3,2 miljardin euron covid-elvytyksellä lisää vientiä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu

COVID-ELVYTYS, 3,2 MILJARDIA SUOMEEN. Vielä viimeinen vuosilomapäivän somepäivitys. 10 ideaa,  EU:n elvytysrahaston kohteeksi, millä Suomen vientiä voisi kasvattaa merkittävästi covidin aiheuttamasta taantumasta johtuen. EU:n alkuperäinen idea oli edistää vientiä covidin aiheuttaman häiriön vuoksi ja siten kohdentaa rahaa etenkin alueille, jotka kärsivät viennin menetyksistä luoden näin uutta vientiä tilalle. Tällöin hyödyt koko kansakunnalle olisivat suurimmat. Tämä pitäisi pitää mielessä rahaa käytettäessä, rahaa tulisi suunnata vientimaakuntiin ja viennin potentiaali huomioiden, ei kannattamattomiin ja kovin epävarmoihin hankkeisiin, kuten massiivisiin henkilöliikenneratoihin tms. Jakamalla rahoitusta riittävän moneen kohteeseen, pienennetään myös epäonnistumisen riskiä:

1. CLT-TUOTANNON KÄYNNISTÄMINEN KERROSTALOJA VARTEN (huom. kannattavuus, kilpailukyky huomioiden!  > satama-alueet keskeisiä toiminnalle, esim. Hamina, Rauma).

Puusta ja laajemmin biomateriaalista on moneksi (esim. turpeen käyttö rakennuseristeenä  yms. uudet avaukset). Myös tuulivoimaloiden lapojen tuottaminen rungon lisäksi, voisi olla mahdollisuus kierrätettävyyden vuoksi. (Erään tiedon mukaan aiempien testien mukaan puusta tehdyt suuret lavat ovat olleet kestävämpiä kuin kuiduista tehdyt ja kevyempiä, mutta kustannukset ovat olleet suuremmat. Robotiikalla ja suurella volyymilla, jos markkinat voitaisiin varmistaa, kenties kannattavuutta voisi löytyä.)

2. MATKAILUN EDISTÄMINEN TARINOILLA – JOULUPUKKI HYVÄN TAHDON LÄHETTILÄS ASUU SUOMESSA. Suomi harvaan asuttuna maana on covid- ja pandemiaturvallinen matkailumaa. Ykköstarina on joulupukkitarina, jolla tuetaan koko Lapin, mutta myös Suomen matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa. Pohjois-Eurooppa keskeinen EU:n intressi, Välimeren ja Karibian meren alueen tavoin, suuri mahdollisuus.

3. ENERGIARATKAISUT – MAALÄMPÖ. Maalämpö, joka on aurinkolämpöä, on Suomen vahvuus ja toimii myös viilentävästi lämpöpumppujen avulla kuumilla ja kuumenevilla alueilla. Suomi on tässä pilotointimaa- ja alue ja uudet ratkaisut esim. matkailukeskittymissä voivat toimia myynti-ikkunoina tälle. Myöskään maailman kaasuaikaan siirtymistä ei tule unohtaa. LNG ja biokaasu tulevat. Pyöräilyolosuhteiden kehittäminen vähentää energiankäyttöä liikenteessä voimaikkaimmin – Suomi on mm. talvipyöräily- ja maastopyöräilymaa, joilla on vienti- ja maakuvan rakentamispotentiaalia.

4. KAIVOSTOIMINTA – MALMINETSINTÄYHTIÖ. Malminetsintäyhtiö on avain. Uusi energiatalous ja digitaalinen aikakausi tarvitsee harvinaisia maametalleja, joita on Suomessa. Suomi on myös kultamaa, jonka kullan arvo kasvaa taantumassa. Muiden metallien arvo kasvaa maailmantalouden kasvaessa. Uusi energiatuotanto ja akkuteollisuus kysyy mm. kobolttia.

5. AKKUTEHTAAT. Siltä näyttää, että sähköautoilua tuetaan ja meidän kannattanee harkita siinä mukana olemista akkumineraalien jalostuksessa. Hamina-Kotka ovat keskeisiä tehtaiden sijaintipaikkoja ja E18-tukee toimintaa. Salossa toimii jo akkujen kokoonpanotehdas. Tukiaisiin perustuvassa toiminnassa kuitenkin aina riskinsä.

__

3,2 miljardin jako

Kuva: 3,2 miljardin euron jakaminen maakuntien vuoden 2019 viennin suhteessa. Taulukon viennin luvut miljoonaa euroa.

__

6. LAIVAVÄYLIEN SYVENTÄMINEN. Maapallo on meripallo. Eurooppa on saari / niemi Aasian ja Amerikan välissä. Kun on hyvät yhteydet, riittävän syvät väylät, voidaan raaka-aineita tuoda ja vientiä harjoittaa suurilla laivoilla. Se alentaa kustannuksia. Esimerkkinä Kokkolan teollisuus, joka on vahvaa kemiassa. Tai Porin, joka jalostaa esim. nikkeliä, joka tuodaan Venäjältä.

7. SELLUTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET. Sellusta on moneksi. Lisääntyvän kartonkikysynnän lisäksi myös tekstiiliteollisuuteen ja muovia korvaaviin tuotteisiin, liukosellu ja ligniinisellu esimerkkeinä, joita viedään Suomen suurimman vientisataman HaminaKotkan kautta jo. Suomen vienti perustuu kuitenkin volyymituotteisiin, kuten maailmankauppa. Pienempiäkin mahdollisuuksia on, mutta näillä ehkä suurimpia välittömiä mahdollisuuksia. Onhan Kotkassa esim. maailman suurin Xylitol-tehdas ja raaka-aineena on sulfiittiselluloosa, jota ei Suomesta saa. Ja raaka-ainepula on kasvun pullonkaula.

8. KARTONKI. Internet-aikakausi kysyy pakkauskartonkeja. Muovittomuus kuluttujakartonkeja. Molemmissa on tehtävää. Voidaan lisätä älyä kartonkiin, esimerkiksi Backgage Media Oy tai korvata muovia barrier(?) kartongilla, kuten KotkaMills Oy. Näissä voitaisiin lisätä volyymia, kysymys on myös koulutuksesta esim. ohjelmistotuotantoon ja barrier-kartonkiin.

9. TELAKAT JA METALLITEOLLISUUS. Telakat ja metalliteollisuus on tärkeää viennissämme. Ne kärsivät ehkä covidista matkailun lisäksi eniten. Suomen erityinen vahvuus on kelluvat rakenteet ja jäissä toimivat sellaiset. Sillä puolen on oltava tarkkana ja tehtävä oikeita päätöksiä. Suurin markkina on arktinen Venäjä, jonka suhteen olemme tehneet huonoa politiikkaa viime aikoina sallimalla USA:n pakotteiden kohdentumisen niin, että mm. Helsingin telakan omistaja on pitänyt vaihtaa. Venäjän markkinan varmistaminen on nyt yksi tärkeimmistä ja se on osin meidän ja osin EU:n käsissä pakotepolitiikan vuoksi.

10. DATA-CENTERIT JA TIETOINFRASTRUKTUURI. Haminassa on meneillään 1,2 miljardin investointi Googlella. Maailma muuttaa pilveen. Datacentereitä syntyy. Suomen kylmä ilmanala ja puhtaan energiatuotannon ratkaisut (mm. kaasu) lisäävät Suomen houkutusta. Tarvitaan myös kaapeliverkkoja, suuria kansainvälisiä datakaapeleita, niin, että yhden katkettua toinen toimii. Koillisväylä-kaapeli on yksi suurimmista mahdolisuuksista. Löytyisikö siitä covidin aikana yhteisymmärrystä EU:n ja Venäjän kanssa. Suomen markkinointi joka tapauksessa on tärkeää asiassa ja siihen muutama covid-elvytyseuro on perusteltu. Tänä vuonna Google on ilmoittanut yhteensä 1,2 miljardin investoinneista Haminaan.

Tietoinfrastruktuurin tulisi olla kunnossa myös laajasti haja-asutusalueita myöten. Monipaikkaisuus ja kakkosasunnoilta työskentely on muodostunut todellisuudeksi covid-pandemian aikana ja Suomesta on tullut houkutteleva työskentelymaa myös kansainvälisesti esimerkiksi aiemmin Kalifornian Piilaaksossa työskennelleille.

11. TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMINEN, OSAAVAN TYÖVOIMAN VARMISTAMINEN. EU:n parhaimmat ennakointivälineet käyttöön. Edellyttänee käytännössä esim. allekirjoittaneelle valtaa ja resursseja tai keskeinen neuvonantajan rooli kansallisessa ennakoinnissa. Tämän välineen kautta voidaan vaikuttaa laajasti työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Voidaan hyvinkin väittää, että implementoinnin jälkeen vaikutus on ainakin 10 000 työpaikkaa, käytännössä paljon enemmän.

Tavoitteena on koulutuksen suuntaaminen ja rakenteellinen kehittäminen (rakenteellista esim. työnjohtotason koulutuksen luominen Suomeen). Työpaikka- ja työllisyysvaikutus erittäin suuri, kun myllyt pyörivät.

Seuraavassa on valtiovarainministeriön sivuilta (29.4.2021) Kestävän kasvun ohjelman ja sen rahoituksen esittelyä (https://vm.fi/kestava-kasvu) :

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita.

Ohjelman tavoitteena on

  • vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
  • kasvattaa tuottavuutta
  • nostaa työllisyysastetta
  • nopeuttaa hoitoon pääsyä
  • edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Suomen kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljälle pilarille:

  1. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
  2. Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville 
  3. Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
  4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Rahoitus EU:n elpymisvälineestä

Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan ylivoimaisesti suurin.

Jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta se voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Suomen alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma valmistui maanantaina 15. maaliskuuta 2021.

Suomi vauhdittaa EU-rahoituksella investointeja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä (tiedote 15.3.2021)

Alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma

Ks. tarkemmin: https://vm.fi/kestava-kasvu .

BIKING IN PRACTICE julkaistaan 8.2.2017 Montrealissa – ennakkotilaa kirjaa edullisin ehdoin tai hanki ilmoitustilaa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Valmistuneen kirjan tilaustiedot seuraavista linkeistä:

Dia1.JPG

.

dia2

.

dia3
.

Arvoisa lukija

Julkaisemme korkeatasoisen ympärivuotista pyöräilyä ja kävelyä edistävän kirjan Montrealin 5. kansainvälisessä talvipyöräilykongressissa.Julkaisusta tulee laadukas, kuvitettu noin 80 sivuinen kirja, koko 210*210/220. Toivomme kansainväliseen jakeluun menevän kirjan kiinnostavan teitä ilmoitusmediana.Tarjoamme teille myös mahdollisuuden tukea kirjahanketta sponsorina ja yhteistyökumppanina hankkimalla kirjoja henkilökuntanne tai sidosryhmienne käyttöön, edullisin ennakkotilaushinnoin. Löydät media- ja ennakkotilausinfokirjeen pdf:nä tästä linkistä: Biking in Practice.

Kirja on esillä tilaisuudessa näytekappalein ja tilausesittein, joista vastaa Talvipyöräilykongressin presidentti Timo Perälä http://www.velo.qc.ca/wcc/en/home. Kirjan ajankohtaisuutta korostaa mm. Pariisin ilmastosopimus ja pohjoismaiden esitys pyöräilyn ottamiseksi yhdeksi tärkeäksi ja edulliseksi päästöjen vähentämisen keinoksi.

Kirjan tavoitteena on edistää pyöräilyä ja kävelyä vaikuttamisen ja suunnitteluosaamisen kautta. Kirja ja sen kohderyhmät yhdistettynä sponsorien itsensä toteuttamaan jakeluun, edistävät vientiämme yhdyskunta- ja teknillisessä suunnittelussa sekä matkailualalla. Innovatiivista on, että asiaa viedään Suomesta ja pohjoismaista tässä muodossa. Suomesta pohjoismaisena esimerkkinä on mukana mm. Oulu.

Julkaisusta tulee laadukas, kuvitettu noin 80 sivuinen kirja, koko 210*210/220. Toivomme kansainväliseen jakeluun menevän kirjan kiinnostavan teitä ilmoitusmediana.Tarjoamme teille myös mahdollisuuden tukea kirjahanketta sponsorina ja yhteistyökumppanina hankkimalla kirjoja henkilökuntanne tai sidosryhmienne käyttöön, edullisin ennakkotilaushinnoin.

“Life is like
riding a bicycle;
to keep your
balance, you
must keep
moving”
Einstein.´s words

Yrjö Myllylä

ILMOITUSTILA & KIRJAPAKETIT

Ilmoitustila ja hinnat
1/1 sivu, sisältäen 25 kirjaa, 950 € + alv 24%
1/2 sivu, sisältäen 10 kitjaa 550 € + alv 24%
1/4 sivu, sisältäen 5 kirjaa 300 € + alv 24%

.
KIRJAPAKETTIEN ENNAKKOTILAUSHINNAT
50 kpl, 900 € + alv 10%
30 kpl, 650 € + alv 10%
10 kpl, 230 € + alv 10%

AIKATAULU

Julkaisun taitto on käynnissä ja sen viimeistely taphtuu vuoden loppuun mennessä. Painovalmis ilmoitusaineisto ( esim. pdf )postitse tai sähköpostilla alla olevaan osoitteeseen joulukuun loppuun mennessä, jonka jälkeen kirja menee painovalmisteluun tammikuun alussa.

Kirja valmistuu tammikuun lopulla. Julkaiseminen ja jakelu 5. kansainvälisessä Talvipyöräilykongressissa Montrealissa, Kanadassa helmikuun alkupuolella.

Ilmoitus- ja ennakkotilaukset19.12. mennessä.
Kirjat toimitetaan ilmoittajille / sponsoreille heti julkaisemisen jälkeen ennakkotilausten mukaan tilaajan toivomana ajankohtana.

YHTEYDENOTOT

Valintavaihtoehdot ovat tuotteet tai niiden yhdistelmät. Tiedustelut ja tilaukset joko kirjan kirjoittajalle tai allekirjoittaneelle. Kirjan kirjoittajan yhteystiedot: Mauri Myllylä, mauri.myllyla@navico.fi, puh. 040 502 3825. Lisätietoja antaa kirjan päätoimittajana toimiva YTT Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy:stä, puh. 0500 450 578.

Yhteistyöterveisin
Yrjö Myllylä, YTT,
Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
Meriusva 5
FI-02320 ESPOO
http://www.rdaluekehitys.net
E-mail: yrjo.myllyla@aluekehitys.fi
Tel: + 358 500 450 578.

Team Finland tapahtuma 28.5.2013 Finlandia -talolla, taustakyselyn mukaan lähialueet, etenkin Venäjä, tärkeitä pk-yritysten kiinnostuksen kohteita

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI

Team Finland tapahtuma 28.5.2013 Finlandia -talolla, taustakyselyn mukaan lähialueet, etenkin Venäjä, tärkeitä pk-yritysten kiinnostuksen kohteita.

WP_002769

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb esitteli pk-yritysten kansainvälistymiskyselyä, johon muiden muassa RD Aluekehitys Oy:n edustaja osallistui.

Ilmoittaudu Team Finlandin vienninedistämistilaisuuteen Finlandia-talolle tiistaina 28.5.2013 klo 9-12.30. Tilaisuus perustuu mm. yrityksille suunnatun kyselyn purkuun. i RD Aluekehitys Oy oli yksi yritys, jolle ulkomaankauppaministeri Aleksander Stubbin allekirjoittama kysely kohdennettiin ja vastaukset ovat mukana esiteltävässä aineistossa.

***

RD Aluekehityksen toimesta kansainvälistymisstrategioita ja julkisen sektorin roolia on pohdittu mm. alla olevassa teoksessa. Sen mukaan jo kansainvälistyneille pk-yrityksille (jotka päätettiin valita tärkeimmiksi asiantuntijoiksi) kohdennetussa kyselyssä kansainvälistymispalvelujen kehittämisessä julkiselta sektorilta odotetaan yleislääkärin roolia, joka kykenee ohjaamaan ja verkottamaan kansainvälistymispalveluja yritysten käyttöön.

Dynaamisuuden kannalta on tärkeää hyödyntää myös yksityiset kansainvälistymispalvelut ja kerryttää niiden osaamista työnjaolla. Kiistatta on tärkeää, että valtiota ja valtiota lähellä olevia toimijoita tarvitaan etenkin kun puhutaan luonnonvarojen hyödyntämiseen – mikä on valtioiden intressipiirien ytimessä – liittyvistä vientituotteista. Tärkeää olisi pohtia myös veturiyritysten roolia, joissa valtio on mukana (vrt. aiemmin Neste pk-yritysten keskeinen vienninedistäjä, kunnes strategiaa muutettiin palmuöljyyn).

Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2003). Development of T&E Centre Services Promoting Exports and Internationalisation. 58 p. Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports 2/2003. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>

Esimerkiksi RD Aluekehitys on valmis tuottamaan viestintämateriaalia sisällönosaajana Arktisen meriteknologian tulevaisuuden mahdollisuuksista tuoreen Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen pohjalta hankkeen jatkotoimenpidesuosituksen mukaisesti. Ajatuksellisesti se sopisi Team-Finlandin tarpeisiin, mutta käytännön tasolla yhteistyön viennin edistämiseksi tässä asiassa  ratkaisevat yksittäiset toimijat ja virkamiehet Team Finlandista puhuttaessa, koska se edustaa valtion toimijoita. Oikeasta tiedosta ja viestintämateriaalista olisi suuri hyöty eikä se välity vain Team Finlandin sisäisellä yhteistyöllä toimijoiden käyttöön. Ks. seuraava artikkeli:

AMTE-HANKE 15: Viestintä / Tulosten hyödyntäminen

__

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>

Yritysten promotointiin aiemman ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen aikana ja esikunnan toimesta liikkeelle laitettu hanke:

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja>

Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy