Toimialakohtaisen ennakointikäytännön valtakunnallinen kehittäminen ajankohtaista

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Kirjoitin Alueellinen ennakointi Facebook-sivuille seuraavan postauksen 29.3.2021:

Kymenlaaksossa on hienosti hyödynnetty Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön joitakin keskeisiä elementtejä (erityisesti työnantajahaastatteluita toteutettuna yhteistyössä oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa sekä ns. asiantuntijaraatia/-pajaa purkamaan tulokset toimenpiteiksi). Käytännöstä, jossa siellä puhutaan, puhutaan ”Toimialakohtaisesta ennakoinnista” https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/etiainen-hankkeen-pilotoima-toimialahaastattelumalli-juurtuu-kymenlaaksoon/. (Elementeistä voidaan vielä hyödyntää myöhemmin tarvittaessa nykyistä enemmän mm. public-private -kumppanuutta, mikä oli yksi EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön palkinnon kriteeri. Myös jatkjotoimenpiteiden priorisointia pidettiin tärkeänä.)

Siinä on paljon myös uutuuksia, kuten ns. maakunnallinen jatkuvan oppimisen tiimi, Teamsissä tapahtuvat asiantuntijaraadit/asiantuntijapajat työnantajahaastatteluiden purkamiseksi ym. Tulokset kootaan Kymenlaakso ennakoi -sivuston yhteyteen toimialakohtaisten ennakointitietojen yhteyteen pdf-tiedostoina https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat.

Käytännöt pilotoitiin ns. Etiäinen – Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointihankkeessa, jota johdin 2018-2020 (www.xamk.fi/etiainen). Syksyllä 2020 ensimmäinen itsenäisesti toiminut toimialakohtainen ennakointiproseduuri kohdistui Matkailu- ja ravitsemusalaan https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat/matkailu-ja-ravitsemusala, toinen Logistiikkaan https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat/kuljetus-ja-logistiikka-ala. Keväällä 2021 menossa on mm. Luovat alat yms. Etelä-Karjala aloitti myös käytännön Kymenlaakson mallin mukaisesti alkuvuonna 2020. Myös Etelä-Savon ja Pirkanmaan alueen joidenkin edustajien kanssa on käyty keskustelua aiheesta, samoin tiettävästi Satakunnan.

Nyt olisi hyvä mahdollisuus helpolla lyödä buustia asiaan siten, että opitaan Kymenlaakson käytännöstä, sen vaikutuksista, tehdään kehittämissuosituksia ja viestitetään asiasta muille maakunnille ja toimijoille. Olenkin tehnyt tästä aloitteen mm. Elyjen kehittämiskeskukseen ja TEMiin. Nähtäväksi jää, mitä siitä seuraa. https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat/matkailu-ja-ravitsemusala .

Toimialakohtainen ennakointi ja ammattibarometri ovat syntyneet samassa kehittämisprosessissa ja niitä voitaisiin jatkossakin kehittää yhteisesti samassa kehittämishankkeessa. Esimerkiksi Ammattibarometrin pitkän aikavälin version kehittäminen sai kannatusta Etiäinen-hankkeen Delfoi-paneelin 3. kierroksella, jossa esille nostettuja jatkotoimenpideaihioita testattiin: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/10/30/toimialakohtaisen-ennakointikonseptin-ja-ammattibarometrin-kehittaminen/ .

Ennakoinnin aikajänteet – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Videolla käsitellään ennakoinnin aikajänteitä. Erityisesti tuodaan esille käytetyimmät lyhyen (1-3 vuotta), keskipitkän (5-6 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 6 vuotta) ennakoinnin aikajänteet. Lisäksi todetaan tätä lyhyemmän käytössä olevien barometrien, esim. ammattibarometrin ”ad hoc” ennakoinnin aikajänne ja erityisen pitkät vuosikymmenten tai jopa vuosisadan mittaiset aikajänteet. Esimerkkeinä näistä aikajänteistä videolla mainitaan esimerkiksi seuraavat sovellukset:

Lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennakointi, 1-3(5) vuotta, esimerkiksi Toimialakohtainen ennakointi, https://yrjomyllyla.wordpress.com/202… .

Pitkän aikavälin ennakointi (20 vuotta), esimerkiksi Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025, https://rdaluekehitys.net/2013/08/02/… .

”Ad hoc -aikajänne” (alle 1 vuosi), esimerkiksi Ammattibarometri, https://www.ammattibarometri.fi .

Kodratjevin pitken aaltojen teoria, 6. aalto, noin 40 vuotta, esimerkiksi: Wilenius, Markku & Kurki Sofia (2019). Surfing the Sixth Wave – Exploring the next 40 years of global change, https://www.utupub.fi/handle/10024/147556 .

Erityisen pitkän aikavälin ennakointi, noin 100 vuotta, Lappi vuonna 2100: https://www.lapinkansa.fi/suunnitelma….

EU:n paras alueellinen ennakointikäytäntö – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Tällä videolla esitetään EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön lyhyt historia, kriteerit ja joitakin verkosta löytyviä sovellusesimerkkejä. Ajattelutapaan soveltaen on kehitetty Suomessa mm. videon tekijän Yrjö Myllylän ja ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen keskeisestä toimesta alueellisen ennakoinnin käytäntö, joka on arvioitu EU:n parhaimmaksi EU:n komission YK:n ILO:lta tilaamassa arvioinnissa. Käytäntö ja sen lyhyt historia on esitelty mm. referee-artikkelissa Futura 4/2012 numerossa ”Ennakointi demokratian vahvistajana. Suomalaiset ennakointikäytännöt menestyvät eurooppalaisessa vertailussa” (Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen & Jari Kaivo-oja). Menetelmän lyhyt kuvaus on myös Futuuri 3/2011 numerossa artikkelissa ”Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi enakointikäytännöksi”.

Selkeimpänä sovellusesimerkkeinä arviointikriteerin elementit sisältäneenä etenkin Varsinais-Suomessa sovelletun ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptin lisäksi voidaan mainita mm. ”Arktisen meriteknologian ennakointi Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta” (Uudenmaan ELY-keskuksen raportteja 13/2013). Lisäksi parhaimman ennakointikäytännön elementtejä ansiokkaasti soveltaen voidaan mainita ”Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina” (Naturpolis Oy, Nordic Business Center -julkaisuja). Käytännön elementtejä on implementoitu ja joitakin edelleen kehitetty pandemia-ajan olosuhteisiin Kymenlaaksossa osana ”Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointihanketta” (Myllylä & Vänttinen 2020, s. 32-36).