”Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia”

Myllylä, Yrjö (2009). Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia. Keski-Karjalan Neloset –verkkolehti 30.3.2009. (artikkeli jäljempänä)

Kirjoittaja kävi Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (nyk. ELY-keskus) kutsusta Keski-Karjalassa esitelmöimässä vuonna 2009 Ennakointiseminaarissa otsakkeella ”Tulevaisuuden visiointia”. Esitelmä on tässä: Tulevaisuuden visiointia, Keski-Karjala, (3.1) 160209. Keski-Karjala oli juuri valittu rakennemuutoksen kohdealueeksi. Kirjoittaja näki, että aluetta voitaisiin tukea parhaiten käynnistämällä siellä oikeaoppinen perusteellinen ”RD Konseptin” mukainen Delfoi-menetelmää hyöydyntävä strategiaprosessi esimerkiksi Kemi-Tornio alueen (2001) tai Koillis-Suomen (2011) tapaan ja tarjosikin sellaista alueen elinkeinostrategian tarjouskilpailussa:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Nyttemmin Keski-Karjala on juuri valittu uudelleen rakennemuutoksen kohdealueeksi. Nyt olisi mahdollisuus em. tyyppisen perusteellisen EU:nkin välissä (2010) parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi palkitseman prosessin käynnistämiseksi. Prosessi ottaa aikansa, mutta tuottaa perusteellisuudessaan uskottavia tulevaisuuden näkymiä ja uutta tietoa, verkottumista, tarjoaa osallistumista, ja tukee ajankohtaista päätöksentekoa. Myönnettävien rakennemuutosrahojen määrä ei ratkaise kehitystä vaan oikeiden toimijoiden tunnistaminen ja niiden välisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen kohdealueella ja sen ulkopuolella. Menestyksekkään prosessin yksi ominaisuus on EU:n arvioinnin mukaan myös public private -toteutusmalli. Lisäksi tarvitaan ainakin yksi sitoutunutt tilaajan edustaja alueelta.

Neloset –verkkolehti 30.3.2009:

”Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia

Maatalousyhteiskunnassa ihmisen oli kohdattava luonto, teollisuusyhteiskunnassa kone ja nyt jälkiteollisessa yhteiskunnassa ihminen. Elämme jälkiteollisen yhteiskunnan palveluyhteiskunnan jälkeistä informaatioyhteiskuntavaihetta, jossa väestöstä yli 50 % työskentelee informaation jalostukseen liittyvissä tehtävissä (maatalous-yhteiskunnassa yli 50 % työskenteli maataloudessa). USA:ssa ja Iso-Britanniassa teollisuustyöpaikkojen määrä lähti laskuun jo 1970-luvun alussa, Suomessa vasta 1985, tosin Nokia loi lyhytaikaisen häiriön tähän 1990-luvulla, kun teollisuustyöpaikat hetken aikaa kasvoivat. Nämä trendit ovat läsnä myös Keski-Karjalassa. 1970-luvulta Keski-Karjalassa mm. Kiteen onnistui tarttumaan teollistumisen trendiin. Tilanne on muuttumassa ja siksi tarvitaan uusia näkemyksiä.

Ihmisen kohtaaminen jälkiteollisessa yhteiskunnas-sa pakottaa huomion kiinnittämisen kohtaamista tukeviin arvoihin. Arvot voidaan valtioneuvostolle tekemämme selvityksen mukaan jakaa henkisiin, sosiaaliseen ja taloudellisiin. Tietoisella arvojen muutokselle edesautetaan ihmisten kohtaamista ja siten uusien elinkeinojen kehittymistä. Henkisistä arvoista käyttöön voisi ottaa vaikkapa itsensä päivittäisen ylittämisen kasvojen menettämisen ja pelon sijaan. Sosiaalisista arvoista kokeilujen arvostaminen ja epäonnistumisten hyväksymisen on tärkeä tavoite vastakohtana sille, että kartamme riskinottamista ja ottajia ja leimaamme yrittäneet epäonnistuneiksi. Taloudellisista arvoista vastuun ottaminen, voimaantuminen ja uudet alut ovat tärkeä tavoite osin vastakohtana mm. kuukausi-palkkaan, omaisuuteen tms. kiinnittymisen sijaan.

”Keski-Karjalan Sampo” saadaan liikkeelle, kun kiinnitetään huomiota arvojen lisäksi neljään päätekijään innovaatioteoreetikkoja tulkiten. Tärkeintä on kuitenkin osatekijöiden välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa kunkin tekijän määrä kasvaa alueella. Jos yksittäistä tekijää tuodaan lisää alueelle ilman alueen sisäistä vuorovaikutusta, tekijä ei lisäänny vaan on kuin kantaisi vettä avannosta toiseen. Ensiksi on kiinnitettävä huomiota markkinainformaatio-tekijään, sitä on yleensä markkinoilla asemansa vakiinnuttaneissa yrityksissä paljon, joilla on usein kontakteja ja käsitys alueen ulkopuolisista markkinoista. Toiseksi on kiinnitettävä huomiota johtamistaitoon, jollain täytyy olla kyky koordinoida projekteja ja prosesseja osatekijöiden vuorovaikutusta tukien. Tätä ominaisuutta voi olla yrityksissä, mutta usein esimerkiksi oppilaitoksilla on myös ns. organisatorista kapasiteettia, mitä johtamistaito edellyttää. Kolmanneksi tarvitaan osaamista, mitä on mm. yrityksissä ja tutkimus- ja oppilaitoksissa. Neljänneksi tarvitaan rahaa, mutta se ei ole tekijöistä tärkein. Prosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota yritysten painoarvoon sekä myös julkisen sektorin toimijoiden keskinäiseen verkottumiseen, mikä tutkimusteni mukaan on suurin pullonkaula Keski-Karjalan tyyppisissä kunnissa etenkin ns. kasvuklustereiden kehittymistä ajatellen.

Tekemieni tutkimusten mukaan on lähdettävä siitä, että kysyntä tulee keskuksista eikä niinkään itse alueelta, vaikka sekin kysyntä tulee huomioida. Joskus viennin edistämisen mantra voi olla viisasta kääntää ”tuonnin korvaamiseksi” (vaikkapa polttoöljyn korvaaminen paikallisella lämmöntuotan-nolla). Keski-Karjalan tulee kiinnittää huomiota etenkin Joensuun ja Helsingin kysyntään, toki myös muihinkin tarkasteltavasta tuoteryhmästä riippuen. Tutkimukseni mukaan Keski-Karjalan mahdollisuuksia voisivat olla mm. seuraavat kasvuklusterit tai tuotealueet vuoteen 2015 työllistämisen näkökulmasta: Ympäristö- ja energiaklusteri, ICT- ja hyvinvointi- sekä matkailuklusteri. Usein voi olla viisasta pyrkiä tunnistamaan luontaiset vähän kilpaillut kasvualat kuin toimia kilpailluilla ja supistuvilla auringon laskun aloilla.

Myös perinteisten mekaanisen puun ja elintarvikeklusterin suunnalta löytyy mahdollisuuksia ja kasvusegmenttejä. Em. tuotealueita tarkemmin analysoitaessa ympäristö- ja energiaklusterin työllistävimmät tuotealueet ovat jätteiden hyötykäyttö, uusiutuvat energiamuodot ja energian säästö. ICT:ssä on mahdollisuuksia todennäköisesti ohjelmisto- ja sisältötuotantoalueella (mm. sosiaalisen median ulottuvuus huomioitava) sekä etenkin ns. palvelukeskuksissa, joista hoidetaan monenlaisia keskusten tarvitsemia asiantuntija-palveluita tietoteknologiaa hyödyntäen. Myös tietoliikennetekniikka säilyttänee Suomessa jonkin-laisen aseman, elektroniikkateollisuuden työllistävyyteen ei kuitenkaan uskota.

Hyvinvointiklusterissa yksityiset terveydenhoitopalvelut, kuten lääkäripalvelut, sairaalapalvelut ja fysikaalinen hoito; sosiaalipalveluissa majoituksen sisältävissä palveluissa palvelutalot ja asunnot ja vanhusten hoitolaitokset ovat keskeisiä tulevaisuuden työllistäjiä; sosiaalipuolen avopalveluissa kotipalvelu ja lasten päivähoito ovat kasvualoja tutkimukseni mukaan, myös hyvinvointi- ja sosiaaliteknologia jossakin määrin. Ylipäätään yksityinen sektori vetää hyvinvointiklusterissa ja myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta voivat olla keskeisiä työllistäjiä tulevaisuudessa. Matkailussa tärkeintä olisi kehittää ohjelmapalveluita ja majoituspalveluita työllistämisen näkökulmasta. Mekaanisessa puussa eniten työpaikkoja tarjonnee rakentamisen liittyvät tuotteet (talot, rakennuspuusepäntuotteet, rakentamisen muut järjestelmät).

Elintarvikkeissa tulevaisuuden tuotealueet jäsentyvät mm. siten, että vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa, leipomotoiminnassa sekä teurastus- ja lihanjalostusteollisuudessa lienee merkittävässä määrin työpaikkoja. Toisella tavalla luokiteltuna funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet, erikoiselintarvikkeet ja bioteknologia hyödyntävät elintarvikkeet työllistävät parhaiten. Logistiikassa työllistävimpiä tuotealueita ovat tutkimuksen mukaan sähköisen kaupan logistiset ratkaisut sekä eri kuljetusmuotoja yhdistävät logistiset palvelut. Konsultointi, talonrakentaminen ja rakennus-palvelutoiminta, laskentatoimi- ja kirjanpito, vartiointi- ja turvapalvelut sekä työvoiman vuokraus näyttäisivät olevan niin ikään työllistävimpiä aloja tutkimukseni muut ryhmän tuotealueista.

Artikkeli perustuu Kiteellä 17.2.2009 Evankelisella opistolla Keski-Karjalan Ennakointiseminaarissa pitämääni esitelmään ”Tulevaisuuden visiointia”. Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulisi tarkentaa ja tulkita tarkemmin Keski-Karjalaan esimerkiksi käynnistämällä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä Delfoi-menetelmää hyödyntävä alueellinen sovellus. Tuottoisinta olisi mielestäni käynnistää osaamis- ja koulutustarpeiden vähintään kymmenen vuoden päähän ulottuva ennakointisovellus, joka samalla tuottaisi tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeista, mm. aloituspaikoista ja uusista opetusaloista sekä oppilaitosten yhteistyön ja verkottumisen tarpeista. Onhan osaamisen suuntaaminen tulevaisuuden kannalta relevanteille osaamisen alueille aluekehityksen tärkein yksittäinen painopisteteema tutkimusteni mukaan. Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten rooli on puolestaan tässä osaamisen suuntaamisessa tärkein yksittäisistä toimijoista yritysten lisäksi. Delfoilla voidaan tarkentaa myös yksittäisen klusterin kehittämistarpeita vaikkapa Keski-Karjalan Kehitys-yhtiö Oy:n toimesta. Esimerkiksi ympäristö- ja energia- ja matkailuklusteri hyvinvoinnin ja kulttuurin rajapinnoin voisivat olla potentiaalisia menetelmän ja siihen liittyvän edustamani tulevaisuuden trendejä painottavan kokonais-konseptin soveltamisen kohteita. Delfoi-menetelmän ammattimaisella soveltamisella voidaan luoda tulevaisuuden uskoa, luoda oppivia verkostoja, innovoida ja poistaa henkilöiden välisiä jännitteitä, ratkaista kiistakysymyksiä ja pattitilanteita. Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tekemisen väline. Tämän menetelmän mahdolli-suuksiin on perehtynyt myös tämän Neloset-lehden päätoimittaja Esa A. Luukkainen, joka on tutkinut viime aikoina menetelmällä mm. Itä-Suomen kulttuurellisia piirteitä ja kehitystrendejä.

Yrjö Myllylä, Delfoi-manager, YTT,
alueellisen ennakoinnin asiantuntija
Oy Aluekehitys RD
www.rdmarketinfo.net”

***
Ks. blogiartikkeli ”Itä- ja Pohjois-Suomea kehitettävä osana Suomen Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategiaa”

Ks. myös mm. seuraavat julkaisut

Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellisen ennakoinnin arviointi vuosina 2006-2008. Salon Seudun Kehittämiskeskus 4.9.2008. <http://www.salo.fi/attachements/2009-07-10T11-33-47136.pdf>

Karjula, Kyösti & Yrjö Myllylä (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Luoma, Ossi & Yrjö Myllylä (2003). Vientiä ja kansainvälistymistä edistävien TE-keskuspalvelujen kehittäminen – Yhteenvetoraportti. 58 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 2/2003. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. ESR-koulutustarpeiden ennakointi-projekti. 68 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>