”Finland’s world class Arctic marine technology know-how”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH

New Expert Article by Yrjö Myllylä & Jon McEwan in Baltic Rim Economies 2/2013, Special Issue on the Future of the Arctic:

”Finland’s world class Arctic marine technology know-how”

Source:

Myllylä, Yrjö & Jon McEwan (2013). Finland’s world class Arctic marine technology know-how. Baltic Rim Economies Expert Article 1245. Baltic Rim Economies 28.3.2013. Quartely Review 2/2013. Page 15. Pan Europe Institute <Baltic Rim Economies 2/2013 Special Issue on the Future of the Arctic >

The author is a Senior Research Scientist, Ph.D., Yrjö Myllylä, from http://rdaluekehitys.net/. This article is based on a joint project of maritime industry with Uusimaa ELY center of, which is foresighting the Arctic marine technology opportunities for Uusimaa SMEs by 2030. For more information, visit the project www.amtuusimaa.net.

Jon McEwan, co-author and an independent researcher, collaborated with Yrjö Myllylä with Regional Development Ltd (RD Aluekehitys Oy) and he is Master’s student in the International Program of Human Geography at the Department of Geographical and Historical Studies at the University of Eastern Finland, Joensuu.

Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Arktisen meriteknologian osaajat ja suomalainen yhteiskunta sai juuri joulun alla yhden merkittävän ilouutisen – ks. Arctechin tiedote jäänmurtajatilauksesta ao. linkistä:

Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä.

***

Arctech Helsinki Shipyard toimi myös Arktisen meriteknologian (AMT) ennakointihankkeen Tulevaisuusverstaan 11.10.2012 isäntänä ja verstaan pitopaikkana. Uudenmaan ELY-keskuksen tilaaman Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen konsulttina toimi RD Aluekehitys Oy toimitusjohtaja YTT Yrjö Myllylän johdolla. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeesta löydät lisätietoja linkistä http://www.amtuusimaa.wordpress.com. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen tulokset tukevat vahvasti jäänmurtajatilauksen indikoivaa kehityslinjaa.

Yrjö Myllylä on väitellyt Luoteis-Venäjän ja Murmanskin alueen tulevaisuudesta ja perehtynyt kehitystä muokkaaviin ns. vahvoihin ennakoiviin trendeihin ja niiden vaikutuksiin (ks. venäläinen Pohjoisen Teollisuus 12/2006). Hänen mukaansa laivatilaus on näiden vahvojen ennakoivien trendien suuntainen. On myös luonnollista, että Venäjä pyrkii pitämään sille elintärkeän logistiikan hallussaan (HS 31.7.2007), mutta Suomi voi toimia etenkin teknologian kehittäjänä ja tuottajana (Visio 1/2011). Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen jatkossa edellyttää Suomessa satsaamista laajalla rintamalla arktiseen meri- ja muuhun teknologiaan (kuljetus, energia ja ympäristö, TuV 3/2010) niin tutkimuksessa kuin tuotekehityksessä.

Tutkimus- ja oppilaitosten tulisi tiivistää yhteistyötä yrityksiin tutkimus- ja koulutusohjelmien ennakoivaksi suuntaamiseksi (VS ELY 1/2009). Suositeltavaa olisi, että kaikki maakunnat ja seutukunnat prosessoisivat oman roolinsa arktisen teknologian tuotannossa samaan tapaan kuin Uudenmaan ELY on tehnyt RD Aluekehitys -yhteistyönä (TEM 43/2010, ks. kuvailulehti, hanke-esitys 20). Tässä voidaan soveltaa samaa ”EU:n parasta ennakointikäytäntöä” kuin AMT-ennakoinnissa. Menetelmää on viime aikoina kehitetty etenkin Varsinais-Suomen ELY:n kanssa (mm. Futuuri 3/2011). Menettelytapaa sovellettiin Arktisen meriteknologian ennakoinnissa, jossa painotus oli etenkin Uudenmaan veturiyritysten roolissa ja pk-sektorissa alueella. Toimijoiden mobilisointi, energisointi ja alueellisten hyötyjen saaminen edellyttäisi muilla alueilla omia vastaavia prosesseja.

”Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi”

Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

Ala voi olla uusi,
ala voi olla nopeasti kasvava,
ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
ala voi olla uusi ja päättäjille kokonaan jäsentymätön,
ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.