iKnow Delphi 2.0 National Survey – Country Report Finland

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 National Survey – Country Report Finland. 126 p. iKnow Project – Word Package 5, Finland Futures Research Centre FFRC. <http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2011_10.pdf> <www.iknowfutures.eu>

EXECUTIVE SUMMARY

Introduction

This report introduces key results concerning the Finland Country Survey of the iKNOW project. iKNOW is a new Blue Sky research and horizon scanning project launched by the European Commis-sion led by Rafael Popper of the University of Manchester. The project includes seven other partners: FFRC/Finland, Z_punkt/Germany, Technology Centre/Czech Republic, RTC North/UK, ICTAF/Israel, Cyber Fox/Czech Republic and Mindcom/Finland.

“Wild Cards (WI) are situations/events with perceived low probability of occurrence but poten-tially high impact if they were to occur. Weak Signals (WE) are unclear observables warning us about the probability of future events (including Wild Cards). They implore us to consider alternative interpretations of an issue’s evolution to gauge its potential impact.” (www.iknowfutures.eu).
The project has involved 12 relevant themes in which wild cards and weak signals were created and tested in Country Surveys: 1) Health, 2) Food, Agriculture and Fisheries, and Biotechnology, 3) ICT – Information & communication technologies, 4) Nanosciences, nanotechnologies, materials & new production technologies, 5) Energy, 6) Environment (including climate change), 7) Transport (including aeronautics), 8 ) Socio-economic Sciences and the Humanities, 9) Space, 10) Security, 11) Capacities, and 12) Nuclear research.

In Finland wild cards and weak signals were sought for and analysed in two themes: Food, Agri-culture and Fisheries, and Biotechnology and Energy.

Wild Cards – Theme: Food, Agriculture and Fisheries, and Biotechnology: 1) “A Killer Water Filter”, 2) “Silent Seas”, 3) “Agriculture runs out of phosphor due to algae biofuel production”, 4) “Algae pathogen suddenly destroys new energy foundation of humankind”, 5) “Terrorists take algae production plants to their main targets” Theme Energy: 1) “National energy grid disappears” 2) “Gas from Trash”, 3) “Breakthrough in cold fusion leads to renaissance in energy markets”, 4) “Cheap liquid fuel production from algae replaces oil by 2030”, 5) “Thanks to algae Australia becomes biggest energy producer in the world”

Weak Signals – Theme Food, Agriculture and Fisheries, and Biotechnology: 1) Emer-gence of new agricultural methods for coping with climate change, 2) Consumption drives market capitalism, not saving, conserving or sparing, 3) Food consumers are steered towards healthier dietary choices, 4) Food markets became investment subject in previous credit crunch, 5) Bees be no more, less food than before. Theme Energy: 1) Many people are willing to pay more to get wind energy, 2) Obama’s goal: One Million e-cars on the US streets by 2015, 3) Use of electric cars enhance national energy, 4) safety Algae production is a good way for carbon caption form atmosphere, 5) There are many new serious attempts to utilize new fossil fuel resources.

Conclusion

It is essential that policymakers react to the important impacts and effects estimated for the wild cards and weak signals, for example through strategic decision-making in line with Ansoff’s approach. A lack of reaction or a wrong reaction might imply that competitors will take the market. When coupled with an active strategy of decision-making, these wild cards and weak signals may offer significant opportunities.

The results indicate which wild cards and weak signals are of greater importance, provide insight on the aspects policy-makers are not adequately prepared for, and give information that could help find the right policy to adopt in a situation where a given wild card or weak signal would become real. The results can still be considered preliminary, and discussion should continue until a final decision.
According to analysis in this report, the main wild cards for which attention should be paid are “National energy grid disappears”, “Gas from Trash”, “Silent Seas” and “Algae pathogen suddenly de-stroys new energy foundation of humankind” because their importance for science, technology and innovation (STI) policy in Finland (and also in EU-level) is moderate, but preparedness of decision-makers to deal with these is low.

The level of importance for STI-policy of almost all analysed weak signals is “high” or “moderate” in Finland (and also in EU-level). The following ones are of high importance in Finland (and EU-level): “Emergence of new agricultural methods for coping with climate change”, “Consumption drives market capitalism, not saving, conserving or sparing”, “Many people are willing to pay more to get wind energy” and “Food consumers are steered towards healthier dietary choices”. The next ones fall into the category “moderate” and it is important for decision-makers to take them into account: “Food markets became investment subject in previous credit crunch”, “Obama’s goal: One Million e-cars on the US streets by 2015”, “Use of electric cars enhance national energy safety”, “Algae production is a good way for carbon caption from atmosphere” and “Bees no more, less food than before”.

It can also be argued that the human cognitive structure, the mind, is not able to analytically handle true wild cards and weak signals, such as the ones presented in this report. In practice this means, among other things, that besides the processed and analyzed wild cards and weak signals, there are still hidden wild cards and weak signals. The focus should be put on a continuous decision-making processes, which would enable proper reactions to those unexpected wild cards and weak signals outside his WI-WE analysis.

When realising expert surveys or Delphi, stakeholder groups are often called to participate. How-ever, they are certainly not independent actors as they respond to particular interests of their sector or their own operational activities. In governance approaches extended peer communities of citizens, associations or so-called juries are often called to take part in order to provide more objectivity. In this iKnow Expert Survey, we can say that ID Group “Other” was independent. In the Finnish case we have more answers from the public than from the private sector.

According to the Finnish National Innovation Strategy (2008) more attention should be paid to demand-driven (or customer-driven) innovations (see Kaivo-oja & Santonen 2010, Kaivo-oja 2011a). In the same way as in Delphi or expert surveys, respondents in this survey were mostly public actors or belonged to the research sector (high education institutions). For this reason, it was not possible to analyze private actors’ expert opinions reliably. According to a demand-driven innovation strategy, more information on market demand and the trends of customer behaviour should be available. This is the reason for possible uncertainties of the present analysis in the description of future possibilities.

The growth of the global economy and its impact on the prices of limited raw materials, such as oil and other minerals, have a great impact on Finland and Northern countries in general. This means, especially for Finland, that technology development in transportation systems (e.g. new cost-savings and other solutions) creates key conditions for the exploitation of Arctic natural resources. For example, these questions could have received better responses if more private representatives, for example in theme Energy, would have been involved in the process. In addition, Finland could play an important role in the development of arctic transport, energy, environmental, agricultural and food technology in the future. In Finland, the Parliamentary Committee for the Future produced a report titled “Russia 2030 based on Contracts” (editors Osmo Kuusi & Hanna Smith & Paula Tiihonen) in 2010. According to the committee “Finland must draft a research and development programme for the development in Finland of Arctic transport, energy and environmental technology”. Such a programme should also include themes on agriculture and food technology with a focus on the Northern Dimension. This would probably constitute a very important step in the vision of an EU Research Programme which would include Finland country targets.

See all Executive Summary in English pages 12-17 http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2011_10.pdf

Maakaasuista tulossa tärkeä energialähde – iKNOW Delphi 2.0/Country Report Finland julkistettu

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Turun yliopisto tiedottaa 16.11.2011

Osoite: http://www.utuonline.fi/sisalto/ajankohtaista/jatteista-tuotettavasta-kaasusta-tarkea-energialahde.html

Jätteistä tuotettavasta kaasusta tärkeä energialähde

Tulevaisuudentutkijat tarkastelivat, mihin suuntaan energiantuotanto kehittyy.

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen iKNOW-hankkeen loppuraportti on julkaistu. Hankkeessa tutkittiin tulevaisuuden energiaratkaisujen käytön kannalta merkittävimpiä villejä kortteja ja heikkoja signaaleja. Villillä kortilla tarkoitetaan tapahtumaa, jonka ilmestymisen todennäköisyys on matala, mutta jolla on tapahtuessaan suuret vaikutukset. Heikko signaali puolestaan on varhainen merkki tulevaisuuden tapahtumista.

Todennäköisimmin toteutuva tulevaisuudenkuva on ”Kaasua jätteistä”.

– Erityisesti päättäjien valmiuksia tämän suuntauksen käsittelyyn on parannettava, tutkijat sanovat.

Jätteistä peräisin olevia hiilivetyjä tulevat todennäköisesti hyödyntämään myös bensiiniä, dieseliä ja lentokonepolttoainetta tuottavat tehtaat. Tehtaat siirtyvät esimerkiksi nanoteknologiaa hyödyntäviin ratkaisuihin.

Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää erityisesti kansainvälisiin tutkimusohjelmiin panostamista, tutkimusinstituutioiden tiedontuotannon vahvistamista, maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä sekä kansainvälisen yhteistyön edistämistä tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassa.
Maakaasujen merkitys kasvaa

Suomessa jätteiden hyödyntäminen energiakäytössä edellyttää myös maakaasun, yhdyskuntajätekaasun sekä muun biokaasun jakelun samanaikaista tarkastelua.

– Maakaasujen merkitys myös Suomen ympäristöpolitiikassa tulee kasvamaan. Maakaasun markkinahinta on jo tipahtanut uusien maakaasun tuotantotapojen sekä tämän seurauksena kasvaneiden kaasuvarantojen ansiosta. Ympäristöystävällisyyden ja kilpailukykyisen hinnan vuoksi myös kiinnostus maakaasuun laivojen polttoaineena on kasvamassa, raportissa todetaan.

Raportti on luettavissa verkossa:
Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKNOW Delphi 2.0 / National Survey -Country Report Finland. 126 s. Finland Futures Research Centre FFRC, eBOOK 10/2011. Turku. <http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2011_10.pdf>

JM
kuva: epSos.de
Creative Commons License Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.”

Ks. myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen laajempi tiedote ”Tulevaisuudessa tuotetaan kaasua yhä enemmän jätteistä”.

Kauppalehti aiheesta: Tulevaisuudessa tuotetaan kaasua yhä enemmän jätteistä

”Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Myllylä, Yrjö (2009). Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia. Keski-Karjalan Neloset –verkkolehti 30.3.2009. (artikkeli jäljempänä)

Kirjoittaja kävi Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (nyk. ELY-keskus) kutsusta Keski-Karjalassa esitelmöimässä vuonna 2009 Ennakointiseminaarissa otsakkeella ”Tulevaisuuden visiointia”. Esitelmä on tässä: Tulevaisuuden visiointia, Keski-Karjala, (3.1) 160209. Keski-Karjala oli juuri valittu rakennemuutoksen kohdealueeksi. Kirjoittaja näki, että aluetta voitaisiin tukea parhaiten käynnistämällä siellä oikeaoppinen perusteellinen ”RD Konseptin” mukainen Delfoi-menetelmää hyöydyntävä strategiaprosessi esimerkiksi Kemi-Tornio alueen (2001) tai Koillis-Suomen (2011) tapaan ja tarjosikin sellaista alueen elinkeinostrategian tarjouskilpailussa:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön mukainen sovellus)

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Nyttemmin Keski-Karjala on juuri valittu uudelleen rakennemuutoksen kohdealueeksi. Nyt olisi mahdollisuus em. tyyppisen perusteellisen EU:nkin välissä (2010) parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi palkitseman prosessin käynnistämiseksi. Prosessi ottaa aikansa, mutta tuottaa perusteellisuudessaan uskottavia tulevaisuuden näkymiä ja uutta tietoa, verkottumista, tarjoaa osallistumista, ja tukee ajankohtaista päätöksentekoa. Myönnettävien rakennemuutosrahojen määrä ei ratkaise kehitystä vaan oikeiden toimijoiden tunnistaminen ja niiden välisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen kohdealueella ja sen ulkopuolella. Menestyksekkään prosessin yksi ominaisuus on EU:n arvioinnin mukaan myös public private -toteutusmalli. Lisäksi tarvitaan ainakin yksi sitoutunutt tilaajan edustaja alueelta.

Neloset –verkkolehti 30.3.2009:

Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia

Maatalousyhteiskunnassa ihmisen oli kohdattava luonto, teollisuusyhteiskunnassa kone ja nyt jälkiteollisessa yhteiskunnassa ihminen. Elämme jälkiteollisen yhteiskunnan palveluyhteiskunnan jälkeistä informaatioyhteiskuntavaihetta, jossa väestöstä yli 50 % työskentelee informaation jalostukseen liittyvissä tehtävissä (maatalous-yhteiskunnassa yli 50 % työskenteli maataloudessa). USA:ssa ja Iso-Britanniassa teollisuustyöpaikkojen määrä lähti laskuun jo 1970-luvun alussa, Suomessa vasta 1985, tosin Nokia loi lyhytaikaisen häiriön tähän 1990-luvulla, kun teollisuustyöpaikat hetken aikaa kasvoivat. Nämä trendit ovat läsnä myös Keski-Karjalassa. 1970-luvulta Keski-Karjalassa mm. Kiteen onnistui tarttumaan teollistumisen trendiin. Tilanne on muuttumassa ja siksi tarvitaan uusia näkemyksiä.

Ihmisen kohtaaminen jälkiteollisessa yhteiskunnas-sa pakottaa huomion kiinnittämisen kohtaamista tukeviin arvoihin. Arvot voidaan valtioneuvostolle tekemämme selvityksen mukaan jakaa henkisiin, sosiaaliseen ja taloudellisiin. Tietoisella arvojen muutokselle edesautetaan ihmisten kohtaamista ja siten uusien elinkeinojen kehittymistä. Henkisistä arvoista käyttöön voisi ottaa vaikkapa itsensä päivittäisen ylittämisen kasvojen menettämisen ja pelon sijaan. Sosiaalisista arvoista kokeilujen arvostaminen ja epäonnistumisten hyväksymisen on tärkeä tavoite vastakohtana sille, että kartamme riskinottamista ja ottajia ja leimaamme yrittäneet epäonnistuneiksi. Taloudellisista arvoista vastuun ottaminen, voimaantuminen ja uudet alut ovat tärkeä tavoite osin vastakohtana mm. kuukausi-palkkaan, omaisuuteen tms. kiinnittymisen sijaan.

”Keski-Karjalan Sampo” saadaan liikkeelle, kun kiinnitetään huomiota arvojen lisäksi neljään päätekijään innovaatioteoreetikkoja tulkiten. Tärkeintä on kuitenkin osatekijöiden välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa kunkin tekijän määrä kasvaa alueella. Jos yksittäistä tekijää tuodaan lisää alueelle ilman alueen sisäistä vuorovaikutusta, tekijä ei lisäänny vaan on kuin kantaisi vettä avannosta toiseen. Ensiksi on kiinnitettävä huomiota markkinainformaatio-tekijään, sitä on yleensä markkinoilla asemansa vakiinnuttaneissa yrityksissä paljon, joilla on usein kontakteja ja käsitys alueen ulkopuolisista markkinoista. Toiseksi on kiinnitettävä huomiota johtamistaitoon, jollain täytyy olla kyky koordinoida projekteja ja prosesseja osatekijöiden vuorovaikutusta tukien. Tätä ominaisuutta voi olla yrityksissä, mutta usein esimerkiksi oppilaitoksilla on myös ns. organisatorista kapasiteettia, mitä johtamistaito edellyttää. Kolmanneksi tarvitaan osaamista, mitä on mm. yrityksissä ja tutkimus- ja oppilaitoksissa. Neljänneksi tarvitaan rahaa, mutta se ei ole tekijöistä tärkein. Prosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota yritysten painoarvoon sekä myös julkisen sektorin toimijoiden keskinäiseen verkottumiseen, mikä tutkimusteni mukaan on suurin pullonkaula Keski-Karjalan tyyppisissä kunnissa etenkin ns. kasvuklustereiden kehittymistä ajatellen.

Tekemieni tutkimusten mukaan on lähdettävä siitä, että kysyntä tulee keskuksista eikä niinkään itse alueelta, vaikka sekin kysyntä tulee huomioida. Joskus viennin edistämisen mantra voi olla viisasta kääntää ”tuonnin korvaamiseksi” (vaikkapa polttoöljyn korvaaminen paikallisella lämmöntuotan-nolla). Keski-Karjalan tulee kiinnittää huomiota etenkin Joensuun ja Helsingin kysyntään, toki myös muihinkin tarkasteltavasta tuoteryhmästä riippuen. Tutkimukseni mukaan Keski-Karjalan mahdollisuuksia voisivat olla mm. seuraavat kasvuklusterit tai tuotealueet vuoteen 2015 työllistämisen näkökulmasta: Ympäristö- ja energiaklusteri, ICT- ja hyvinvointi- sekä matkailuklusteri. Usein voi olla viisasta pyrkiä tunnistamaan luontaiset vähän kilpaillut kasvualat kuin toimia kilpailluilla ja supistuvilla auringon laskun aloilla.

Myös perinteisten mekaanisen puun ja elintarvikeklusterin suunnalta löytyy mahdollisuuksia ja kasvusegmenttejä. Em. tuotealueita tarkemmin analysoitaessa ympäristö- ja energiaklusterin työllistävimmät tuotealueet ovat jätteiden hyötykäyttö, uusiutuvat energiamuodot ja energian säästö. ICT:ssä on mahdollisuuksia todennäköisesti ohjelmisto- ja sisältötuotantoalueella (mm. sosiaalisen median ulottuvuus huomioitava) sekä etenkin ns. palvelukeskuksissa, joista hoidetaan monenlaisia keskusten tarvitsemia asiantuntija-palveluita tietoteknologiaa hyödyntäen. Myös tietoliikennetekniikka säilyttänee Suomessa jonkin-laisen aseman, elektroniikkateollisuuden työllistävyyteen ei kuitenkaan uskota.

Hyvinvointiklusterissa yksityiset terveydenhoitopalvelut, kuten lääkäripalvelut, sairaalapalvelut ja fysikaalinen hoito; sosiaalipalveluissa majoituksen sisältävissä palveluissa palvelutalot ja asunnot ja vanhusten hoitolaitokset ovat keskeisiä tulevaisuuden työllistäjiä; sosiaalipuolen avopalveluissa kotipalvelu ja lasten päivähoito ovat kasvualoja tutkimukseni mukaan, myös hyvinvointi- ja sosiaaliteknologia jossakin määrin. Ylipäätään yksityinen sektori vetää hyvinvointiklusterissa ja myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta voivat olla keskeisiä työllistäjiä tulevaisuudessa. Matkailussa tärkeintä olisi kehittää ohjelmapalveluita ja majoituspalveluita työllistämisen näkökulmasta. Mekaanisessa puussa eniten työpaikkoja tarjonnee rakentamisen liittyvät tuotteet (talot, rakennuspuusepäntuotteet, rakentamisen muut järjestelmät).

Elintarvikkeissa tulevaisuuden tuotealueet jäsentyvät mm. siten, että vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa, leipomotoiminnassa sekä teurastus- ja lihanjalostusteollisuudessa lienee merkittävässä määrin työpaikkoja. Toisella tavalla luokiteltuna funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet, erikoiselintarvikkeet ja bioteknologia hyödyntävät elintarvikkeet työllistävät parhaiten. Logistiikassa työllistävimpiä tuotealueita ovat tutkimuksen mukaan sähköisen kaupan logistiset ratkaisut sekä eri kuljetusmuotoja yhdistävät logistiset palvelut. Konsultointi, talonrakentaminen ja rakennus-palvelutoiminta, laskentatoimi- ja kirjanpito, vartiointi- ja turvapalvelut sekä työvoiman vuokraus näyttäisivät olevan niin ikään työllistävimpiä aloja tutkimukseni muut ryhmän tuotealueista.

Artikkeli perustuu Kiteellä 17.2.2009 Evankelisella opistolla Keski-Karjalan Ennakointiseminaarissa pitämääni esitelmään ”Tulevaisuuden visiointia”. Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulisi tarkentaa ja tulkita tarkemmin Keski-Karjalaan esimerkiksi käynnistämällä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä Delfoi-menetelmää hyödyntävä alueellinen sovellus. Tuottoisinta olisi mielestäni käynnistää osaamis- ja koulutustarpeiden vähintään kymmenen vuoden päähän ulottuva ennakointisovellus, joka samalla tuottaisi tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeista, mm. aloituspaikoista ja uusista opetusaloista sekä oppilaitosten yhteistyön ja verkottumisen tarpeista. Onhan osaamisen suuntaaminen tulevaisuuden kannalta relevanteille osaamisen alueille aluekehityksen tärkein yksittäinen painopisteteema tutkimusteni mukaan. Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten rooli on puolestaan tässä osaamisen suuntaamisessa tärkein yksittäisistä toimijoista yritysten lisäksi. Delfoilla voidaan tarkentaa myös yksittäisen klusterin kehittämistarpeita vaikkapa Keski-Karjalan Kehitys-yhtiö Oy:n toimesta. Esimerkiksi ympäristö- ja energia- ja matkailuklusteri hyvinvoinnin ja kulttuurin rajapinnoin voisivat olla potentiaalisia menetelmän ja siihen liittyvän edustamani tulevaisuuden trendejä painottavan kokonais-konseptin soveltamisen kohteita. Delfoi-menetelmän ammattimaisella soveltamisella voidaan luoda tulevaisuuden uskoa, luoda oppivia verkostoja, innovoida ja poistaa henkilöiden välisiä jännitteitä, ratkaista kiistakysymyksiä ja pattitilanteita. Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tekemisen väline. Tämän menetelmän mahdolli-suuksiin on perehtynyt myös tämän Neloset-lehden päätoimittaja Esa A. Luukkainen, joka on tutkinut viime aikoina menetelmällä mm. Itä-Suomen kulttuurellisia piirteitä ja kehitystrendejä.

Yrjö Myllylä, Delfoi-manager, YTT,
alueellisen ennakoinnin asiantuntija
Oy Aluekehitys RD
www.rdmarketinfo.net

***
Ks. blogiartikkeli ”Itä- ja Pohjois-Suomea kehitettävä osana Suomen Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategiaa”

Ks. myös mm. seuraavat julkaisut

Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellisen ennakoinnin arviointi vuosina 2006-2008. Salon Seudun Kehittämiskeskus 4.9.2008. <http://www.salo.fi/attachements/2009-07-10T11-33-47136.pdf>

Karjula, Kyösti & Yrjö Myllylä (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Luoma, Ossi & Yrjö Myllylä (2003). Vientiä ja kansainvälistymistä edistävien TE-keskuspalvelujen kehittäminen – Yhteenvetoraportti. 58 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 2/2003. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. ESR-koulutustarpeiden ennakointi-projekti. 68 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>