”Tulevaisuustutkija: Kaivokset uhkaava tuottaa radanpätkiä”
. ”Suomi elää metsän lisäksi maaperän rikkauksista ja merestä”
”Mahdollisuudet ja tahto tuottavat vision, opastaa Yrjö Myllylä toivoen kansallista näkemystä liikenneyhteyksien rakentamiseksi.”
Lue haastatteluun pohjautuva Kalevan koko artikkeli tästä.
***
Kommentti: Mielestäni oikeaoppisessa rataverkkovision laadinnassa tarvitaan yhteisöllistä prosessia, jossa myös naapurimaat ovat mukana, etenkin yhteistyö Venäjän kanssa on asiassa tärkeää – jotta yhteinen tahtotila syntyisi myös naapurimaiden kanssa kehitettävistä korridoreista. Käytännössä tarvitaan tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä sekä tulevaisuudentutkimuksen ja maantieteen käsitteitä, joihin ja joiden käsitteiden keskinäisyhteyden tarkasteluun ja käsitteiden sisällön määrittämiseen metodeita sovelletaan. On siis hankittava asiantuntijat, jotka hallitsevat sekä tulevaisuuden tutkimuksen, että maantieteen kentän rataverkkovisiota tekemään.
Yksi mahdollinen malli sovellettavaksi on esitelty Fennian artikkelissa: ”The future of Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels”, joka avautuu tästä blogiartikkelista. Artikkelissa on esitetty melko yksityiskohtaisesti, miten ns. vahvojen ennakoivien trendien kautta päästään tunnistamaan tulevaisuudessa kehittyvät ja kehitettävät klusterit ja mikä on niissä suurin logistinen pullonkaula. Esimerkiksi Luoteis-Venäjän näkökulmasta yleisesti ottaen tärkeää on Murmanskin rautatieyhteyksien ja satamien kehittäminen erityisesti luonnonvarojen hyödyntämisen, energia-, logistiikka- ja kaivosllusterin kehitystä painotettaessa. Konkreettisesti esimerkiksi raidekapasiteetin lisääminen Etelä-Kuolasta Murmanskiin ja Murmanskin vuonon ylittävän radan rakentaminen sekä satamatoimintojen kehittäminen on potentiaalisimmiksi osoittautuneiden tulevien alojen, kuten kaivostoiminnan, logistiikan ja energiaklusterin näkökulmasta. Klustereittain tarkasteltuna on painotuseroja. Kaikki eri logistiikkamuodot ovat tarkastelussa. Myös energiansiirtoverkot öljy- ja kaasuputkia sekä sähköverkkoja myöten ml. myös tietoliikenneverkot, rajanylityspalvelut, on luettu tässä logistiikan piiriin. Tulokset selviävät tarkemmin mm. po. artikkelista.
Painopiste tässä ajattelussa logistiikan kehittämiseksi on siis tulevaisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden perusteellisessa hahmottamisessa, ei kaikkien esitettyjen rata- ja logistiikkahankkeiden kirjaamisessa ja faktatietojen keräämisessä. ”Fakta + näkemys = tulevaisuustieto”, ”Faktasta ei voi johtaa näkemystä”, ”Näkemyksellä jäennetään faktatietoja”, ”Fakta on fakta tulkinnasta riippuen”. On siis kerättävä ja jalostettava ennen muuta näkemyksiä. Haaste onkin ”asiantuntijatiedon” käyttö. Tulee muistaa, että ”kukaan asiantuntija ei sahaa omaa oksaansa” vaan ”laulaa sen laujuja kenen leipää syö”. Haaste on miten saadaan tulevaisuuden nousevat asiat esille. Tämä vaatii osaamista. Ks. esimerkiksi Koillis-Suomen tulevaisuusverstas ja elinkeinostrategian tuottaminen Delfoi-soveltamisella.
Asiaa voi edistää myös koulutustilaisuuksien kautta. Vrt. Kalevan artikkelin taustalla ollut Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämä koulutustilaisuus ”Meritse Perille -seminaari”, jonka ohjelman löydät tästä.
***
Mitä teidän mielestä pitäisi tehdä kaivostoiminnan kehittämiseksi Suomessa? Ottakaa kantaa kyselyyn!:
Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 40.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi (mm. uudet rautatieyhteydet kaivosteollisuuden näkökulmasta) (18). Raaka-aineiden, kuten malmien, maailmanmarkkinahintojen nousu on luomassa Barentsin alueelle, Pohjoiskalottiin ja Suomeen uutta kaivosteollisuutta. Kaivosteollisuudellekin logistisilla kustannuksia säästävillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys. Tällä hetkellä on kaavailuja siitä miten Pohjois-Suomessa sijaitsevat uudet malmikaivokset kytketään jalostuslaitoksiin ja maailmankaupan reitteihin. Hankkeissa voi olla lähtökohtana yksittäisen kaivosyhtiön tarve. Olisi tärkeää, että olisi olemassa visio rautatiejärjestelmästä, johon yksittäiset hankkeet voidaan liittää. Tulisikin miettiä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uudenlaisia rautatieverkostovisioita, jossa olisi huomioitu todennäköiset tulevat liikennetarpeet ja rakennettava tuleva verkko kokonaisuutena. Tällöin yksittäisten kaivosyhtiöiden hankkeet voisivat toteuttaa osaltaan suurempaa kokonaisuutta. Keskeinen tarve on luoda Pohjoiskalotin alueelta yhteydet valtamerelle.
Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja:
Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.
Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.
Luoteis-Venäjän, Barentsin ja Murmanskin alueen kaivosalan ja metallinjalostuksen kehitystä on käsitelty myös mm. seuraavissa julkaisuissa:
Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.
Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011.
Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79.
Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23.
Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy
Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)
Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010.
Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008.
Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007.
Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007.
Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006.
Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.
Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010.
Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa – venäläisten toimijoiden roolin arviointi hankkeiden toteutuksen edistäjinä mm. sijoittajina, logistiikassa, lopputuotteen käyttäjänä (27). Maailmantalouden kehitys synnyttää Pohjois-Suomeen kuin myös muualle Suomeen, etenkin Itä-Suomeen, Pohjoiskalottiin ja Barentsin alueelle runsaasti uusia kaivoksia (mm. Roberts 2003). Hyödyntämisessä keskeistä on kuljetuslogistiikka. Tässä joudutaan tekemään uusia ratkaisuja ja innovaatiota. Yksi esimerkki on Soklin fosforimalmin (+ rauta) hyödyntäminen, joka lähti käyntiin kaivosoikeuksien siirryttyä Kemiralta norjalaiselle Yaralle. Ajankohtaista on mm. noin 100 km:n mittaisen radan rakentaminen kaivosalueelta Kemijärvelle tai Kemijärvi-Sallan Kelloselkä ratayhteyteen liittyen. On pohdittu fosfaattimineraalin rikastamista mm. Kuolan alueen jalostuslaitoksissa, jotka ovat syntyneet rikkaiden fosfaattimalmioiden ympärille Apatiitti-Kirovskin alueella ja lähelle Suomen rajaa Kovdorin alueelle. Kaivostoiminnan tehokas hyödyntäminen edellyttäisikin kokonaisvaltaisempaa strategiaa ja siinä Suomen tavoitteiden asettamista sekä mm. venäläisten ja muiden kansainvälisten toimijoiden roolin arviointia sijoittajina, jalostajina, logistiikassa ja lopputuotteen käyttämisessä (vrt. esim. Talvivaaran nikkelin hyödyntäminen venäläisomisteisessa Harjavallan nikkelitehtaassa). Soklin ja Talvivaaran lisäksi ajankohtainen kaivostoimintaan liittyvä ”megahanke” on Pajala-Kolarin rautamalmikaivos, jota Northland Resources on käynnistämässä. Itä-Lapin Soklin tuotannon on arveltu alkavan 2015, Länsi-Lapin Pajala-Kolarin 2011 ja Kainuun Talvivaaran 2008. Investoinnit tuotannon käynnistämiseen vaihtelevat 452 miljoonasta 700 miljoonaan euroon. Mainitut kaivoshankkeet ovat vireillä olevista taloudellisilta vaikutuksiltaan maakuntien kehitykseen suurimmat. Niiden työllisyysvaikutukset huippuvuonna 2014 olisi 11 779 työpaikkaa. Muita mainittavia lähiaikoina tuontantonsa mahdollisesti käynnistäviä tai käynnistäneitä em. lisäksi ovat Suurikuusikko, Laivakangas, Pampalo, Kylylahti ja Kevitsa. (ks. erit. Törmä & Reini 2009). Suurikuusikko (kulta) sijaitsee Kittilässä, Kevitsa (nikkeli, kupari) Sodankylässä. Em. Laivakangas (kulta) sijaitsee Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla, Länttä (litium-karbonaatti) Ullavalla Keski-Pohjanmaalla, Kylynlahti (kupari, koboltti, nikkeli, sinkki ja kulta) ja Pampalo (kulta) sijaitsevat Polvijärvellä ja Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa.
***
Lisäksi on syytä mainita ajankohtaisista kaivoshankkeista mm. Taivalkosken Mustavaaran rautamalmi- ja vanadidi-kaivoshanke, useat Kuusamon alueella sijaitsevat kultakaivoshankkeet sekä mm. Ranua-Posio-Taivalkoski-Kuusamo Venäjälle jatkuva platinametallivöhyke (PMG / Platina Medals Group) , joka on Suomessa suhteellisesti ottaen tiedossa olevista paras PMG-vyöhyke (Myllylä & Perttunen 2011). Hitech-teollisuudessa käytettävien platinametallien merkitys noussee lähivuosina mm. Kiinan rajoittaessa harvinaisten maametallien tuontia. Suomen ja sen alueiden tulisikin miettiä nyt, mikä sen rooli on mm. harvinaisten maametallien, esim. PMG-metallien, jalostamisessa jatkotuotteiksi. Olisiko esimerkiksi järkevää, että Oulun seudulla keskityttäisiin joiden hyvinvointiklusteriin liittyvien metallien jalostusprosesseihin tai mahdollisesti myös muun hitec-teollisuuden, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemien tiettyihin harvinaisten maametallien jalostamiseen.
Olisi käynnistettävä esimerkiksi maakuntien liittojen tilaama prosessi, jossa em. asioita selvitetään. Menetelmäksi sopisi hyvin kirjoittajan panoksella keskeisesti kehitetty Euroopan unionin parhaimmaksi valittu alueellisen ennakoinnin käytännön sovellus Koillis-Suomen elinkeinostrategian laadintaprosessin tapaan sovellettuna.
Artikkelissa viitattu kirjallisuus:
Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.
Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.
Luoteis-Venäjän, Barentsin ja Murmanskin alueen kaivosalan ja metallinjalostuksen kehitystä on käsitelty myös mm. seuraavissa julkaisuissa:
Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.
Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011.
Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79.
Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23.
Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy
Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)
Aiheeseen liittyviä populaariartikkeleita
Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Kolumni. Muuriankkuri, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010.
Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010.
Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008.
Myllylä, Yrjö (2007). Russia tries to control the transport routes of its own products itself. Baltic Rim Economies, expert article 158. 21.12.2007.
Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007.
Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006.
Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006.
Myllylä, Yrjö (2010). Russia’s geopolitical focus has moved to the North – the development of Murmansk region in the light of three scenarios. Expert article 576, Baltic Rim Economies, Bimonthly Review 4/2010.
Yrjö Myllylä 