten kasvattamista. Jos sitä ei arvosteta, loppuu käytännössä lapset ja työvoima pidemmällä aikavälillä. Pieniä lapsia hoitavat kotiäidit olisi laskettava työvoimaksi.

Lisäksi voisi toivoa, että vaikeissa asioissa luotaisiin ensin ymmärrystä keskustelemalla, jottei asetettaisi mahdottomia tavoitteita.  Osittain tämä voisi tapahtua siten, että huolehdittaisiin, että kaikissa tiimeissä olisi eri ikäisiä ihmisiä. Ehkä tarvitaan senioriteettia milleniaaliministerien neuvonantajiksi jne.

Em. ohjelmassa pääpaino on työllisyyden tukemisessa, mutta ohjelma tukee samalla väestörakenteen tervehtymistä mm. maahanmuuton kautta.

Nopeat ja helposti toimeenpantavat: 1, 2, 4, 5, 6, 9 ja 11.

Vaikuttavat ja osaamista vaativat: 3, 4, 7 ja 10.

Riittää, kun ei vastusta: 5 ja 8.

 

Voisin auttaa ja olla keskeisessä roolissa: 3 ja 4.

Lue lisää:

Hallitusohjelma. Työllisyysaste.