Nelostie

FB-keskustelu 16.-17.3.2016 Nelostien kehittämisestä eilisen Kalevan onnettomuusuutisen johdosta , Kemin ja Rovaniemen välillä. Jätettynä lähinnä allekirjoittaneen puheenvuorot.

YM: Nelostie, valtakunnan selkäranka. Onko selkäranka kunnossa?

Kaleva

Eilen 7:38 ·

Nelostiellä pohjoisessa on jälleen sattunut onnettomuuksia ja tie on ollut suljettuna.

Nelostiellä onnettomuuksia Tervolassa ja Simossa – elintarvikerekka kaatui ja henkilöauto…

Elintarvikkeita kuljettanut puoliperävaunurekka suistui nelostieltä kello kolmen aikaan keskiviikkoyönä Tervolan Koivussa.

kaleva.fi

Kommentit

Yrjö Myllylä https://rddelfoi.wordpress.com/…/kehityskaytavat-ja…/

Kehityskäytävät ja maakuntien liitot, kunnat ym: Nelostievisio,…

rddelfoi.wordpress.com

Keskustelukumppani muisteli, että 80-luvulla puhuttiin projektista, jossa Nelostie rakennettaisiin moottoritieksi Ouluun saakka ja kyseli, että oliko kyseessä urbaani legenda vai jokin muu…

Tulin mukaan projekteihin 1990-luvun alussa. Tein pari kierrosta ehkä pääroolissa konsulttina Nelostien kehitystarkastelua 1990-luvun alussa ja lopussa. Ehkä niistä voin kertoa jotakin. Kerron alla lähinnä 1990-luvun alusta, jolloin katsottiin varmaankin ainakin n. 2010 vuoteen (todennäköisesti 2020), kuten tapana on. En jaksa tarkistaa tarkkaa aikajännettä, ehkä se on tekstissä. Mekin sanomme, että kehittäminen moottoritietasoiseksi perusteltua. Se olisi sitten oma keskustelun aihe, mitä se tarkoittaa. Tuolla lopussa on visiomme konkreettisena perusteltuna kuvana tuolloin. Klikkaan tuohon muutamien kirjoittamien artikkelien etusivuja ja katsotaan, tuleeko lisättävää. Keksimme tuon sloganin konsulttitoimeksiannossa, ellen peräti minä, kun olin hankkeen pääsihteeri. Sillä nimellä sitten tuli kirjaa yms. muilta ulos. Niin se menee. Älytiet ja itsestään ajavat autot olivat meillä myös…Ideariihi ja tiimi se tuotti. Hullutkin ideat joku pyrkii toteuttamaan, kun oikea taho niitä esittää. Esitimme nimittän ns. pohjanmaan pomppua, kun oli työmetodina yhdessä kohtaa ideariihi ilman kritiikkiä. Tilaaja halusi tulokset raporttiin. Kuulin, että joku oli tehnyt rahoitushakemuksen pohjanmaan pompusta, että pääsisi maisemia katsomaan vähän korkeammalta.

Tässä muistan, kun pidettiin Äänekoskella Visioseminaaria ja visioitiin. Mielenkiintoista oli nähdä, että hetken aikaa Oulu-Jyväskyläkin toimi mm. Nokia-klusterissa putkeen Nelostietä hyödyntäen niin, että kokoonpanoa oli kaupungeissa.

Tässä viime mainitussa näkyy meidän visio, eli mikä osuus Nelostiestä miksikin. Meillä oli rahoittajat Kemin alapuolelta, joten Lappi jäi ilman mitään esitystämme (1998 kierroksella Lappikin rahoitti). Eli tällä visiolla on laskennalliset perusteet ns. hyötykustannuslaskelmilla (kuten pitäisi olla aina, mm. Länsimetrolla). Laajensimme tarkastelu siten, että otimme myös kerrannaisvaikutukset yhteiskunnan talouteen ns. panos-tuotosmallilla huomioon, en muista käytettiinkö niitä tuloksia perusteena, ei mielestäni, mutta osoitimme mm. että montako työapaikkaa kehittäminen tuo näin laskien.

Olisiko tässä jotakin laskelmaakin.

Tärkeää, näin ei pitäisi tehdä vaan näin. Tiensuunnittelijat ja maakuntien väki tehtailevat uusia linjauksia rahan saamiseksi keskushallinnolta, kun maakuntaitsehallinto puuttuu.

Keskustelukumppani kysyi mielipidettäni Turku-Tukholma -tunnelista.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1458105239747

Turusta Tukholmaan vain 11 minuutissa? Huippunopean Hyperloop-putken…

hs.fi

Jos lyhyesti sanoo jotakin vaan, niin kun ihminen saadaan liikkumaan tarpeeksi nopeasti, kaikki vaikuttaa kannattavalta, koska kannattavuuslaskelmissa keskeinen komponentti on aika….Tämä on yksi syy, miksi teillämme pyritään suuriin nopeuksiin, esim moottoritiellä keskellä Oulua.

Keskustelukumppani havaitsi, että alunperin markkinoitu visio ei toteutunutkaan sitten lopullisessa esityksessä ja arveli ilmeisesti kannattavuuslaskennallisten tekijöiden vaikuttaneen lopputulokseen.

Yrjö MyllyläNyrkkisääntöjä on ollut joitakin, että kun liikennemäärä / vrk:ssa on tietty, ns. moottoriliikennetie eli ”yksiajoratainen moottoritie” tulee kannattavaksi ja kun liikennemäärä on tietty, niin kaksiajoratainen moottoritie. Yleensä kannattavuusraja on ollut n. 10 000 ajoneuvon paikkeilla / vrk että tällainen kannattaa. Tässä yhteydessä ei kannata alkaa keskustelemaan matemaattisista ja liikennetaloudellisista kaavoista, jotka ovat takana, mutta yleisesti mm. aika maksaa, työläisen aika enemmän kuin vapaa-ajan matkustajan, rekkakuskin enemmän kuin henkilöautoilijan. Ympäristövaikutukset tai kuskien lihominen ja terveysvaikutukset eivät ole mukana vielä tiettävästi kovin suoraan. Eli rekkaliikenteelle on teoriassa kannattavampaa tehdä moottoritie pienemmillä liikennemäärillä kuin vapaa-ajan matkustajille. Nämä ovat sisässä laskelmissa. Tälläaisia liikennemääriä on vain taajamien kohdalla ylipäätään, ei selkosilla.

Sitten pitää muistaa, että moottoritie käsitteenä tarkoittaa meillä tiettyjä juttuja, kuten eritasoliittymiä etc. Ne taas ovat tienrakentamisessa kalleinta ylipäätään, eli sanotaan nyrkkisääntönä 1/3 kustannuksista, kuten laivoissa moottoriteknologia etc. 1/3. Suomalaisilla on ollut rahaa tehdä kalliita moottoriteitä, kalliita rataratkaisuja, tunnelipuheet ja monet ratapuheet on mielestäni täysin vastuutonta, yksi Suomen laman aiheuttaja, jos ja kun kannattamattomia ylläpidettäviä investointeja tehdään. Nyt kun pitäisi saada tarpeeseen nähden riittävää ja turvallista laatua, pitäisi ajatella. Sanoisin, että mahdollisuuksia on. Jos keskitytään tässä puheessa Nelostiehen, niin visio oli 1990-luvun alussa lisätä mm. ohituskaistatieosuuksia, saatiin mm. Äänekosken surmansuoran kuolonluvut tippumaan. Minäkin olin hautaamassa kaveriani.

Tässä mennään liikennepolitiikan ja kulttuurin ytimeen, jota en tässä yhdessä puheenvuorossa nyt jaksa kuvata, kuten näen. Mutta jotakin sellaista lyhyesti, että meillä tarvitaan uhreja, jotta voidaan perustella järjettömiä liikennehankkeita toisaalta. Mutta visio on ja pitäisi olla nyt, että teitä kehitetään paikallaan, tämä alkaa vasta sitten, kun rahat loppuvat. Tämä tarkoittaa, että mennään vähitellen kohti moottoritietason turvallisuutta ja liikenteenvälityskykyä. Eli lisätään vähitellen keskikaistoja ja niissä yhteyksissä eritasoja (keskikaistaistaminen tarkoittaa eritasoja ja ne maksavat).

Ruotsissa on pyritty 0-kuolemiin, Suomessa ei koskaan. Taitaa olla tämä keskikaistainen ja muut ratkaisut kuitenkin tuontitavaraa, kun rahat loppuvat. Tällöin meilläkin on yksi toimiva tie, ja turvallinen, eikä useita rinnakkaisia samaan suuntaan vierekkäin jatkuvine eritasoliittymineen. Suomessa Espoon Länsiväylän malliesimerkin tavoin moottoriteitä ja sen vieressä kulkevia rinnakkaisteitä (esim. Suomenoja, Merituulentie) , joiden risteysten kehittäminen vie kansakunnan verovarat ja maankäytön järkevä kehittäminen on mahdotonta. Tykkään Länsiväylästä, onhan se kaunis ajella, mutta se kertoo toisaalta tämän toisen puolen, sama malli maakunnissa, kuka voi rahoittaa alati kasvavan asfalttimäärän? Ei kukaan. Tässäpä vähän töräytystä.// Tässä yritimme soveltaa ajattelua mielestäni ja vähän muutakin. http://rdaluekehitys.net/…/liikennevirasto-julkisti…/

Keskustelija korosti, että hankkeiden koko elinkaari pitäisi huomioida kustannuksissa.

Yrjö Myllylä. Jos menee Nelostien kehittämiskeskusteluun tuolla ylhäällä, vaikka en ole sitä yksityiskohtaisesti seurannut, voisin olettaa, että on ensin ollut ja osin vieläkin, kalliita ratkaisuja, johon ei tahdo rahat riittää. Vähitellen viisastutaan ja tehdään saman tasoiset turvallisuusratkaisut ja liikenteenvälityskykyratkaisut halvemmalla tietä paikallaan kehittäen, alkaa löytymään rahaakin jossakin vaiheessa. Maakuntien politiikot yleensä, hakevat uudishankkeita (siis näitä uusia linjauksia ja mahdollisimman suuria kustannuksia, kuten pääkaupunkiseudullakin, jotta saavat valtion rahaa maakuntiin. Tämä on nykymalli, jota on erittäin vaikea kiistää, jos menee asioiden ytimeen.

Nykymallin taustalla on myös eduskunnan budjettirakenne, jossa tiepuolella pääosa rahoista (aiemmin n. 70 %) on annettu uudishankkeisiin ja teiden paikallaan kehittäminen on ollut sillä 30 % momentilla. Politiikot ovat kisalleet aivan hullun lailla näistä uudishankkeista. Siis tavallinen kansanedustaja voi vaikuttaa, kun keikautetaan suhteet toisin päin ja sinne päin mennään.

Tuossa meidänkin Nelostien hk-laskelmassa vilahti siirtyvän liikenteen määrä ikään kuin parannetun Nelostien tuottavuutta parantamaan. Mutta, eipä näkynyt kustannuksena se, että jossakin jää tietä vajaakapasiteetilla ylläpidettväksi. Tämä on Suomen malli, siksi kaikessa ehdottomasti pitäisi alkaa kehittämään paikalla. Väitetään, että uudisrakentaminen on halvempaa kuin vanhan korjaaminen. Ei ole, kun katsotaan kokonaisuutta eikä vain yhden uudisrakentamiseen erikoistuneen rakennusliikkeen kantaa. Työllisyyskin olisi tässä mallissani suurempi.

Keskustelukumppani kertoi olevan korjausrakentamisen kannalla.

Kyllä tässä lamassa on hyviäkin puolia, jos näin ajatukset viisastuvat yhteiskunnassa laajemminkin.

Puhuin hk-kaavojen perusteena ajasta, mutta siellä ovat mukana juuri kuolonuhrit, invalidisoituneet, energiankulutus, autojen huoltokulut. Eli tämä on paha paikka, että meillä tarvitaan uhreja, jotta rahaa saadaan hankkeisiin, aika moraalitonta, mutta tässä yksi todiste siitä. Samalla puheenvuoro kertoo, että tien kehittämiseen ei ole saanut Suomessa rahaa, vaan tässäkin tapauksessa pitäisi olla järjettömiä ohikulkuteitä (vrt. oikoratoja joskus myös) tms. jos mahdollista. http://yle.fi/…/ex-tieviranomainen…/7768738…

Yrjö Myllylä, 17.3.2016

Nelostievisio – RD Aluekehitys ja Nelostie E75 ry

Liikennehankkeiden vaikutusselvitykset, referenssejä 1990-2015

Liikennevirasto julkisti VT8 Turku-Pori -esisuunnittelukilpailun tulokset – RD Aluekehitys Oy mukana kunniamaininnan saaneessa ryhmässä.

MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus Suomessa laman keskellä 1992 Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi

Nelostietä markkinoille, Tie- ja Liik 5,6, 98

”Nelostietä markkinoille”
Nelostietä markkinoille, Tie- ja Liik 5,6, 98

Käytäväkehittäminen on ajankohtaista. Yksi tekijän koordinoima käytäväkehittämishanke oli NelostieE75 ry:lle tuotettu Nelostie-visio ja siihen liittyvät taustatutkimukset, seminaari ja esitteet. NelostieE75ry perustettiin vuonna 1998 ja sitä edelsi 1991-92 tehty käytäväkehittämisprosessi, jossa kirjoittaja oli keskeisessä roolissa konsulttina. RD Aluekehitys oli myös NelostieE75ry:n kannatusjäsen alkuvuosina. NelostieE75ry:n ja kehittämishankkeiden keskeisinä priimusmoottoreina alkuvuosina ovat olleet maakuntien liitot, erityisesti Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Keski-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen liitot sekä alueen tiepiirit. Myöhemmin yhdistyksen jäseninä painoarvoa ovat lisänneet mm. kunnat, kauppakamarit ja yritykset. Käytäväkehittämisessä yleensä pyritään katsomaan eri liikennemuotojen yhteensovittamisen kysymyksiä sekä pyritään ylimaakunnalliseen ajatteluun. Nelostie mm. on keskeinen tavaraliikenneväylä joka on tärkeä mm. Uudenmaan alueen ja monen muunkin alueen satamille. Tämä Nelostien erityinen luonne tavaraliikenneväylänä tuli jo selville aiemmissa 1990-luvun alun Nelostien kehittämisen hankkeissa.

Tällä hetkellä tulisi käynnistää mm. VT8:n ja VT3/VT8:n käytäväkehittämishankkeita. Mm. rannikon kehittyvät teollisuus- ja satamakaupungit tarvitsevat parempia yhteyksiä yhdistettynä Seinäjoen ja Tampereen kautta Uudenmaan keskuksiin ja satamiin.

Alla on joitakin tekijän koordinoimia muita liikennekäytävien ylimaakunnallisia tai kansainvälisiä kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat jo pitkälti nähtävillä.

Erityisen tärkeää olisi lisäksi katsoa ei vain yhtä käytävää vaan valtakunnallista kokonaisuutta, jossa näkökulmina voisi olla sekä teollisuuden että satamien näkökulma, jolloin mukana tarkastelussa olisi kaikki liikennemuodot. Tuloksia tulisi verrata näiden kahden ryhmän näkökulmista, koska intressit voivat olla joiltain osin ristiriitaisia esimerkiksi uusien ratayhteyksien osalta Jäämerelle. Ennakointitutkimuksessa näkökulmana voisi olla tärkeimmät logistiikan kehittämistarpeet tarkasteltuna sekä satamien että teollisuuden näkökulmista erikseen. Luonnollisesti vahvasti tulisi olla mukana luonnonvaratalouden uudet tarpeet, kuten kaivostoiminnan ja biotalouden tarpeet. Yhtenä hyvänä mallina tässä mielessä voisi olla esimerkiksi ao. kohta 3.

1. E18: Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti, 1992 (poikittaisyhteyksien kehittämisen viestinnällinen käynnistysprosessi),
2. Pohjois-Euroopan uudet kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osana Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän yhteysverkkkoa
3. E18: Delfoi-tutkimus: Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa, E18-tien kehittämisen, Pietarin uuden sataman ja Tanskan ja Saksan kiinteän yhteyden vaikutus Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen muiden alueidenkehitykseen, 1995, tarkastelu vuoteen 2010
4. Nelostie/E75: 1998 perustetulle NelostieE75 ry:lle, maakuntaliitoille, tiepiireille tehty Nelostievisio: ”Nelostietä markkinoille”
5. Barentsin käytävän kehittäminen, kehittämisseminaarit 1996 ja 1997 (mm. Sallan raja-aseman avaamisprosessin käynnistys, avaus kv-liikenteelle 2002).
6. Oy Bothnia Logistic Centre Ltd, n. 20 yrityksen kuljetusmuotoja yhdistävä palvelu sai tukea syntyynsä RD Delfoi-prosessista, ks. http://www.blckemi.com.
7. Murmanskin , Luoteis-Venäjän ja Suomenlahden gatewayaseman ja logistiikan kehittäminen – useita tutkimusraportteja ja asiantuntija-artikkeleita vuosilta 2005-2010, tarkastelu vuoteen 2025

Em. käytäväkehittämishankkeet edustavat liikennehankkeissa valtavirrasta poikkevaa RD Aluekehitys-metodia, jossa mm. faktatiedon lisäksi painotetaan erityisesti näkemystietoa. Fakta+näkemys=tulevaisuustietoa (prof. Pentti Malaska, tulevaisuuden tutkimuksen seuran 30-vuotisjuhlanäyttelyn avajaispuheessaan). Tämä metodi on kehitetty pitkälle mm. tekijän väitöskirjassa, jonka nimi oli ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025”. ks. esim. UM 3/2008 julkaisu aiheesta. Metodia voidaan soveltaa perusteellisesti ja se toimii erityisesti muuttuvissa olosuhteissa, jota elimme Neuvostoliiton hajottua ja nyt edelleen voimakkaasti logististen järjestelmien näkökulmasta tarkasteltuna.

Ks. myös muita logistiikan artikkeleita tästä.

Kysy lisätietoja logistiikan kehittämisen perusteista ja metodeista sekä materiaaleja em. kiinnostavista korridoreista!