visionäärinen johtaminen
”Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”
1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖLiikennejärjestelmä viittaa jo sanana kokonaisvaltaiseen visioon. Puhuttiinpa sitten valtion, maakunnan tai seutukunnan tasosta, tulisi asiasta vastaavilla tahoilla olla systeemaattiseen prosessiin ja omaan näkemykseenkin perustuva liikennejärjestelmävisio. Visio pitäisi aina pystyä myös kuvaamaan visuaalisesti jollakin tapaa. Johtajien ominaisuuksiksi on määritelty juuri vision luominen ja esilläpitäminen. Onko johtaminen ilman visiota, tavoiteltavaa tulevaisuudenkuvaa edes johtamista? Talonrakentaminesenkin pohjaksi laaditaa yleensä ensiksi arkkitehdin laatima kokonaiskuva ja hahmotelma. Vastaavasti tulee olla yhdyskunnan keskeisen liikennejärjestelmän osalta.
Käytännön elämässä nähdään, että toinen kannattaa moottoriteitä, vastustaa joukkoliikennettä, toinen kannattaa kävelykatua, mutta vastustaa pysäköintitaloja jne. Päättäjien osalta usein jopa niin, että näissä on puoluepoliittista ja ideologista sävytystä. Kokonaisuus vaatii kuitenkin ”tosiasiat huomioiden” toimiakseen kaikki osatekijät niin kuin toimiva ja pystyssä pysyvä talo. Kävelykatu ja elävä keskusta tarvitsevat välttämättä myös pysäköintitaloja ja tilaa sekä toimivan joukkoliikenteen ja kaupunkiseutu muutoin toimiakseen moottoritien jne. Asioilla ei ole ristiriitaa, mutta meiltä puuttuu halu tai mahdollisuus tms. syy nähdä kokonaisuus. Oulun esimerkki osoittaa, että sama henkilö voi olla kannattamassa moottoritietä ja pysäköintitaloja ja vaikuttaa molempien toteutukseen, silti Oulun kevyen liikenteen osuus on Suomen huippua ja autoliikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteet kestävät myös vertailun. Liikennementori käsittelee blogissaan Liikennejärjestelmää kaupungin menestystekijänä:
”Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”
Tulevaisuudessa kannattaa myös miettiä, millaisia mahdollisuuksia on RD Aluekehityksen Yrjö Myllylän väitöskirjassaan kehittämällä uudella liikennejärjestelmän suunnittelumallilla on palvella vision luontia eri tahoilla. Ajankohtaisena vaikkapa tärkeä kaivosalan kuljetusratkaisut ja pohjoisen rautatiekysymykset valtakunnan tasolla, toiseksi vaikkapa energia-alan (mm. LNG) kuljetusjärjestelmävisiot ja pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla monien vaihtoehtoisten hankkeiden ja ratkaisujen kokonaisuus.
Ks. myös
Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuudentutkimuksen lähtökohdista.
Miten Oulusta tehtiin kevyen liikenteen mallikaupunki?
1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖLiikennementori Mauri Myllylä vastaa uudessa Liikennementori-blogin 5.7.2012 artikkelissaan kysymykseen Mistä Oulun pyörätiesysteemi sai alkunsa?
(Aiheesta on myös tilattavissa uusi 20.2.2015 julkistettava kokonainen kirja – lisäys 12.2.2015: Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön. )
Liikennementori Mauri Myllylä Odessan puistossa elokuussa 2014. Tämä on vilkasliikenteinen keyvyen liikenteen väylä, jota myös tämän blogin kirjoittaja käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva YMy.
Artikkeli avautuu alla olevasta linkistä:
”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi kunnassa”.
Miten voi olla mahdollista, että kylmässä ja pohjoisessa, lumisessa ja keskisuuressa kaupungissa kevyen liikenteen osuus on Suomen ja Euroopan huippua vieläpä ympäri vuoden, vaikka kaikesta päätellen kehityksen suuntaa on vastustettu monin tavoin? Eletäänhän nykyaikaa, missä autoilun asema on hallitseva. Onko vastaus visionäärisessä johtamisessa, pitkäjänteisessä, tunnollisessa ja sitoutuneessa työskentelyssä ympäristönsä hyväksi, kyvyssä virkamiehenä public-private yhteistyöhön ja kumppanuuteen osaamisen kehittämiseksi vai missä? Olisiko visio voinut toteutua kvartaalitalouden johtamisopeilla tai henkilökohtaista urakehitystä edistämällä usein työpaikkaansa vaihtamalla yms. tavoilla? Entä jonkun yksittäisen poliittisen puolueen ideologislähtöistä ohjelmaa toteuttamalla? Artikkelissa kerrotaan miten mahdottomasta tehtiin mahdollinen.
Tähänkin sopii mm. Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen – ja mm. professori Pekka Himasen 4.3.2011 Koillis-Suomen tulevaisuusverstaassa esille tuoma – universaali laki visionääristen hankkeiden prosessista:
1. Ensin Sinulle nauretaan
2. Sitten Sinut sivuutetaan
3. Sitten Sinua vastustetaan
4. Tällöin olet jo voittanut.
Vaikka monella tunnusluvulla ja mittarilla Oulun liikennejärjestelmä kestää vertailun, olisi uutena otettava tarkasteluun vielä kevyen liikenteen järjestelmän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja säästöt terveyspalveluissa. Toiseksi on aika miettiä mallin- ja konseptin vienninedistämistä public-private -hengessä arktisille alueille USA:han, Kanadaan, Norjaan, Venäjälle, joissa monin paikoin rakentaminen, kaupungistuminen ja muuttoliike tulevat voimistumaan lähivuosikymmeninä ja väestön määrä kasvamaan luonnonvaroihin kohdistuvan kasvavan globaalin kasvavan kysynnän vuoksi (mm. Smith 2011: Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050, lisätietoja esim. Uusi Pohjoinen ja sen kulkuväylät -tilaisuus). Lisäksi voimakas kaupungistuminen Aasiassa ja Afrikassa tarjoaa mallille merkittäviä mahdollisuuksia. Yhteistyökumppaneita mm. esiselvityksiin ja viennin edistämisen strategiointiin löydät blogin kautta.
Keskinen idea Oulun kevyen liikenteen systeemissä on erillinen keyvyen liikenteen järjestelmä. Vastustajat sanovat mm., että eihän kukaan uskalla käyttää kevyen liikenteen väylää, joka on metsässä eikä näy autotielle. Kuvassa vasta asfaltoitu risteysalue Odessan puistossa Samuli Paulaharjun koulun portilla, jota tämän kirjoittajakin käytti kuusi vuotta kouluun kulkiessaan. Valokuva elokuussa 2014, YMy.
***
Yrjö Myllylä 