”Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Ravintolapalveluala”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Ravintolapalveluala.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

Ala voi olla uusi,
ala voi olla nopeasti kasvava,
ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
ala voi olla päättäjille kokonaan jäsentymätön,
ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta
yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.

EU palkitsi public-private -yhteistyömallin

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

EU palkitsi public-private -yhteistyömallin.

Arktisen meriteknologian tähtituotteet, nousevat alat ja lypsylehmät vuonna 2030

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

”Tulosten mukaan arktisen meriteknologian tähtituotteita vuonna 2030 Uudellammalla on Ympäristönsuojeluteknologia ja Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät – tämä edellyttää näiden kehittymisen edellytysten varmistamista.”

Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen alustavia tuloksia Delfoi-paneelin 1. haasattelukierroksen väliyhteenvedon 28.6.2012 perusteella:

”Tulosten mukaan vuonna 2030 ns. tähtituotteita/-klustereita Ympäristönsuojeluteknologia ja Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät (yli 50 % kysymykseen vastanneiden mielestä). Auringon nousun aloja, kysymysmerkkejä, ovat selvimmin Tutkimus- ja poraustoiminta, Merenalainen rakentaminen sekä Turvallisuus- ja pelastustoiminta (yli 50 % kysymykseen vast.). Lypsylehmänä nähdään selvimmin Laivanrakentaminen (52 %:n vastanneista mielestä). Myös Kuljetus- ja logistiikkajärjestelmillä on vahvaa lypsylehmän roolia. Laivanrakentamisessa arktisen alueen mahdollisuudet huomioiden Uudellammaalla pitäisi erityisesti panosta seuraaviin alustyyppeihin (etenkin työllisyysnäkökulmaa painottaen): Tutkimusalukset, Jäänmurtajat, Huoltoalukset, Jäämanagement-alukset, Öljyntorjunta-alukset, Pelastusalukset ja Hybridi-/monitoimialukset.”

”Jatkotoimena kannatettiin mm. Arktista tutkimusohjelmaa, joka yhdistää Uudenmaan alueen tutkimus – ja koululaitoksia, Öljyn kylmässä käyttäytymisen tutkimusta niin öljyonnettomuuksia kuin öljylogistiikkaa sekä koneiden ja laitteiden kehittämistä ajatellen. Kansainväliset arktisen osaamisen innovaatio- ja koulutuspäivät ja huippukurssit nähtiin tärkeänä, mm. koska johtavaa kouluttajaa ei alalla maailmassa ole. Työnjohtotason koulutusta ja kokonaisuuden optitoimintia yksittäisen henkilön osasuorituksen optioiminnin lisäksi etenkin tuotannossa pidettiin tärkeänä. Tämä asettaa haasteita mm. ELY:n käytännöille. Strategisten ”pelureiden” tunnistamista pidettiin melko tärkeänä Uudenmaan kannalta. Venäjä oli tämän hetkisistä vientimaista useimmin mainittu, vuoden 2017 tilanteessa myös. Yksi esitetty ajatus oli, että suomalaisten yritysten tulisi mennä ”Suomi sateenvarjon” alla ja osastolla messuille ja tapahtumiin. Suuria öljy- ja kaasualan messuja Venäjällä (Moskova+Pietari), Aasiassa, Pohjois-Amerikassa (USA+Kanada) pidettiin tärkeänä. Ehdotettiin, että analaogiaa voisi hakea Cleantech-klusterista Arktiseen klusteriin.”

Lue Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen väliyhteenvedon koko tiivistelmä tästä.