teknologian ennakointi

EU:N PARAS ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KÄYTÄNTÖ esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
EUn paras

EUn paras

Video EU:n komission toimeksiannosta on arvioitu 27 EU-maan ennakointikäytännöt – Suomessa osin RD Aluekehityksen kehittämä valittiin EU:n parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi EU:n parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä esiteltiin Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarin yhteydessä Mikkelissä 18.8.2011. Menetelmää kehittänyt Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä oli valmistanut esitelmän yhteistyössä menetelmän kehittämisen viime aikaisen avainhenkilön, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen kanssa. Ks. VIDEOESITYS: ”Työelämän tulevaisuuden ennakointia Turun malliin – EU-palkittua ennakointia” EU:N PARHAIMMAN ALUEELLISEN ENNAKOINTIKÄYTÄNNÖN ESITTELY (37 min) Ks. KALVOSARJA: EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytönnön esittely (27 s).

EU:n parhaimmaksi ennakointikäytännöksi valitussa mallissa arvioinnin kohteena oli käytännössä vain RD Aluekehityksen / Yrjö Myllylän yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY:n kanssa kehittämä konsepti, jossa oli joitakin erityispiirteitä – kuten selkeä Delfoi-kierros – joita ei ole toistaiseksi ollut muissa viranomaisten muissa ELY-keskuksissa toteuttamissa TKTT-sovelluksissa. Tarkkaan ottaen myöskään muiden konsulttien Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toteuttamat konseptit eivät toistaiseksi ole täyttäneet arvioidun mallin kriteereitä erityisesti arvioinnissa kuvatun ja huomioidun Delfoi-vaiheen puuttumisen vuoksi. (RD Aluekehitys tulkitsee koko TKTT-prosessin Delfoi-sovellukseksi ja innovaatiojärjestelmäksi, mutta  arvioinnissa esiteltiin  etenkin ns. Real Time Delphi -kierros konseptin Delfoi-osana, joka yksistään täyttää Delfoi-menetelmän kriteerit.) Lisäksi on huomioitava, että arvioinnissa painoi myös ilmeisesti public-private -kumppanuusmallilla toteutettu totetustapa. Varsinais-Suomen ely-keskus on ollut tässä suhteessa poikkeus, koska useimmissa mallia on pyritty soveltamaan virkamiestyönä. Esittelystä käykin ilmi juuri Varsinais-Suomen edelläkävijyys tämänlaatuisessa kumppanuudessa ja sen kriittinen vaikutus konseptin valinnaksi Euroopan tasolla hyväksi/parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi.

Visionäärinen kehitysprosessi

Aluksi Yrjö Myllylä totesi, että TKTT-mallin kehittäminen on edennyt visionääristen ja suurten hankkeiden lainalaisuutta noudattaen: Kaikkien kunnianhimoisten ja visinääristen hankkeiden vaiheet ovat (Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhia mukaillen, ks. Esim. Wilkipedia)

1. Ensin sinut sivuteetaan

2. Sitten Sinulle nauretaan

3. Sitten Sinua vastustetaan

4. Tällöin olet jo voittanut!

Edellä mainittua lainalaisuutta myös professori Pekka Himanen alleviivasi 4.3.2011 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessin Delfoi-tuloksia esitelleessä Koillis-Suomen Tulevaisuusverstaassa Rukalla. Ennakointi on kokenyt myös kritiikkiä, osin aiheesta, osin aiheetta (mm. perehtyneisyys vaatii usein omaa osallistumista ja mukanaoloa). Tämän vuoksi Myllylä totesi suomalaisen hiihdon maailmanmestarin tavoin ”Kritiikkiä on tullut (suomalaista mieshiihtoa vastaan) ja sitä otetaan vastaan. Missään vaiheessa ei kuitenkaan usko omaan tekemiseen ole horjunut” (Matti Heikkinen, Hiihdon maailmanmestari 2011, Kajaani). Toisaalta Myllylä muistutti, että ”Voitto on ainoa totuuden kriteeri” (PM). Voittajalta voidaan ja pitää aina oppia.

Arviointikriteerit

Oletettavasti parhaimman ennakointikäytännön valintaan vaikuttivat seuraavat seikat:

1. Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin (haastattelut/osallistuminen raatityöskentelyyn)

2. Prosessissa ovat mukana kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat; yritysten lisäksi oppilaitokset ammatilliset), AMK:t, yliopistot ja korkeakoulut, työmarkkinajärjestöt (työntekijä/työnantaja), ELY-keskukset, TE-toimistot jne.

3. Prosessi tuottaa priorisoidun listan  toimenpide-ehdotuksista ennakoitavan toimialan kehittämiseksi maakunnassa

4. TKTT-konsepti toteutetaan public-private -yhteistyönä (vain Varsinais-Suomen TKTT-mallissa, mikä malli oli arvioinnin kohteena)

Arviointiprosessi

EU:n komission toimeksianto ILO:n (International Labour Organisation) kansainväliselle koulutuskeskukselle ITC:lle (International Training Centre) Torinossa Tehtävä kuvata 27 maan ennakointikäytännöt (ns. ARENAS-projekti) ILO/ITC järjesti kaikissa maissa seminaarit, joissa eri tahot esittelivät käytäntöjään Tulokset julkistettiin Brysselissä 18.-19.10.2010 Keskeiset raportit: 27 National Seminars Anticipating & Managing Restructuring, European Comission: 1. EU SYNTHESIS REPORT (2010), 159 sivua. 2. National Background Paper Finland (2010), 42 sivua. Lisätietoja http://arenas.itcilo.org/en/home ja Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Suomesta arvioituja käytäntöjä

Mm. seuraavia ennakointikäytäntöjä Suomesta arvioitiin (EU Synthesis Report 2010). ”…A wide range of national, regional and local forecasting bodies and networks that influence government policy:

(1) The Futures Committee in the Finnish Parliament

(2) National Foresight Network of the Ministries

(3) Foresights and restructuring activities of the Ministry of Employment and the Economies

(4) Anticipation and forecasting in education – Ministry of Education

(5) VATTAGE –model of Government Institute for Economic research (VATT)

(6) Education Intelligence Foresight System of the Confederation of Finnish Industries (EK),

(7) Finnsight 2015 Science and Technology Foresight

(8) ETLA Economic Five Year Regional Forecasting System

(9) Tekes (Funding Agency for Technology and Innovation) foresight systems,

(10) VTT (Technical Research Centre of Finland) foresight systems

(11) SITRA ( Finnish Innovation Fund) foresight systems.

Regional and local systems include:

(1) Foresight system of the Finnish Economic Development Centres (TE-Centres) and the restructuring activities of the Employment and Economic development offices (TE-offices, former Employment offices)

(2) Regional cluster modelling and foresight systems,

(3) Surveys on the Need for Workforce and Training (TKTT Foresight Model) and

(4) Sub-regional special foresight processes.”

Mitä ennakointi on RD Aluekehityksen / Yrjö Myllylän mukaan?

Yrjö Myllylän tulkinta – ennakointiprosessissa oltava samanaikaisesti 5 ominaisuutta:

1. Uuden tiedon tuottaminen

2. Osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen

3. Verkostoitumisen edistäminen

4. Vision tuottaminen

5. Ajankohtaisen päätöksenteon tukeminen. (Toivonen & Nieminen, EU:n alueellisen ennakoinnin käytännön opas, Suomi 2003 – pohjalta)

Public-private -yhteistyön käynnistäminen toteutuksessa ratkaiseva vaihe TKTT-prosessin evoluutiossa voittajaksi?

TKTT prosessin

I vaihe käynnistyi 1980-luvulta, kun Vaasan työvoimaviranomaiset siirsivät Ruotsissa ja Tanskassa käytössä olleet yritysten haastattelukäytännöt Vaasaan. Malli kehitettiin tuomalla siihen raatityöskentely 1990-luvun puolessa välissä.

II vaihe käynnistyi kansallisessa TE-keskusennakointiprojektissa 1998-2002, jossa Vaasan mallia pyrittiin levittämään.

III vaihe on esitelty alla:

Vaihe III

– 2006: Varsinais-Suomen TE-keskus avasi toteutuksen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana (?) konsulteille kilpailutuksen kautta, mukaan 2 konsulttia (huom. Sitoutuneet tilaajan edustajat Jouni Marttinen, Tuula Purmonen+innovatiivinen tarjous yhdistelmä)

– 2006-2009(2010): RD Aluekehitys toi prosessiin RT Delfoi-kierroksen (eDelphi sekä vahvisti konseptista viestintää mm. viestintäsuunnittelua ja materiaalituotantoa sekä sosiaalista mediaa korostamalla osana prosessia (mm. Tiivistelmäesitemalli, Prosessimalli, ja Ning-foorumi) 3 sovellusta 2006-2007, 2 kpl

– 2008-2009, sekä toi muutostrendit, heikot signaalit ja villit kortit vahvemmin käsitteinä mukaan. Vuoden 2009 kilpailutuksessa toteuttamaan 4 konsulttia (kiinnostus myös konsulttien puolella suurissakin toimistoissa kasvanut)

– Vuonna 2010 malli valitaan EU:n parhaimmaksi, erityinen uusi Delfoi-vaihe huomioidaan arvioinnissa/raportissa (Delfoi-malli toistaiseksi ollut TKTT:ssa vain RD Aluekehityksen Yrjö Myllylän johdolla toteutetuissa sovelluksissa!) Myös muut RD/YMy-painotukset olleet esittelyssä esillä. Vaihe IV: Mahdollisuus syntyä menestystarina, jos julkinen sektori pyrkii konseptin levittämiseen ja toteutukseen yritysten kanssa ja tiivistää yhteyksiä ministeriöiden ja alueiden viranomaisten välillä

– 2011: Malli käytössä sovellettuna EU-tasolla pidemmän aikavälin ennakoinnissa, TKTT-mallia implementoidaan EU maissa, mm. Baltian suunta aktiivisessa vaiheessa.

– 2011-2015: Erilaisia skenaarioita. Menestysskenaario on yksi mahdollisuus. Suomi nousee alan osaajana kartalle. Mahdollisuudet suomalaisen ennakointitoiminnan kehittämiseen ja todelliseen vaikuttavuuteen niin Suomessa kuin kohdemaissa – edellyttää

– 1. Public private kumppanuutta, tilaaja-tuottaja –roolien selkiyttämistä, osaamisen kehittämistä tilausten kautta palvelutuotatajayrityksissä (huom. Innovatiivinen kilpailutus ja sitoutuneiden tilaajien rooli). Verovaroja ja EU:n aluekehitysvaroja ei pitäisi käyttää yksistään julkisen sektorin työpaikkojen luomiseen.

– 2. Public-public –verkottumista: hallinnon sisäistä verkottumista ”muodollisesta yhteistyöstä” kumppanuuteen yli rajojen. Ministeriön ja aluetason yhteistyö ”Hollannin mallin” soveltamista. Sanalla sanoen KANNUSTAMINEN.

(Mitä on tapahtunut – rehelliselle analyytikolle totuus voi olla tarua ja strategiaraporttien tekstiä ihmeellisempää.  Mahdollisuuksia vielä kuitenkin on., kirj. lisäys 7.10.2014)

Palkittu TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa

1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin  SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 /  2009.   http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-esimerkki-vahittaiskauppa-varsinais-suomi/

2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/ennakointi-case-tekninen-palveluala-varsinais-suomi/

3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeen-ennakointi-case-ravintolapalveluala/ , http://www.luotain.fi

4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen  tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-case-siivous-ja-kotitalouspalveluala/

5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen  TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.  http://rdaluekehitys.net/2012/09/01/tyovoima-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-case-talonrakennusala-varsinais-suomi/

Palkitun konseptin elementtejä ollut käytössä myös RD Aluekehityksen pitkän tähtäimen ennakointisovelluksissa

6. Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015.Koulutustarpeiden ennakointi. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Helsinki 2003.  Tiivistelmä: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/07/osaamistarpeiden-ennakointijulkaisu-case-helsinki-2015/

7. Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

8. Myllylä, Yrjö (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos (visiotarkastelu vuoteen 2025). Naturpolis Oy, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 4.4.2011. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> Ks. myös tulosten esittely ja kommentointi YouTubessa

Voittajan takana on tiimi ja hyvä yhteityö

Edellä mainittujen Varsinais-Suomessa toteutettujen työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptien yksittäisen casen toteutukseen tai kaikkiin mainituista ovat jollakin roolilla osallistuneet myös seuraavat luetellut henkilöt RD Aluekehityksen toimeksiannoissa. He ovat siten osaltaan vaikuttaneet arvioinnin lopputulokseen – ja ansaitsevat myös tässä yhteydessä kiitokset:

1. Ossi Luoma, viestinnän ja yrityskehittämisen asiantuntija

2. Hannu Linturi, johtaja, eDelfoi- ja muut Internet-oppimisympäristöt

3. Marcus Lindén, graafikko, oppikirjasuunnittelija, näyttelijä

4. Jenni Linturi, viestinnän tutkija, kirjailija

5. Maija Linturi, näyttämötaiteen asiantuntija

6. Teija Myllylä, kansainvälisen viestinnän asiantuntija

7. Olavi Linturi, suomenkielen asiantuntija, sotaveteraani.

Johtopäätöksiä – keskeisimmät EU:n parhaimman ennakointikäytännön operationaaliset elementit

1. Face to face yrityshaastattelut

2. Work shopit ja työpajat, seminaarit, tulevaisuusverstas

3. RT Delfoi/eDelphi

4. Viestintä (mm. Ning). Em. ”operationaalisten elementtien” mukanaolo ei vielä takaa, että malli on EU:n palkitun mukainen, pitää olla näkemys myös ketä otetaan mukaan prosessiin – tätä seikkaa pitää kovasti korostaa ja se vaatii osaamista. Käytännössä onnistumiseksi tärkeää on myös tietää ja sisäistää, millä avainkäsitteillä työskennellään. Näitä seikkoja ei tässä yhteydessä ole mahdollista perusteellisesti avata. Lisäksi tarvitaan tiettyjä prosessin sisään rakennettuja analyysikonsepteja, kuten SWOT-analyysi. Kaikkea on myös vaikea selitää lyhyesti, konsepti pitää ”kokea”, jotta sen oppii ja sisäistää. Kaverin kautta opitaan parhaiten uusi teknologia ja muutkin hyvät käytännöt, alansa mestarien kautta erilaiset työtaidot ja käytännöt.

Jatkotoimenpiteitä

Malli on käytössä sovellettuna jo EU-tasolla. TKTT-mallia viedään tällä hetkellä aktiivisesti myös Baltiaan. Suurta mielenkiintoa on osoitettu myös Venäjältä. Suomessa aktiivisesti sitä käyttää 4-6 ELY-keskusta 13:sta. Public-private -yhteistyössä konseptia on toteuttanut tiettävästi vain palkittu Varsinais-Suomi, mikä yhteistyö oli todennäköisesti kriittinen ja välttämätön edellytys palkitsemiseen paitsi innovatiivisten uusien elementtien, myös sen vuoksi että palkitsemisessa kiinnitettiin huomiota toteutusmalliin. TKTT-mallin käyttöä tulisikin tämän EU:n tunnustuksen mukaan jatkossa edistää juuri public-private yhteistyönä. Seuraavassa on esitetty yhteenvetomaisesti muutama keskeinen teema TKTT-mallin käytön lisäämiseksi ja mallin jatkokehittämiseksi:

1. Public private –kumppanuuden vahvistaminen toteutuksessa (evoluutioprosessin jatkuminen) Public-public –verkostoi-tuminen. So. TEM-tuki ELY:ille alueellisten TKTT-sovellusten toteuttamiseksi (4-5:stä 15 ELY:yn, rakennemuutos-, työmarkkina-, innovaatiojärjes-telmänäkökulma)

2. OPM:n tuki oppilaitoksille mallin hyödyntäminen pitkän tähtäimen (10-15 vuotta) ennakoinnissa

3. Seutukuntien ja maakuntien liittojen ennakointi (myös osaamis- ja koulutustarpeet)- ja strategiat mallilla(10-15v.)

4. Valtakunnallinen synteesi (TKTT-raporttien pohjalta) ja johtopäätökset, ”Hollannin mallin” soveltaminen.

Mitä kannattaa tehdä, jos haluaa soveltaa EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä omaan hankkeeseen?

Paras ja suositeltavin tapa oppimiseksi ja osaamisen siirtämiseksi on tekeminen yhdessä kokeneen ja osaavan ammattilaisen kanssa. Perinteinen mestari-kisälli tai oppisoopimusmalli toimii tässäkin. Se on tehokkain tapa osaamisen siirtämiseksi ja oppimiseksi sekä vaikuttavien hankkeiden toteuttamiseksi. Työtä voidaan jakaa tarpeen mukaan akselilla prosessin ideointi ja ohjaus – avaimet käteen suoritus. Ota RD Aluekehitys kumppaniksi ennakoinnin kehittämisessä alueellasi ja siirrä hyvät käytännöt alueesi ja Sinun osaamispääomaksesi. Yrjö Myllylä ”EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä” Ks. myös Marttinen, Jouni & Yrjö Myllylä (2011). Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi euroopplaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011, s. 3. __

”Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pohjoisuudesta Suomen kilpailuetuna:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 12.8.2011.

Ks. myös: Jaakonsaari, Liisa (2011). Pohjois-Suomesta koko Suomen teollinen veturi. Kaleva, Alakerta 23.8.2011.

Kaleva Alakerta 120811

Kaleva Alakerta 120811

Asiaa on em. kirjoitusta hiukan laajemmin pohdittu alla olevassa artikkelin taustakirjoituksessa.

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Pohjoisuudesta Suomen menestyksen perusta ja talouselämän veturi

Elämme murrosaikaa. Muun muassa maailmantalouden entisten mahtien valta murenee, entiset uskomukset ja toimintamallit eivät toimi. Murrosajasta voidaan selvitä parempaan tulevaisuuteen, jos on toivoa ja näkemystä tulevaisuudesta, yhteistyötaitoa, osaamista ja resursseja. Suomi tarvitsee nyt näitä kaikkia. Barack Obaman nousi USA:n presidentiksi amerikkalaisia yhdistäviä tekijöitä korostamalla. Pienelle Suomelle yhdistävien tekijöiden löytäminen on vieläkin tärkeämpää. Pohjoisuus on tähän aikaan sopiva yhteinen tekijä, jolla on yhä enemmän kysyntää maailmassa. Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä noin 60 % on suomalaisia joidenkin lähteiden mukaan. Tämä koko Suomea koskeva kilpailuetu olisi syytä havaita nyt, kun nykyisten ja tulevien suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa.

Mihin pohjoisuuteen liittyviin trendeihin Suomen tulisi ensisijaisesti tarttua? Ensiksikin Maailmantalouden kasvu nostaa raaka-aineiden hintoja. Uusi energiatuotannon ”Lähi-itä” syntyy lähialueillemme. Etelä-Afrikan mineraalirikkauksiin verrattavia esiintymiä ja jalostustoimintaa muun muassa Murmanskin läänin alueella, ja merkittäviä esiintymiä myös muualla Koillisväylän varrella. Suomen maaperässä on runsaasti harvinaisia aiemmin hyödyntämättömiä maametalleja. Tärkeätä on huomata, että suuri pitkäaikaista tuottoa hakeva pääoma, kuten eläkevarat, hakeutuvat ennen muuta rajallisia luonnonvaroja hyödyntävään toimintaan.

Suomessa on totuttu suunnittelemaan kylmässä toimivia koneita ja laitteita. Tätä osaamista tarvitaan nyt pohjoisen luonnonvarojen hyödyntämisessä, arktista ympäristöä säästävissä ratkaisuissa ja turvallisuuden tuottamisessa. Lapin nopeimmin kasvava yritys Paakkola Conveyors on kaivoksille kuljetinlaitteita valmistava yritys Kemi-Tornion alueella, Koillisväylään liikenteeseen tarkoitettuja moottorin osia tehdään Telatekin tehtaalla Koillis-Suomessa Taivalkoskella. Maailmanluokan arktisen öljyntorjunta-alan yritys Lamor sijaitsee Porvoossa. Helsingissä sijaitsee arktisen meriteknologiaosaamisen keskus, joka on tuonut mukaan niin eteläkorealaiset kuin venäläisetkin sijoittajat muun muassa Helsingin telakan omistajiksi. Itämeren liikennejärjestelmä- ja turvallisuusmallit voidaan viedä Jäämeren alueelle. Oululaisella pesulalla riittää töitä Lapin kaivosmiesten älyvaatteiden pesemisessä. Nämä ovat vain esimerkkejä mahdollisuuksistamme.

Toiseksi suuret mahdollisuudet liittyvät myös matkailun kasvuun. Olemassa oleville merkittäville matkailualueille on luotava vahva pohjoinen vaihtoehto yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja Venäjän kanssa. On esiinnyttävä jatkuvasti merkittävimpien matkailumedioiden kansisivuilla, luontodokumenteissa ja sähköisissä välineissä, jotta kansainvälisellä matkailijalla olisi aito mahdollisuus valita pohjoinen. Se onnistuu vain voimat kokoamalla. Matkailun kehittäminen tulee olla Pohjois-Euroopan valtioiden päämiesten asialistalla.

Kolmanneksi voisi nostaa maailman lisääntyvän kiinnostuksen hyvinvointiin. Missään maailmassa luonto ei tuota tällä leveyspiirillä niin paljon erilaisia luonnontuotteita kuin Pohjoismaissa. Arktiset aromit ja luonnostaan terveysvaikutteiset tuotteet ovat tarpeen koko maailmalle. Ne tuovat lisäpotkua jo nyt esimerkiksi suomalaisen Lumenen kautta koko maailmaan.

Avainasemassa edellä mainittujen trendien ja niihin kytkeytyvien elinkeinoalojen kehittymiselle on osaamisen, muun muassa tutkimuksen ja tuotekehityksen, ennakoiva suuntaaminen ja logistiikan kehittäminen. Muun muassa Oulun yliopisto on profiloitumassa pohjoisten teemojen osaajaksi. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia pitää edelleen korostaa, koska nykyinen kehitys on johtamassa myös ongelmiin. Esimerkiksi kaivosmiehiä ollaan tuomassa Lappiin jo ulkomailta osaavan työvoiman puuttuessa. Tärkein ja kiireellisin ennakointia ja yhteistä näkemystä vaativa logistiikan teema on pohjoisen rautatieverkon piirtäminen kartalle visiona ja yhteisenä tahtotilana. Yksittäisten kaivosyhtiöiden radanpätkien tulisi rakentaa yhteistä rata- ja elinkeinovisiota. Potentiaalisten kaivosten arvo Suomessa on Etlan tuoreen selvityksen mukaan lähes 300 miljardia euroa, näihin liittyy logistiikan kehittämishankkeita, joiden ratkaisumalleilla on kauaskantoiset vaikutukset. Norjalainen Yara on suunnittelemassa Soklin-kaivokselle rataa Murmanskin Kovdorin jalostuspisteeseen ennalta suunnittelemattomaan paikkaan, mikä osoittaa että se ei perustu yhteiseen tahtotilaan. Kaavoitus ei ole ollut ajantasalla. Yhteinen näkemys rataverkkovisiosta on puuttunut.

Rataverkossa tärkeintä on kytkeytyminen Venäjän rataverkkoon, Koillisväylään ja Aasiaan, joiden liikenne ja painoarvo on kasvamassa. Ilmaliikenteessä Suomi on jo pystynyt hyödyntämään strategisen pohjoisen sijaintinsa Euroopan ja Aasian välissä. Nyt sama pitää pystyä tekemään meriliikenteessä ja siihen liittyvässä arktisen teknologian osaamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää aitoa kykyä rakentaa yhteistyötä myös naapurimaiden kanssa, etenkin Venäjän kanssa.

Pohjoisuudessa maailman suurimmalla valtiolla Venäjällä on keskeisin rooli. Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen siirsi Venäjän päämielenkiinnon pohjoiseen. Venäjän intressi Koillisväylän käytölle on pääasiassa sen omien luonnonvarojen hyödyntämissä, mutta tarjoaa alustan myös muun kaupallisen liikenteen kehittymiselle Euroopan ja Aasian välillä. Murmansk Hubi on syntymässä ja siihen kytkeytyminen on avainkysymys Suomelle.

Maakuntien ja kehitysyhtiöiden tasolla on päästävä päällekkäisyydestä ja muodollisesta yhteistyöstä kumppanuuteen yli hallinnollisten rajojen kotimaassa ja kansainvälisellä tasolla. Aina alueiden yhteistyökään ei riitä kirkastamaan toimijoiden rooleja, vaan tarvitaan isompia toiminnallisia kokonaisuuksia ja johtajuutta, jotta pohjoisen suuriin mahdollisuuksiin päästään kiinni.

Luottamus on yhteistyön kriittisin tekijä. Pohjoisuus on rikastanut täällä asuviin keskimääräistä enemmän luottamusta. Olosuhteissa on selvitty yhteistyössä naapurin kanssa. Tästä kertovat runsas yhdistysten määrä ja maailmalla tuntematon talkootoiminta. Tätä ainutlaatuista luottamusta voidaan kutsua ”pohjoiseksi luottamukseksi”. Se toimii kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön perustana, esimerkkinä Elävä itämeri-säätiön toiminta.

Luottamuksen vahvistamisessa auttavat tunnetuimmat tulevaisuuden tutkimuksen ja tekemisen menetelmät. Nyt tarvitaan kattavaa pohjoisen tutkimusohjelmaa, jolla poimitaan kaikki pohjoisen mahdollisuuksiin liittyvät heikot signaalit.

Mika Perttunen
Kirjoittaja on Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelmajohtaja.

Yrjö Myllylä
Kirjoittaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja RD Aluekehityksessä työskentelevä erikoistutkija. Hän on tehnyt väitöskirjan Murmanskin alueen taloudellisesta, logistisesta ja sosiaalisesta tulevaisuudesta vuoteen 2025.

Suositeltavia aiheeseen liittyviä artikkeleita:

1. Koillis-Suomen Tulevaisuusverstas

2. Murmanskin alueen kehitys skenaarioiden valossa

3. ”The Future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi-panels”

4. Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN

5. ”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

6. Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta

7. Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin

8. Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi

9. ”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”

10. ”Pohjoinen luottamus -käsitteen käyttöönotto”

Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi – Case Helsinki 2015

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI
Helsinki 2015

Helsinki 2015

Elokuu on osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeiden käynnistämisen aikaa. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa 18.-19.8.2011 Otavassa Mikkelissä teema on vahvasti esillä. Seminaarissa allekirjoittanut esittelee osaltaan RD Aluekehityksen nimissä kehittämäänsä Euroopan unionin parhaimmaksi ennakointikäyntännöksi 27 maan arvioinnissa evaluoitua lyhyen tähtäimen ennakointikonseptia, ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptia, TKTT-konseptia.

Etenkin tutkintoon johtavan koulutuksen osalta tarvitaan myös pitkän tähtäimen, vähintään 10 vuoden päähän ulottuvaa ennakointia. Tässä esitelläänkin yhtä palkitun lyhyen tähtäimen ennakointikonseptin elementtejä hyödyntänyttä tekijän tekemää pitkän tähtäimen ennakointikonseptia, jonka loppuraportin tiedot ovat alla:

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Tutkimusraportti, huhtikuu 2003. 68 s. Helsingin opetusvirasto, Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja.

Raporttia voi tiedustella Helsingin tietokeskuksesta. Raportin tiivistelmäesite löytyy tästä linkistä. Raportin sisältö on esitetty myös alla kohdassa TIIVISTELMÄ. Tiivistelmästä selviää myös tekijän tarkempi tulkinta siitä, että mitä ennakointitoiminnan on pidettävä sisällään, jotta sitä voisi kutsua ennakoinniksi.

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

”Tämä Delfoi-tutkimus on ollut osa Osaamispääoman On-line – ESR-hanketta. Hanketta on hallinnoinut Helsingin kaupungin opetusviraston ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Osaamispääoman On-line -hanke on alkanut syksyllä 2000 ja päättynyt joulukuussa 2002. Tämä Delfoi-tutkimus on toteutettu vuoden 2002 aikana ja sen tutkimusraportti on valmistunut lopullisesti vuoden 2003 alussa.

Tutkimuksen päätavoite on ollut tuottaa tietoa Helsingin kaupungin järjestämän tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen (2. asteen) koulutus- ja opintoalojen aloituspaikkamääristä tulevaisuudessa verrattuna nykytilanteeseen. Tutkimuksen maantieteellisenä kohdealuerajauksena on ollut Helsingin kaupunki.

Tavoiteltavana keskeisenä lopputuloksena on ollut:
– aloituspaikkojen lisäys / vähennystarve opintoaloittain verrattuna nykyiseen vuoteen 2015 mennessä.

Lisäksi tavoitteena on ollut tuottaa näkemys:
– tulevaisuuden aloista / osaamistarpeista
– tulevaisuudessa korostuvista henkilökohtaisista osaamistarpeista
– opintoalojen välisen yhteistyön kehittämisen tarpeesta
– uusia opintoalojen kehittämisen tarpeesta
– koulutettavien suhteellisesta määrästä eri koulutusasteilla.

Tutkimuksessa on hyödynnetty Helsingin seudun ennakointiverkkoa, jota on kehitetty em. Osaamispääoman On-line –hankkeessa. Ennakointiverkon sivustot löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/ennakointi. Tutkimus on ollut luonteeltaan ennakointitutkimus (kts. ennakoinnin määritelmä kohdasta 1.4).” (lainaus raportin sivu 6).

Seuraavassa on esitelty hankkeen loppuraportin sisältö Tiivistelmä-muodossa (raportin sivut 2-5):

TIIVISTELMÄ

Johdanto

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet. Koulutustarpeiden ennakoinnin Delfoi-tutkimus on ollut osa Osaamispääoman On-line – ESR-hanketta. Hanketta on hallinnoinut Helsingin kaupungin opetusviraston ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. Hanke on alkanut syksyllä 2000 ja päättynyt joulukuussa 2002.

Delfoi-tutkimuksen päätavoite on ollut tuottaa tietoa Helsingin kaupungin järjestämän tutkintoon johtavan ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen (2. asteen) koulutus- ja opintoalojen aloituspaikkamääristä tulevaisuudessa verrattuna nykytilanteeseen. Tutkimuksen maantieteellisenä kohdealuerajauksena on ollut Helsingin kaupunki.

Tutkimuksen organisointi. Toteutettava koulutustarpeiden ennakoinnin Delfoi-tutkimus on ollut osa Osaamispääoman On-line -projektia. Projektilla on ollut ohjausryhmä Delfoi-tutkimuksen toteutuksen ajan, johon on kuulunut myös opetusviraston ulkopuolisia tahoja, jotka ovat olleet ennakointitutkimuksen asiantuntijan roolissa tai tärkeän sidosryhmän edustajina. Ulkopuoliset ennakoinnin asiantuntijat Keijo Mäkelä ja Osmo Kuusi ovat osallistuneet tutkimuksen aikana sen kysymysten asettelun ja Delfoi-paneelin muodostamisen kommentointiin. Kuusi on ohjausryhmän pyynnöstä kirjoittanut tutkimushankkeen arviointia –osuuden tutkimusraporttiluonnoksen pohjalta.

Delfoi-prosessi. Tutkimus on toteutettu Delfoi-menetelmää käyttäen. Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen menetelmä, joka perustuu asiantuntijapaneelin haastatteluihin. Menetelmä on alun perin kehitetty USA:ssa teknologian kehittymisen ennakointiin korvaamaan komitea ja työryhmätyöskentelyn heikkouksia. Nykyisin korostetaan Delfoi-menetelmää tulevaisuuden tekemisen välineenä ja innovaatiojärjestelmänä. Iteratiivisuus, palautteen antaminen panelisteille ja anonyymisyys ovat Delfoi-menetelmän ominaispiirteitä. Nykytilan analyysi kuuluu huolellisesti toteutettavaan Delfoi-prosessiin. Hankkeen aikaisen ja jälkeisen viestinnän sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän keinoin voidaan tehostaa Delfoi-prosessin vaikutusta.

Haastattelun teemoitus on keskeinen lähtökohta kyselylomakkeiden luonnille ja panelistien valinnalle. Valittu tulevaisuuden tarkastelun näkökulma vaikuttaa olennaisesti paneelin kokoonpanoon.

Tutkimusraportin rakenne ja käsitteiden määrittely. Tutkimushanke täyttää ennakointi-tutkimuksen kriteerit. EU:n alueellisen ennakoinnin käytännön oppaan (2002) mukaan ennakoinnista on kysymys silloin, kun on samanaikaisesti kyse:
– tiedon hankinnasta
– osallistumisesta
– verkostoitumisesta
– vision laatimisesta
– ja toiminnasta.

Megatrendiksi kutsutaan tarkastelujakson aikana (työelämään) keskeisesti vaikuttavaa muutostrendiä, johon ei voida olennaisesti vaikuttaa omilla toimenpiteillä ja valinnoilla jakson aikana. Megatrendit on otettava ”annettuina huomioonotettavina tosiasiana”. Klusteri on tuotteen tai tuoteryhmän ympärille muodostunut toimijoiden joukko – sen suomennoksena on käytetty myös termiä osaamisryväs.

Visio toimintaympäristöstä 2015

Väestö. Tilastokeskuksen Altika-ennuste ennustaa Helsingin väkiluvun kasvavan vuoteen 2015 nykyisestä. Väestön lisäys tapahtuu yli 20-vuotiaiden ikäryhmissä. Prosentuaalinen kasvu on suurinta yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Delfoi-paneelin arvio on saman suuntainen Altikan arvion mukaan. Paneelin mukaan Helsingin työpaikkamäärä kasvaa vuoteen 2015 mennessä hieman ja muuttoliikkeen ja pendelöinnin merkitys Helsingin työvoimatarpeen tyydyttämisessä korostuu.

Megatrendit. Tietoteknologinen kehitys, väestön ja työvoiman ikääntyminen sekä toimintojen verkottuminen ovat tärkeimmät koulutukseen vaikuttavat megatrendit paneelin 1. haastattelukierroksen perusteella. Muita melko paljon koulutukseen vaikuttavia megatrendejä ovat verkkopalvelujen kasvu, globalisoituminen / kansainvälistyminen ja elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen, EU:n laajeneminen itään, ekokilpailukyky / ympäristöarvojen korostuminen ja syrjäytymisen lisääntyminen

Verkostoituminen, elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen ja työn murros valittiin syvennettäväksi megatrendeiksi paneelin 2. haastattelukierrokselle. Verkostoitumisella ja tietoteknologisella kehityksellä on suuri vaikutus ammatilliseen perus- ja aikuiskoulutukseen tarkastelujakson aikana. Verkostoituminen kietoutuu kansainvälistymiseen ja tietoteknologiseen kehittymiseen ja on osaltaan niiden seurausta. Verkostoitumistrendi edellyttää koulutuksen painopisteinä ydinosaamisen korostamista, yhteistyökykyosaamista (ihmissuhdeosaamista), laaja-alaisuutta, tietoteknisiä ja talouden perussääntöjen ymmärtämisen valmiuksia, mitkä tulee huomioida opetussuunnitelmissa.

Klusterit ja toimialat. Klusterin ytimenä on Porterin (1990) mukaan tuote tai tuotealue (tavara tai palvelu). Klusteri koostuu useasta eri toimialasta ja pitää sisällään private-private, public-private, private-public ja public-public –verkottumisen. Keskeisimmät toimijat klusterissa ovat markkinahallintaan kykenevät veturiyritykset ja niiden kanssa verkottuneet pk-yritykset sekä osaamista klustereiden tarpeisiin tuottavat instituutiot (tutkimus- ja oppilaitokset) (Myllylä 2001).

Tämän tutkimuksen mukaan Helsingin klusterit vuonna 2015 Bostonin portfolioanalyysin nelikenttiin sijoitettuna: Tähtiklustereita ovat informaatio- ja kommunikaatioklusterit (sis. sisältötuotannon palvelut), hyvinvointiklusteri, liike-elämän palvelut klusteri. Suuria ja vahvoja klustereita ovat kaupan klusteri, koneenrakennusklusteri, rakennusklusteri, energiaklusteri. Auringon nousun klustereita ovat ympäristö, matkailu, kuljetus- ja logistiikka*. Pieniä ja hitaasti kasvavat klusterit (strategisesti tärkeitä, mutta eivät suhteessa muihin suuria työllistäjiä): metsäklusteri ja elintarvikeklusteri*. (* merkki = panelistien mielipiteet hajaantuivat, voi olla myös suuri ja vahva klusteri)

Klusterien kehitys heijastuu toimialojen kehittymiseen. Seuraavissa toimialoissa työpaikkojen määrä kasvaa paneelin mukaan hieman tarkastelujakson aikana:
– (G) Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten ja kotitalousesineiden korjaus
– (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta
– (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne
– (K) Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus, liike-elämän palvelut
– (M) Koulutus
– (N) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
– (O) Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut
– (P) Työnantajakotitaloudet.

Visio koulutustarpeista 2015

Aloituspaikat. Paneelin mukaan aloituspaikkoja on lisättävä käytössä olleen asteikon mukaan hieman 2-asteella ja ammattikorkeakoulutasolla. Aloituspaikat on säilytettävä ennallaan yliopistotasolla. Aloituspaikkojen osuus vuonna 2015 Helsingin kaupungin ja muiden koulutuksen järjestäjien välillä säilyy suurin piirtein nykyisellään (tutkintoon johtava ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus). Helsingin kaupungin järjestämässä koulutuksessa voi syntyä yksityisluontoisia palveluja lisää (esim. ennakointipalvelu). Painopiste siirtyy tulevaisuudessa jossain määrin nykyistä enemmän palvelualoille ja aikuiskoulutukseen (mm. täydennyskoulutus ja tutkinnon vaihtaminen korostuu). Aloituspaikkakysymysten paneelivastauksia käytetään keskustelun pohjana tarkempia aloituspaikkaselvityksiä suunniteltaessa (tuloksia ei voi soveltaa suoraan).

Aloituspaikkojen määrän lisäksi huomio on kiinnitettävä tutkinnon suorittaneiden määrään. Kuusi tärkeintä keinoa läpäisyosuuksien nostamiseksi tutkintoon johtavassa ammatillisessa perus- ja aikuiskoulutuksessa paneelin mukaan ovat: 1) Aloittamalla jo peruskoulussa yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja työelämän kanssa, 2) Opettajien henkilökohtaiseen soveltuvuuteen huomiota kiinnittämällä (kyky motivoida ja innostaa oppilaita), 3) Oppilaanohjausta tehostamalla, 4) Työssäoppimista edelleen lisäämällä, 5) Ammatinvalinnan ohjausta tehostamalla ennen opiskelun aloittamista, 6) Oppisopimus- ja perinteisen koulutuksen joustava yhdistelmä.

Yhteistyö koulutusalojen välillä ja uudet oppiaineet. Ihmissuhdetaidoista ja tietotekniikasta on kehitettävä oppiaineet, joita kaikki koulutusalat voivat nykyistäkin paremmin hyödyntää. Tekniikka- ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalojen tulee tiivistää suhteita kaupan ja hallinnon koulutusalaan. Uusien koulutusalojen ideointi 1. haastattelukierroksen ja testaaminen 2. kierroksella tuotti tuloksena, että mm. seuraavia uusia koulutus-/opintoalojen/oppiaineiden perustamista tulisi arvioida tarkemmin: sosiaali- ja terveysalan yrittäjä, asiakaspalvelu, sähköinen viestintä ja palvelu, kiinteistön huolto / kotihoito, tietotekniikka- ja looginen päättelykyky, hyvinvointitekniikka, sosiaali- ja terveysalan palveluneuvoja, palvelualan kokonaisvaltainen hallinta sekä tulevaisuuden tutkimus ja sen soveltaminen. Bioteknologian ja logistiikan koulutus-/opintoalojen perustamisen selvittämistä voidaan perustella megatrendi- ja klusterianalyysin valossa. Niiden em. oppiaineiden osalta, joissa opetusvirastossa jo on koulutusta, tulisi harkita niiden edelleen kehittämistä (mm. tietotekniikka, AV-viestintä, logistiikka).

Yhteistyön tiivistäminen mm. lukioihin on tarpeen yhteisten opetusresurssien hyödyntämiseksi, ammattikorkeakouluihin mm. yhteisten investointien ja 2-asteelta ammattikorkeakouluun siirtymisen helpottamiseksi. Yhteistyö yliopistoihin korostuu mm. uusilla teknologian aloilla ja jopa yhteiset kurssit esim. laatujärjestelmissä (vaikkapa biotekniikassa) olisivat tarpeen panelistien mukaan.

Työelämäyhteistyö. Tärkeimmät työelämäyhteistyön mallit paneelin mukaan ovat: 1) Työssäoppimisjaksojen tarjoaminen, 2) Harjoittelupaikkoja opiskelijoille, 3) Toimiminen oppilaitosten neuvottelukunnissa tai työryhmässä, 4) Työharjoittelu opettajille ja yrityksen henkilöstölle ja 5) Yritysten henkilöstön käyttäminen opetusresurssina.

”Alueellisia eri koulutusasteiden ja työelämän yhteisiä koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumeja on kehitettävä” (vrt. po. Delfoi-tutkimus, joka esimerkkinä luo em. foorumin). Työssäoppimisjaksojen arviointitilaisuuksissa on kerättävä tietoa systemaattisesti opiskelijoilta ja työelämän edustajilta sekä kiinnitettävä huomiota tiedon levitykseen ja hyödyntämiseen mm. neuvottelukunnissa ja foorumeissa.

Maahanmuuttajien heikohko suomen kielen taito on suurin pullonkaula työllistymisessä (haittaa mm. kulttuuriasioiden yms. oppimista). Yhteentörmäykset työpaikoilla ovat pääosin kulttuurisia. Maahanmuuttajien muuntokoulutusta kehitettävä maahanmuuttajaresurssien hyödyntämiseksi.

Opettajien työssäoppimiselle luotava edellytykset, jopa ”pakolliset työharjoittelujaksot opettajille” ajatus korostui monissa vastauksissa

Johtopäätöksiä

Aloituspaikkoja on lisättävä ammatillisessa koulutuksessa hieman ja suunnattava niitä erityisesti palvelualoille ja mm. sosiaali- ja terveysalalle. Aikuiskoulutuksen osuutta on kasvatettava hieman, mutta aikuiskoulutuksen muodot on selvitettävä tarkemmin, koska ne poikkeavat jossain määrin nuorten koulutuksesta (esim. uusien internet-oppimisympäristöjen rooli). Maahanmuuttajien koulutusasiaan on kiinnitettävä huomiota, koska maahanmuuttajat ovat kasvava työvoimaresurssi: kieli- ja kulttuurikoulutus, tutkintojen tunnistettavuus ja muuntokoulutus keskeistä.

Tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan on erityisesti tiivistettävä yhteyksiä kaupan- ja hallinnon koulutusalaan. Ihmissuhdetaidot ja tietotekniikka nostettava nykyistä selvemmin itsenäisiksi oppiaineiksi (vrt. suomen kieli, matematiikka), joita kaikki koulutus- ja opintoalat voivat hyödyntää. Uusia opintoaloja voisivat olla alustavan ideoinnin perusteella sosiaali- ja terveysalan yrittäjä, asiakaspalvelu, sähköinen viestintä ja palvelu, kiinteistön hoito / kotihoito, hyvinvointitekniikka, sosiaali- ja terveysalan palveluneuvoja, palvelualan kokonaisvaltainen hallinta.

Tärkeimmät kehitettävät työelämäyhteistyön mallit ovat 1) Työssäoppimisjaksojen tarjoaminen, 2) Harjoittelupaikkoja opiskelijoille, 3) Toimiminen oppilaitosten neuvottelukunnissa tai työryhmässä, 4) Työharjoittelu opettajille ja yrityksen henkilöstölle, 5) Yritysten henkilöstön käyttäminen opetusresurssina. Opettajien TET-jaksoista luotava systemaattinen toimintamuoto. Alueellisia eri koulutusasteiden ja työelämän yhteisiä koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumeja on kehitettävä (vrt. po. Delfoi-tutkimus, joka esimerkkinä luo em. foorumin). Työelämäyhteistyön lisäämisen vaatimus korostanee verkostoituneita uusia palvelukonsepteja, jotka toimivat linkkinä työelämän ja koulutuksen järjestäjän välillä. Tällainen palvelukonsepti voitaisiin rakentaa Osaamispääoman On-line –hankkeen pohjalta ja luoda näin ennakointitoiminnan palvelulle pysyvämpi yksikköstatus, olkoonkin että esim. erilainen projektirahoitus olisi sen toiminnassa keskeistä.

Suositukset ja kommentit

Paneelin ja tutkimuksen tulosten pohjalta suositeltavia jatkotutkimusaiheita opetusvirastossa ovat mm.: Aloituspaikkakysymyksen tarkentaminen koulutus- ja opintoaloittain / klusterilähtöisesti; Aikuiskoulutusstrategian päivitys selvittämällä aikuiskoulutuksen lisäämistarpeen vaikutukset nykyisiin opetuskäytäntöihin (mm. internet-oppimisympäristöjen kehittämistarve); Maahanmuuttajien tutkintojen tunnistettavuustutkimus, joka johtaa muuntokoulutusohjelmaan. Samassa yhteydessä tuotetaan kieli- ja kulttuurikoulutuksen määrälliset ja sisällölliset tarkennukset.

Kehittämisselvityksiä on syytä tehdä Ihmissuhdetaidot (ja viestintä) oppiaineesta sekä Tietotekniikka oppiaineesta.

Verkostoitumisen edistämisessä keskeistä on mm. TET-toiminnan (työelämään tutustuminen) kehittäminen sekä oppilaiden että opettajien osalta tutkimuksen tuloksia hyödyntäen, koulutusalojen välisen yhteistyön tiivistäminen (erityisesti sosiaali- ja terveys ja tekniikan ja liikenteen koulutusalojen yhteistyön tiivistäminen kaupan ja hallinnon koulutusalaan). Koulutusasteiden välisen yhteistyön tiivistäminen ammatillisesta koulutuksesta ennen kaikkea peruskouluun (mm. ammatinvalinnan näkökulma) ja ammattikorkeakouluun (joustava siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun), mutta myös korkeakouluihin (esim. laatujärjestelmät uusilla teknologian aloilla).

Panelistien organisaatioissa tulisi tehdä jatkotutkimuksia seuraavassa teemassa: Ennakoiva työvoimaresurssien hallinta – strategioiden laadinta tulevaisuuden tutkimuksen metodein. Tämä tieto palautettuna edelleen oppilaitosten käyttöön auttaa heitä suuntaamaan koulutusta työelämän tarpeisiin.

Pysyvän ennakointitoiminnan kehittäminen osana Helsingin opetusviraston toimintaa on strategisesti tärkeä jatkotoimenpide. Kehitettävän palvelun toiminnassa on syytä hyödyntää aiempia ennakointihankkeita ja Osaamispääoman On-line –hankkeessa ja sen Delfoi-sovelluksessa kehitettyjä uusia tuotteita: Ennakoinnin verkkopalvelua ja On-line -ohjelmistoa osana Delfoi-tutkimusta.

Tutkimuksen tulosten siirtämiseksi kohderyhmille olisi perusteltua käynnistää viestintäohjelma. Viestintäohjelman sisältönä on tiedon välittäminen tietoiskuin, asiantuntija-artikkelein ja tietoiskutyyppisten koulutustilaisuuksien kautta. Painopiste viestintäohjelmassa on koulutusohjelma opettajille ja oppilaille sekä panelistien organisaation edustajille. Vuorovaikutukseen johtava koulutusohjelma sopisi kehitettävän ennakointipalvelun hoidettavaksi ja tukisi palvelun kehittämistä ja suuntaamista todennäköisesti hyvin tehokkaalla tavalla.

Lähde

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Tutkimusraportti, huhtikuu 2003. 68 s. Helsingin opetusvirasto, Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. (Avaa yhteenvetoesite tästä)

Ks. myös

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku>

Lisätietoja

EU:n parhaat ennakointikäytännöt valittu – blogiartikkeli.

TKTT-esimerkkejä – EU:n paras alueellinen ennakointikäytäntö

Yrjö Myllylän /RD Aluekehitys Oy:n toteuttamat ja kehittämät TKTT-sovellukset vuosina 2006-2009, joiden mukainen konsepti oli ensisijaisesti EU:n arvioinnin kohteena (ainoastaan nämä sovellukset sisältävät Delfoin-arvioinnissa ilmoitetussa muodossa):

  1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. 67 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3 / 2009. www.luotain.fi http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf
  2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. <www.luotain.fi> tai http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf
  3. Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_ravintola2006.pdf
  4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf
  5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007. www.luotain.fi / http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf

Mikäli tässä esitetyn mallin soveltaminen kiinnostaa ja kaipaat lisätietoja, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Yhteystiedot p. 0500-450578, ymy@saunalahti.fi / RD Aluekehitys Oy, www.rdmarketinfo.net.