Delfoi-tutkimuksen kriittiset tekijät – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Delfoi-tutkimuksiin erikoistunut YTT Yrjö Myllylä toteaa videolla, että Delfoi-tutkimuksen kolme tärkeintä kriittistä tekijää on 1) panelistien valinta, 2) kysymysten laadinta ja 3) palauteviestintä. Hän myös avaa näihin liittyviä huomioitavia näkökulmia.

Hän myös viittaa Tuleviasuuden tutkimuksen seura ry:n kustanamaan kirjaan, jossa on Osmo Kuusen artikkeli Delfoi-menetelmästä ja suomalaisesta Delfoi-soveltamisen koulukunnasta. Siinä hän nostaa Yrjö Myllylän roolin EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjänä ja palaute-Delfoin kehittäjänä. Edellä mainittuja kriittisiä tekijöitä ja Myllylän korostuksia niissä voidaan perustella myös Kuusen artikkelin esiin nostamilla näkökohdilla.

Näiden lisäksi Myllylä korostaa, että avainkäsitteet niin Delfoi-tutkimuksessa kuin muissakin tutkimuksissa tulee avata sekä avainkäsitteiden väliset keskinäiset suhteet kuvata ja mielellään visusalisoida.

Lisätietoja voit löytää mainittuihin asioihin esimerkiksi seuraavista teoksista:

Kuusi, Osmo (2013). Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia? 248-266. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 p. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso).
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3 .

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/.

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/futuuri-32011-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-valittu-keskeiseksi-europpalaiseksi-enakointikaytanoksi/ , http://www.juuli.fi/Record/juuli2011-29726.

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 p. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191 .

RD Info 6/2014: Arktinen osaaminen on noussut keskeiseksi koulutusteemaksi, kaasun tulo on todennäköinen villi kortti

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

RD Info 6/2014: Arktinen osaaminen on noussut keskeiseksi koulutusteemaksi, kaasun tulo on todennäköinen villi kortti.

EU Palkittua 3, 2010

AMTE-Yhteenvetoesite: Arktinen meriteknologia liittyy etenkin kaasun- ja öljyntuotantoon sekä kaivostoimintaan

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

AMTE-Yhteenvetoesite: Arktinen meriteknologia liittyy etenkin kaasun- ja öljyntuotantoon sekä kaivostoimintaan.