öljyn hinta

Öljyn hinta – miten Ukrainan kriisi vaikuttaa?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI

https://www.facebook.com/yrjo.myllyla Tässä perjantain 28.2.2014 öljyn hinta. Huomenna näkyy, miten lähtee nousemaan. Venäjä on maailman suurin öljyntuottaja ja sille on tulossa mahdollisuus vaikuttaa öljyn hintaan asemansa myötä. Joka tapauksessa uskon Ukrainan kriisin nostavan hintaa. Kuka hyötyy, kuka kärsii? Koko Ukrainan kriisin taustalla on yhtenä tekijä korkea energian hinta, sen mahdollinen kallistuminen ei sitä helpota. Tässä kohtaa voi sanoa, että markkinat ratkaisee.

Öljyn hinta 28.2.2014 ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä

Öljyn hinta 28.2.2014 ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä

.

Ylhäällä olevassa kuvassa öljyn hinta viimeisen vuoden aikana. Viimeinen hinta 28.2.2014, ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä sotilaallisen yhteydenoton partaalle. Brent-laadun hinta 109.07 USD. Kuvan lähde: http://www.wtrg.com/daily/brentcrudeoilprice.html. , Maanantain 3.3.2014  hinta päätyi 111.20 USD:hen, nousua oli siis 2.13 USD/barreli. 4.3.2014 kaupankäynnin päätteeksi, hinta oli jälleen noin 109 USD, mikä kertoo markkinoiden rahoittuneen ehkä etenkin Venäjän presidentin puheesta, minkä perusteella aseellisen sodan uhkaa pidettiin vähäisempänä mm. itäisessä Ukrainassa. 5.3.2014 hinta jatkoi laskuaan ja oli päivän päätteeksi 107,76 USD. 6.3. EU:n pääministerit ja johtajat kokoontuivat ylimääräiseen huippukokoukseen pohtimaan Ukrainan kriisiä. 6.3. päivän päätteeksi öljyn hinta noteraattiin 108,10 USD tynnyriltä. Krimin alueparlamentti sen sijaan ilmoitti Venäjään liittymisen äänestyksensä alistamiseta kansanäänestykseen. Tässä vaiheessa kriisiä on melkein sanottava, että markkinat eivät ole ainakaan tällä hetkellä pelkäämässä sotaa Mustamerellä.

Lisäys 27.4.2014. Luultavasti markkinat eivät vielä ennusta sotaa Ukrainaan, jos katsoo öljyn hintaa. Se on samalla tasolla, kuin silloin, kun kriisi alkoi kiristyä 28.2. (yläkuva). Mutta nousuakin on viime päivinä ollut, sen käydessä välillä vähän alempana. Mutta selvää indikaatiota ei ainakaan voi mielestäni pe 25.4. hinnan perusteella tehdä sotaisimmista odotuksista.

Lisäys 13.6.2014. Irakin kriisi on alkanut nostamaan öljyn hintaa, vaikutukset eivät tule esim. 12.6. hintaan (113,02 €) Ukrainan kriisistä, vaikka korkea öljyn hinta tietysti hyödyttää myös maailman suurinta öljyntuottajaa Venäjää. Yleisesti ottaen tämä öljynhinnan nousu voi olla maailmantalouteen enemmänkin häiriöitä tuottava, jos nousu jatkuu / hinta asettuu selvästi nykyistä ennestään korkeammalle tasolle. Ei taida pitää paikkansa uutiset hinnan laskusta bensapumpulla kesäksi…

Closing Brent<br /><br /><br /> Crude Oil Futures Price

Kuva. Tässä kuvassa näet öljyn ”päivän hinnan” (yleensä tänään arkipäivänä kuvassa näytetään edellisen arkipäivän viimeinen noteeraus).

….

11.3.2014: 108,55 USD

25.4.2014: 109,58 USD

12.6.2014: 113,02 USD – syy Irakin tilanteen kriisiytyminen

…

Voit seurata öljyn reaaliaikaista hintaa tästä linkistä. 

Tässä linkissä öljyn hinta viimeisen 30 vuoden aikana, Index Mundi. Em. vuoden ja 30 vuoden öljynhintalinkit myös tämän sivuston oikeassa alalaidassa olevassa linkkikokoelmassa ”Vahvat trendit”.

Alla olevassa Yrjö Myllylän julkaisussa on hänen BP:n tilastosta tekemä käyrä öljyn hinnan kehityksestä vuodesta 1861-2006. Siinä on ns. polyneeminen käyrä, joka kuvaa vaihtelusta tasoitettua käyrää ja osoittaa öljyn hinnan olleen jo vuosikymmeniä nouseva. Öljyn hinnan ollessa nykyisellä tasolla, historian valossa on tullut sen pudotus- ja kriisi maailmantalouteen. Nykyinen korkea öljyn hinta on pysynyt pitkään korkealla tasolla, mutta mielestäni se on myös osasyy moneen kriisiin ja kansannousuun, ks. mm. Talouskriisi ja maantiede kirjoitukseni / HS Vieraskynäni.

 

Alla oleva kuva lisätty 15.12.2015. Kuva on päivitetty versio yllä olevasta Ulkoasiainministeriön 3/2008 julkaisuun päivittämästäni kuvasta.

Ö hinta 1861-2014

Kuva. Öljyn hinta vuodesta 1861- vuoteen 2014. Päivitetty 15.12.2015 BP Statistical Review 2015 tietojen pohjalta.

Talouskriisi ja maantiede – HS Vieraskynä 12.8.2012

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Helsingin Sanomat julkaisi tekijältä 12.8.2012 Vieraskynä-kirjoituksen: ”Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi”.

HS Vieraskynä 12.8.2012

HS Vieraskynä 12.8.2012

Talouskriisi ja maantiede

– ratkaisu on luonnonvaroissa ja merellisyydessä

Tässä blogiartikkelissa on käsitelty aihetta hiukan laajemmin ensimmäisen käsikirjoitusluonnoksen pohjalta.

Euroopan merelliset reuna-alueet ovat talouskriisissä. Aiemmin Islanti ja Irlanti ovat saaneet talouden apupakettinsa. Nyt Kreikka, Espanja, Kypros ja Slovenia ovat hakemassa talousapua. Italian, Portugalin ja Ranskankin julkisen sektorin talousvaikeuksista puhutaan. Kreikka ei ole käynnistänyt Euroopan talouskriisiä eikä ole siihen yksinsyyllinen, ei myöskään edellisen kriisin käynnistäjänä ollut Wall Streetin pankkiirit. Kamelinselkä katkeaa  heikoimmasta kohdasta. Vaikuttavia tekijöitä on useita. Maantieteellinen tarkastelunäkökulma yhdistyneenä tulevaisuuksientutkimukseen tuo lisävaloa ja politiikkasuosituksia tilanteeseen.

Talouskasvun hiipuessa keskuksista riippuvat reuna-alueet joutuvat vaikeuksiin. Tällöin tarvitaan pitkäaikaista talouskasvua talousalueen keskuksessa, että se vetää reuna-alueet mukaansa. Tämä on aiemmin koettu myös Suomessa sen keskuksissa ja reuna-alueilla. Nyt tällaista voimakasta ja pitkäaikaista vetoapua ei ole ollut Euroopassa viimeisen vuoden 2008 finanssikriisin ja sen jälkeen syntyneen Eurooppaa koetelleen talouskriisin johdosta. Keskusten talouskasvua tärkeämpi akuutin kriisin selittäjä on, että etenkin Välimeren rannalla sijaitsevien Euroopan reuna-alueiden kauppasuhteet Afrikkaan ja Lähi-itään ovat kärsineet kansannousujen myötä.

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansannousun yhtenä laukaisevana tekijänä on ollut ruoan hinta, joka on noudatellut viime vuosina raakaöljyn hintaa. Kauppasuhteet ovat Välimeren alueella katkenneet, kuten Suomen idän-kauppasuhteet Neuvostoliiton hajottua. Hintojen kytköstä vahvistavana tekijänä on ollut viime vuosien biopolttoainepolitiikka, jonka alkuperäisenä syynä Euroopassa on ollut mm. maatalouden ylituotannon ratkaiseminen.  Raakaöljyn hinta on herkkä levottomuuksille öljyntuottajamaissa. Öljy on maailman kehitykseen vaikuttavista raaka-aineista tällä hetkellä tärkein ja sen hinnan poikkeuksellinen nousu oli myös 2008 finanssikriisin taustalla. Finanssikriisiä edelsi inflaatio ja kustannusten nousu, mitä USA:n asuntovelalliset eivät kestäneet. Öljyn hinnan jyrkän nousun taustalla voidaan tuolloinkin nähdä myös Lähi-idän politiikka, hinnan erityinen nousu alkoi Irakin invaasiosta ja kiihtyi Iraniin kohdistuvan politiikan seurauksena.

Lähivuosikymmeninä öljyn hinta on todennäköisesti nouseva ja laajasti vaikuttava. Tämä on siis yksi tärkeimmistä vahvoista tulevaisuutta ennakoivista trendeistä.  Nopeita jyrkkiä hinnan nousuja maailmantalous ei kestä vaan ”kamelinselkä” katkeaa jatkossakin heikoimmasta kohdastaan. Öljyn hinnassa on havaittavissa 1860-luvulta alkaen neljäs  meneillään oleva merkittävä piikki, jolloin öljyn vuosihinta on kivunnut yli 100 dollarin tämän päivän rahassa mitattuna. Historian valossa tämä on aiheuttanut ainakin kolmen edellisen kerran maailmantalouteen kriisin, joista viimeinen alkoi 2008, edellinen ns. öljykriisi Iranin vallankumouksen aikoihin ja sitä edeltävä USA:n sisällissodan aikaan 1860-luvulla.

Olemme siirtymässä ensi kertaa 1900-luvun alusta vaiheeseen, jossa keskeisten raaka-aineiden hinnat ovat jatkossa nousevia. Seuraavaan talouskasvun pitkään aaltoon tarvitaan innovaatiota luonnonvarojen kustannustehokkaaksi hyödyntämiseksi, ympäristöäkin säästäen ja miten vähemmästä enemmän periaatetta korostaen. Tämä tarkoittaa keskeisesti myös uusia logistisia ratkaisuja luonnonvarojen markkinoille saamiseksi. Tähän muutokseen tarttuvat alueet voivat olla seuraavia voittajia. Raaka-aineiden hintojen nousu tukee Suomen ja Pohjois-Euroopan taloutta sekä näihin kytkeytyviä arktisia alueita, koska näissä on runsaat luonnonvarat.

Samat Pohjois-Euroopan kehitystä tukevat taustatekijät,  öljyn- ja luonnonvarojen hintojen nousu, on vaikuttanut haitallisesti Euroopan reuna-alueiden kehitykseen, muutoksesta olisi kuitenkin haettava mahdollisuuksia Pohjois-Euroopan tapaan. Katsottaessa tarkkaan Välimeren alueen historiaa, havaitaan eri maiden, myös Kreikan, kukoistuskausien takana olleen luonnonvarojen hyödyntäminen, niin hyvät maanviljelysolosuhteet kuin kaivostoiminta ja merenkulku. Kestävä kansakuntia elättävä osaaminen ei voi jatkossakaan olla vain ”korvien välistä osaamista” kuten osittain mm. Suomen ja EU:n innovaatiopolitiikassa on ajateltu, vaan sen on liityttävä myös ympäristön ja maantieteen mahdollisuuksiin. Suuri pitkän tähtäimen tuottoa hakeva pääoma hakeutuu pitkälti rajallisia luonnonvaroja hyödyntävään toimintaan – mikä vaatii hyvin korkeaa osaamista itsessään –  kuin ympäristöstä riippumattomaan osaamiseen tai hitech-toimintaan.

Tärkein yksittäinen ase ja strategia  Euroopalle ja Suomelle on tunnistaa luonnonvarojen merkitys ja liittoutua pinta-alaltaan maailman suurimman ja luonnonvaroiltaa rikkaimman valtion Venäjän kanssa. Yhteistyössä on kehitettävä teknologiaa ja logistiikkaa samaan tapaan kuin EU: n perustamisajankohtana tehtiin Euroopan hiili- ja teräsyhteistyön merkeissä. Euroopan unioni tai euroalue on tuskin millekään maalle yksistään riittävä viiteryhmä.

Suomen kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen sen luontaiseen talousalueeseen Itämeren piiriin, johon pääosa Suomen viennistä nytkin suuntautuu ja joista viennin kohdemaista vain osa kuuluu euroon. Lisäksi erityinen mahdollisuus tämän Pohjoisen ulottuvuuden lisäksi on laajemmin arktiset alueet ja niiden hyödyntäminen yhteistyössä Itämeren piirin toimijoiden kanssa. Suomi on jo nyt arktisen teknologiaosaamisen suurvalta, yhteistyö mm. Saksan ja Iso-Britannian energia-. ja teknologiayhtiöiden sekä valtioiden kanssa avaa monia ovia.

Etelä-Eurooppa tarvitsee päivitetyn strategia Välimeren alueen yhteistyön tiivistämiseksi. Välimeren ja Lähi-idän alueella on öljyä ja kaasua ja Afrikassa myös muita  arvokkaita luonnonvaroja, joiden hyödyntämisprosessissa Etelä-Euroopan pitää olla vahvasti mukana, koska näissä toiminnoissa liikkuu nytkin suurin ja talouskehityksen kannalta merkityksellisin raha. Strategiaan on kytkettävä keskeisesti merellisyys ja yhteydet meritse Euroopasta muille markkina-alueille.

Työkaluna uusia strategioita luotaessa voisi käyttää Kreikan kaupungista nimensä saanutta Delfoi-metodia. Metodin eräs soveltamistapa on palkittu Euroopan unionin komission YK:n ILO:lta tilaamassa arvioinnissa Euroopan unionin parhaimpana alueellisen ennakoinnin ja rakennemuutoksen hallintakonseptina vajaa kaksi vuotta sitten. Tällä hetkellä metodia sovelletaan tekijän toimesta Uudenmaan ELY-keskuksen tilaamassa projektissa mm. Suomen arktisen meriteknologian ennakointiin ja teknologian kehittämiseen mm. Koillisväylän hyödyntämiseksi.

**

HS:n sivut: ”Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi.”

**

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Maantieteilijä, Tulevaisuuksientutkija

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdmarketinfo.net

yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com

In english: https://yrjomyllyla.wordpress.com/category/in-english/

***

Ks. myös blogiartikkelit

Murmanskin alueen kehitys skenaarioiden valossa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa

Myllylä, Yrjö (2011). Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa. Lapin yliopiston tiedotuslehti KIDE 3/2011, s. 36. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide0511>

Tarkastelen tässä blogiartikkelissa Murmanskin alueen kehitystä vuoteen 2025 kolmen skenaarion valossa.

Murmanskin alueesta on muodostumassa todennäköisesti etenkin pohjoisen Venäjän alueita palveleva logistiikan ja energiateollisuuden keskus, millä on heijastusvaikutuksia myös Suomeen. Kaivannaisteollisuus säilyttää vahvan asemansa. Kehityksen vauhti riippuu ennen muuta maailmantalouden kasvusta ja Venäjän valtion päätöksistä. Seuraavassa esittelen lyhyesti kolme skenaariota, jotka olen muodostanut perusteellisen Murmanskin alueeseen kohdistuneen tutkimukseni pohjalta. Delfoi-menetelmällä tuotettujen skenaarioiden lähtökohdista ja sisällöstä on laajemmin esimerkiksi artikkelissani ”The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios”. Artikkeli on ilmestynyt Kymen ammattikorkeakoulun vuonna 2010 ilmestyneessä julkaisussa ”Russia and Europe: from mental images to business practices”, jonka ovat toimittaneet Soili Nysten-Haaralan ja Katri Pynnöniemi. Skenaarioiden käytännön vaikutuksia on arvioitu myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Venäjä-skenaarioprojektin julkaisun Sopimusten Venäjä 2030 (toimittaneet Osmo Kuusi ym. 2010) artikkelissani. Tarkemmat lähdeviitteet ovat tämän artikkelin lopussa.

Skenaario 1 – ”Markkinavoimat ja demokratia vahvistuvat sekä arvot kehittyvät”:
– Päätöksenteko on markkinavoimilla, demokraattisilla voimilla ja kansalaisyhteiskunnalla.
– Venäjä on Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsen.
– Arvopohjaisten trendien vaikutus on keskeinen, ympäristöarvojen merkitys kasvaa ja arvot otetaan kasvavassa määrin huomioon suunnittelussa ja klustereiden kehityksessä.

Skenaariota kuvaa kansainvälisen panelistin kommentti: ”Päävisio ja keskeiset toimet ovat seuraavat: Barentsin alue on yhtä aktiivinen alue kuin Persianlahti, josta viedään öljyä ja kaasua ulkopuolelle – Alue on offshore-tukikohta, joka seuraavat 200 vuotta on maailmalle tärkeä. Spinn offina syntyy muita toimintoja. Edellytyksenä on, että Venäjän lainsäädäntöä muutetaan. Suurin este on, että ulkomainen toimija ei voi investoida – on vaikutettava lainsäädäntöön, jotta pääomien liikkeet voidaan vapauttaa.”

Skenaario 2 – ”Autoritaarisuus lisääntyy ja säätelytalous on vallalla”:
– Päätöksenteko on keskittynyt Kremlille ja oligarkkien tai suurliikemiesten valta on heikentynyt.
– Kansainväliset yritykset ovat teknologian toimittajan roolissa venäläisille yrityksille.
– Demokraattiset voimat ja kansalaisyhteiskunta ovat heikot.
– Venäjä ei ole Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsen.
– Arvopohjaisten trendien vaikutus on heikko ja ympäristöarvoista välitetään vain vähän.

Tässä skenaariossa kehitys on hitaampaa kuin edellisessä skenaariossa. Maailmantalouden suotuisan kehityksen turvin Venäjä yrittää saada itse Stokmanin ja muut suuret energiahankkeet liikkeelle. Hankkeet saadaan hitaasti käyntiin ja niiden vaikutukset alueen taloudelliseen kehitykseen ovat pienemmät kuin skenaariossa 1.

Skenaario 3 – ”Ongelmat kasaantuvat – öljyn hinta romahtaa”:
– Ongelmat kasaantuvat, koska epätodennäköisinä pidetyistä kehityksen kulkuun olennaisesti vaikuttavista uhkakuvista (villit kortit) vähintään yksi on toteutunut.
– Öljyn hinta pudonnut alle 20 USD.

Tässä skenaariossa panelistien mahdollisena, mutta epätodennäköisenä pitämät villit kortit tai osa niistä, toteutuvat. Skenaario on rakennettu ennen muuta öljyn hinnan alentumiselle selvästi alle 18,5 USD:n barrelilta (Pynnöniemi 2006: Venäjän vuonna 2005 hyväksytyn liikennestrategian lähtökohtaoletus on, että öljyn hinta on vähintään 18,5 USD – hintaa voidaan pitää alhaisena mm. inflaatio huomioiden) ja sitä edeltävälle autoritaarisuuden voimistumiselle. Öljyn hinta voi romahtaa maailmantalouden kasvun hiipumisen, Lähi-idän kriisin tai Lähi-idän äkillisen rauhan tai pandemian vuoksi. Muita villejä kortteja, jotka tässä ilmaantuvat vain rajallisena ovat ympäristökatastrofi ja nuorten poliittinen liikehdintä, mikä voi olla myös yksi ulospääsytie kriisistä.

Todennäköisin tulevaisuuskuva ja visio on Skenaarion 1 ja 2 välissä. Stokmanin kaasukenttäinvestoinnin toteutuminen voi muuttaa vähenevää väestön kehitystrendiä ainakin paikallisesti. Todennäköisessä skenaariossa suuret kaivoskompleksit eivät pysty ylläpitämään nykyistä väestöpohjaa tuotannon arvon kasvusta huolimatta. Toisaalta uudet kaivokset tarvitsevat lisätyövoimaa. Tekemiini skenaarioihin ja niiden perusteisiin perustuen arvioin artikkelissani, että Stokman on käytössä aikaisintaan 2020-2025 (Skenaario 1). Kansainvälisen pääoman ja ulkomaisten investointien kohtelun lisäksi on seurattava maakaasun hintaa, ja Venäjän maakaasun tarjonnan kehittymistä. Hintaan vaikuttaa esimerkiksi uudet liuskekivikaasulöydöt muualla maailmalla, esimerkiksi USA:ssa ja Puolassa. Tarjonnassa keskeistä on, että Venäjä käyttää itse noin 2/3 osaa tuottamastaan maakaasusta. Energian hinnan nousu kotimaassa subventioiden vähenemisen myötä mm. WTO-prosessin myötä pakottaa kaasun säästeliääseen käyttöön Venäjällä ja vapauttaa kaasua vientiin, mikä voi hidastaa Stokmanin käyttöönottoa osaltaan.

Tulevaisuudessa erityisesti arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tarpeet tarjoavat suomalaisille kaupallisia sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollisuuksia, jos maailmantalous jatkaa kasvuaan. Murmanskin ja laajemmin pohjoisten alueiden kehitys edellyttää innovatiivisia kustannuksia säästäviä logistisia kokonaisratkaisuja, joilla luonnonvarat saadaan hyötykäyttöön. Suomi on maailman arktisin kansakunta. Joidenkin lähteiden mukaan Helsingin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä 60 % on suomalaisia. Meille on rikastunut arktisessa elämiseen tarvittavaa teknologiaosaamista pakkasessa toimivista jalkineista lumilautoihin ja laivoihin. Maailmalla käytössä olevista jäänmurtajista 60 % on valmistettu Suomessa. Pohjoisen investointien kasvu tarjoaa suomalaiselle teknologiaosaamiselle merkittävän ja riskittömimmän mahdollisuuden esimerkiksi suoriin Venäjä-sijoituksiin verrattuna useimmissa esittämissäni skenaarioissa.

Suomessa eri alueilla ml. Pohjois-Suomessa kannattaa miettiä mikä rooli niillä on Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimuksessa ja kehittämisessä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Lapin alueelta löytyy jo nykyisin innovatiivisia tuotteitaan kehittäviä alan yrityksiä, kuten kasvuyrityksenä palkittu ja aiemmin mm. hihnakuljettimista tunnettu Paakkola Conveyors Oy. Pohjois-Pohjanmaan alueelta mm. Telatek on osallistunut useiden arktiseen toimitettujen alusten voimansiirtojärjestelmien valmistukseen liittyvien tehtävien suorittamiseen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta hyväksyi em. Sopimusten Venäjä 2030 julkaisussaan kannanotokseen luoda Suomeen arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma.

Yrjö Myllylä, YTT

Viitatut lähteet

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010): Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, University os Applied Science. Research and Reports, Series B, N. 65. 61-79. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/08/03/the-development-of-murmansk-region-in-the-light-of-three-scenarios/>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille.Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Venäjä-skenaariot 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2010.
<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk>

Koivikko, Kimmo (2011). Tällaista ei ole Suomessa ennen rakennettu. Kauppalehti 23.3.2011. <http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110366819>
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110366819

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2010). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020. Teoksessa Tienari, Ritva ja Vesa Pynttäri (2010): De Urbe Uloa 2009 – Suomi Euroopassa 8.9.-9.9.2009. 56-63. Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23. < http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf>

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025. 321 s. Joensuun yliopisto 2007. <http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf> (tulostusversio RD Market Info –sarja, 2008)

Skenaarioiden edellyttämiä käytännön toimenpiteitä on pohdittu mm. seuraavissa julkaisuissa

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009. tai <http://www.luotain.fi/julkaisut/TkktTeknistenPalveluidenYhteenveto.pdf> (EU:n parhaimmaksi palkitun alueellisen ennakointikonseptin mukainen toteutus)