Ystävä, ennakoinnin asiantuntija, Jouni Marttinen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Yrjö Myllylä (lyhennelmä Jounin muistotilaisuudessa 1.9.2023 pidetystä puheesta)

”Tärkeämpää kuin mitä näkyvää olemme saaneet aikaan, on se miten olemme vaikuttaneet muihin ihmisiin.”

”Jouni oli vuosien ajan tärkeä yhteistyökumppanini ja asiantuntija ELY-organisaatiossa. Hyvät muistot niistä vuosista. Tahdon osaltani toivottaa voimia Jounin perheelle.” Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtajana toiminut, nykyinen Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival toteaa.

Ennakoinnin asiantuntijana opetusministeriössä ja yrittäjänä toiminut Keijo Rajakallio muistelee: ”Jouni oli viimeisimpiä vanhanliiton miehiä, joka suhtautui pyyteettömästi ja vilpittömästi ennakointiin. Tiesi ketä varten sitä tehdään.  Jouni edusti lyhyempää ja akuutimpaa ennakointia, minä huitelin megatrendeissä ja pidemmissä aikajänteissä. Molempia tarvitaan. Ymmärtääkseni arvostimme toisiamme. Jouni yritti saada aikaan ennakoinnissa jotain todellista ja todellisuuteen perustuvaa…Jouni työtä ja muistoa kunnioittaen.”

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja: ”…tässä hieman muistelua Jounista, jota jään kaipaamaan pitkän linjan kollegana ja ennakointiosaamisen kehittäjänä. Harva ekonomisti on Suomessa tehnyt niin paljon työtä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi kuin Jouni Marttinen teki…Minunhan piti ohjata Jounin väitöskirja mutta nyt se ei enää onnistu. Mehän julkaistiin Foresightissa artikkeli Suomen ennakointijärjestelmästä Jounin kanssa.” 

Ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttinen keskustelee tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa Kotkassa Ekamin Koteko-kampuksella 28.8.2019 Tulevaisuusverstaassa Osaava Kymenlaakso 2030. Verstaaseen osallistui yli 100 henkilöä. Verstaan jälkeen Jouni ja Jari olivat erikseen alueen noin 20 ennakointitoiminnan kehittäjän  haastateltavana. Jounin käynti vauhditti toimialakohtaisen ennakointikäytännön käyttöönottoa Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa: https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat.

Asiantuntija ja vaikuttaja

Tapasin Jounin ensi kerran Seilin saarella vuonna 1999 työministeriön koordinoimassa tilaisuudessa. Jouni koordinoi tuolloin kansallista ennakoinnin kehittämishanketta (ks. loppuraportti Ennakoinnin kytkentä osaksi TE-keskusten toimintaa – visio 2010 ja kehittämisstrategia, KTM työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/2003). Olin kutsuttuna yritykseni toimeksiantajan kauppa- ja teollisuusministeriön, KTM:n, toimesta. Haastavat tehtävät oletettavasti johtivat Jounin väliaikaisesti Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen, missä hän mm. tutki ja kirjoitti tieteellisen referee-artikkelin Suomen ennakointivisiosta Foresight-lehteen vuonna 2002: ”Basic conseptions and visions of the regional foresight system in Finland.” Tämä olisi voinut olla osa hänen väitöskirjaansa.

Vuonna 2006 tapasimme Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa Turussa. Pidän tätä yhteistyömme alkamiseen vaikuttaneena taitekohtana. Tämän jälkeen minulle tuli mahdollisuus osallistua vuosina 2006-2009 ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskäytännön toteuttamiseen ja pienoiseen kehittämiseen public-private -kumppanuudessa. Vuonna 2010-2011 EU:n komission tilauksesta YK:n ILO:n Torinossa sijaitseva koulutuskeskus arvioi ns. ARENAS-hankkeessa 27 EU-maan ennakointikäytännöt (ks. mm. Futuuri 3/2011, Futura 4/2012). Tämä Pohjanmaan ELYn kautta Suomeen tuotu malli, jota kehitettiin eteenpäin Jounin johdolla ja jossa sain myös olla mukana viime vaiheissa, nostettiin arvioinnissa EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi. Näihin aikoihin syntyi Jounin johdolla ja yhteistyössä Varsinais-Suomen ja niin ikään Pohjanmaan ELY:n Jorma Höykinpuron kanssa ammattibarometri, joka pian levisi kaikkiin ELY-keskuksiin TEMin ottaessa tiedon kokoamisen ja jakamisen roolin. Puolen vuoden päähän katsova Ammattibarometri levisi Jounin aktiivisuutta myös Puolaan, Baltiaan ja muutamiin muihin maihin, joissa se toimii edelleen. Vuoden 2014 ”metsäseminaarimme” aikoihin Jouni odotti vieraita EU-maiden ministeriöistä work shopiin Turkuun, missä nämä asiat edistyivät. Tämänkin konseptin kautta Jouni on vaikuttanut ja vaikuttaa näkymättömällä tavalla monen ihmisen tulevaisuuteen.

Näitä arvioituja malleja kehittäessään Jounilla on ollut mielessä mm. ranskalaisen ennakoinnin asiantuntija ja professori Michel Godetin ajattelu, jonka voisi kuvata neljän T:n malliksi. Tarve-Tieto-Tulkinta-Toiminta. Näkemystiedolla oli tärkeä rooli. Tätä ajattelutapaa olemme pyrkineet soveltamaan mm. Kymenlaaksossa ja Kaakkois-Suomessa vuosina Kymenlaakson ennakointimallia luotaessa 2018-2020 ja Vantaalla Vantaan alueellista ennakointimallia visioitaessa vuonna 2023. Jouni on osallistunut näihin molempiin hankkeisiin keskeisenä mentorina keskustellen, artikkeleita kirjoittaen, Tulevaisuusverstastyössä ja haastatteluita antaen. Keväällä saamastani alueellisen ennakoinnin dosentuurin arvonimestä iso kiitos kuuluukin Jounille.

Kuva. Mustikkaseminaarin keskustelumuistiinpano, Jouni Marttinen.

Metsäseminaareista  ruumiillista ja henkistä ravintoa

Väiteltyäni tuli tilaisuus järjestää yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen perustajan  professori Pentti Malaskan kanssa pienimuotoinen savusaunaseminaari. Sovimme, että molemmat kutsuvat puolet noin tusinasta vieraasta. Jouni kuului kutsuttaviin. Tämä mieleenpainuva tilaisuus päätti pitkään vuosittain jatkuneen savusaunaseminaariperinteen toistaiseksi.  Muuttomme vuoksi Varsinais-Suomeen, tilalle tuli kohta näihin aikoihin alkanut säännöllinen pienimuotoisempi mustikkaseminaarien / metsäseminaarien aikakausi Teijon kansallispuiston alueella Jouni Marttisen kanssa.  Tämä perinne alkoi noin 10 vuotta sitten. Vuoden 2022 ja 2023 Jouni jätti väliin terveydellisistä syistä. Pidimme yhteyttä muutoin. Viimeisen kerran keskustelimme 12.7.2023.

Seminaarien ohjelman voisi kuvata seuraavasti. Tiedustelin etukäteen mustikkapaikat niin, että saatoin taata Jounille ämpärillisen mustikkaa kotiin vietäväksi. Pääasiassa puhuimme ajankohtaisista ennakointiin liittyvistä prosesseistamme. Jouni seurasi tähän liittyviä asioita Suomessa ja kansainvälisesti ja sain häneltä parhaimman tilannekuvan ja tarvitsemani kriittisen analyysin, mikä oli tärkeää omaa toimintaani ajatellen.  Puhuimme lyhyesti myös ajankohtaisista kuulumisista perheissämme, harrastuksista kuten lentopallon peluusta, äänikirjojen kuuntelusta. Metsäseminaarin yksi kohokohta oli yhteinen lounas, jonka söimme esimerkiksi Mathildan Marinassa meren rannalla.

Jouni Marttinen Teijon kansallispuistossa, Kalasuntin lossilla mustikka-/metsäseminaarissa 2017.

Visionäärinen asiajohtaja ja yrittäjä

Pidin Jounia visionäärisenä asiajohtajana ja yrittäjänä. Hän johti asioita tapahtumaan. Hänellä oli visio ennakointijärjestelmästä alueillamme ja valtakunnan tasolla sekä EU-tasolla. Hän teki töitä sen eteen. Tämä tarkoitti mm. uusien suhteiden luomista ja verkostojen rakentamista ja niiden toimimaan saamista. Nämä ovat korkeimman tason yrittäjyyden tunnusmerkkejä esim. professori Risto Harisalon teosta lainatakseni. Olin varmastikin myös osa tätä hänen rakentamaa verkostoa rajallisine omine vaikutusmahdollisuuksineen.

Jounin toivomus olisi varmasti se, että ennakointi- ja muuta työtä jatkettaessa hyödynnettäisiin aiempien ihmisten ja sukupolvien tekemää työtä. Näin hänkin teki oppien mm. muiden pohjoismaiden käytännöistä Suomen malleja kehittäessään. Viimeinen yhteinen Puheenvuoromme Suomen Kuvalehden Puheenvuorossa 1.10.2021 päättyikin sanoihin, että ”pyörää ei kannata keksiä uudelleen”.

Jouni ajoi yhteistä etua.  Hän osasi luoda merkityksellisyyttä elämäänsä sairaudenkin keskellä ajattelemalla mitä voi vielä tehdä toisten hyväksi. Vajaa vuosi sitten sairausdiagnoosin saatuaan hän muisti mainita kiitollisuudella vaimonsa huolenpidosta elämässään. Vaimoni mukaan Jouni oli ”lämminhenkinen, läsnäoleva ja hyvä kuuntelija”.

”Näkyväiset kestävät vain aikansa, mutta näkymättömät ikuisesti.”    


Jounia on muistettu myös TEM Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin uutiskirjeessä 2/2024. Lataa koko Uutiskirje tästä:

TEM Uutiskirje 4/2023: Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisu paikallisella tasolla –esimerkkinä VALUE-Vantaan alueellinen ennakointimalli

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Tulevaisuuden työmarkkinat -hanke edistää työnantajien ja työnhakijoiden
välistä kohtaantoa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tietoa hyödyntäen ja
kehitystä ennakoiden

TEM Työvoima ja osaamistarpeiden ennakoinnin uutiskirje 4/2023. Julkaistu 18.10.2023.

Yrjö Myllylä:

Eri toimijoiden kokonaisvaltaista ennakointiyhteistyötä on tehty parhaimmillaan lähinnä ELY- ja maakuntien tasolla. Vantaa hyödyntää omassa ennakointimallin kehittämisessä (VALUE) näistä saatuja kokemuksia mm. laajasta sopimuksellisesta yhteistyöstä eri toimijoiden välillä (mm. Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen alueellinen ennakointitoiminta). Keskeisinä haasteina, joita tuleva ennakointimalli pyrkii ratkaisemaan, ovat työmarkkinoiden kohtaantokysymykset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Näitä kysymyksiä ei voida ratkaista ilman paikallisten toimijoiden vuorovaikutusta ja yhteistä näkemystä. Valtakunnalliset tai seudulliset toimet eivät tällä hetkellä ota riittävästi huomioon alueen erityispiirteitä, eivätkä tue tarvittavaa henkilökohtaista vuorovaikutusta paikallisten toimijoiden välillä. Vuorovaikutusta tarvitaan myös valtakunnan ja paikallisten toimijoiden välillä. Kehitteillä oleva ennakointimalli liittyy Vantaan Tikkurilaan tulevaan noin 600 miljoonan euron
Osaamiskampushankkeeseen, jonka ennakointitoimiston tehtävänä on auttaa välittämään työelämälähtöisiä koulutus- ja muita ratkaisuja.

Lyhyellä lähivuosien aikajänteellä on tarpeen kerätä paikallista tietoa yritysten ja muiden työnantajien tarpeista, kuten osaamis-, koulutus- ja rekrytointitarpeista, suhdanteista, laajentumisinvestoinneista, lomautuksista jne. Näin voidaan suunnitella oikeanlaisia koulutus-, kaavoitus- ja muita toimenpiteitä. Kehittämishankkeessa jo tehdyt VALUE-pilottihaastattelut ovat osoittaneet, että Vantaalla sijaitsee yksi Suomen tärkeimmistä puolijohdetuotantoklustereista, jossa työntekijät ovat korkeasti koulutettuja. Yrityksillä on lyhyellä aikavälillä investointisuunnitelmia ja tarpeita koulutuksesta joukkoliikenteen järjestämiseen sekä kaavoitukseen.

Lyhyen aikavälin toimialakohtaiseen ennakointiin valitaan muutama toimiala vuosittain, ja näiden toimialojen työnantajia haastatellaan henkilökohtaisesti – esimerkiksi 30 työnantajaa per toimiala. Haastattelutiedot jaetaan oppilaitoksille, työllisyyspalveluille ja muille sidosryhmille. Tietoja tulkitaan yhteisissä toimialakohtaisissa foorumeissa, joissa kehitetään jatkotoimenpideaihioita. Toimialojen valinnassa otetaan huomioon tarpeet, ja vaiheet dokumentoidaan ja viestitään yhteenvetona osallistujille ja muille asianosaisille.

Pitkän aikavälin ennakoinnissa painotetaan toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia klustereihin sekä osaamis- ja koulutustarpeisiin. Prosessi noudattaa samankaltaista kaavaa, jossa ennakointitietoa kerätään ensin ja sitten alueen klustereita kokoavissa tulevaisuusverstaissa tai -foorumeissa kaikki alueen osapuolet osallistuvat tiedon jalostamiseen, tulkintaan ja jatkotoimenpideaihioiden luomiseen. Päätöksentekoa pyritään tukemaan erityisesti.

VALUE-ennakointimallissa hyödynnetään ennakointitiedon välttämättömänä komponenttina eri intressiryhmien näkemyksiä. Tämän ajattelun taustalla on professori Pentti Malaskan kiteyttämä periaate: Fakta+Näkemys=Tulevaisuus-/ Ennakointitietoa. Alueellisessa ennakoinnissa esimerkiksi lyhyen aikavälin työmarkkinoiden ennustamisessa korostetaan erityisesti työnantajien näkemyksiä ja tarpeita.

Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut vastaa VALUE-ennakointimallin toteutuksesta vuosina 2023–2025. Hankkeen projektipäällikkönä toimii ennakoinnin dosentti Yrjö Myllylä. Hankkeessa ovat kumppaneina Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Lisätietoja VALUEhankkeesta löytyy Vantaan elinkeinopalveluiden verkkosivuilta.

Lähde: TEM työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin uutiskirje 4/2023

Lisätietoja: Yrjö Myllylä, YTT, aluekehityksen ja alueellisen ennakoinnin dosentti

Lue tekijältä myös Top 10 aiheeseen liittyvää:

Varsinais-Suomessa kehitetyllä mallilla vähennetty yritysten rekrytointiongelmia – Kaakkois-Suomessa pantiin kuitenkin paremmaksi. Turun Sanomat, Alio, 9.8.2022

Kaakkois-Suomessa kehitetty kartoitusmenetelmä tukee yritysyhteistyötä ja jatkuvaa oppimista. STT 2.6.2022

Toimialakartoituksesta vuoropuheluun – Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialakohtaisen ennakointikäytännön vaikuttavuuskartoitus – Kaakkois-Suomen ELY-keskus 50/2022

Ratkaisu työvoimapulaan löytyy työnantajahaastatteluista. Turun Sanomat 11.9.2021

Ratkaisu työvoimapulaan on aluetason yhteistyö. Talouselämän Tebatti 11.9.2021

Puheenvuoro: Työvoimapulaan pitää etsiä tehokkaammin ratkaisuja paikallisesti ja alueellisesti. Suomen Kuvalehti, 1.10.2021.

Alueellisen ennakointimallin Top 10 menestystekijää. 7.12.2020

Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi – loppuraportti ja alueellisen ennakoinnin käsikirja, Xamk kehittää 116, 2020.

Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointihankkeen 1.4.2018-30.9.2020 blogiartikkelit

Uusi ennakointimalli Kymenlaaksoon maakunnallisena yhteistyönä. ePressi 17.11.2019

Julkaisuja ja referenssejä 2022

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

RD Aluekehitys Oy:n toimeksiantoihin liittyvät Yrjö Myllylän julkaisut ja referenssit vuodelta 2022.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla ilmestyi kaksi Delfoi-tutkimusraporttia ja toisella puoliskolla niihin liittyvää viestintää ja tulosten saattamista laajemman yleisön tietoisuuteen asiantuntija-artikkelein yms.

Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset

  1. Myllylä, Yrjö & Irina Kujanpää (2022). Toimialakartoituksesta vuoropuheluun. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialakohtaisen ennakointikäytännön vaikuttavuuskartoitus. 105 p. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen raportteja 50/2022.   <https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaakkois-suomessa-kehitetty-kartoitusmenetelma-tukee-yritysyhteistyota-ja-jatkuvaa-oppimista?publisherId=69817877&releaseId=69943210>
  2. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. Päivitetty tutkimus 2021. Tutkimuksen keskeisten tulosten päivitys ja verifiointi. Teoksessa: Myllylä, Yrjö & Ossi Luoma (toim.) (2022): Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. Tutkimusraportti 2022 / Vol 2. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy. <https://rdaluekehitys.net/2022/07/28/kannattavan-kasvun-johtaminen-kirja-keskeisena-sisaltona-kasvun-porrasmalli/>

Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut

  1. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmallilla kannattavaan kasvuun – Kasvu löytyy pk-yrityksistä, kun eri kasvuvaiheiden kriittiset tekijät huomioidaan. Creative Finland -median Vieraskynäkirjoitus 23.12.2022. <https://www.creativefinland.fi/post/kasvu-loytyy-pk-yrityksista-kun-eri-kasvuvaiheiden-kriittiset-tekijat-huomioidaan>
  2. Myllylä, Yrjö & Ossi Luoma (2022). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 90 p. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 2. <https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/>

Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut

  1. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Yrittäjyyden edistämisessä kannattavan kasvun malli jäänyt vähälle huomiolle. Kauppalehti Debatti 10.10.2022. Verkkoversio 11.10.2022 tässä linkissä
  2. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmallilla työpaikkoja ja vaurautta Suomeen. Turun Sanomat, Alio 28.10.2022. Alion verkkoversio Hyvästit kuolemanlaaksoille osoitteessa: https://www.ts.fi/puheenvuorot/5804116
  3. Myllylä, Yrjö (2022). Vähemmän rekrytointihaasteita ja lisää työpaikkoja. Turun Sanomat, Puheenvuoro, 9.8.2022. Verkkoversio saatavissa: https://www.ts.fi/puheenvuorot/5729243
  4. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun porrasmalli. Porrasmalli tuottaa alusta asti kestäviä työpaikkoja ja verotuloja. Kaleva, Mielipide, 3.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.kaleva.fi/kannattavan-kasvun-porrasmallin-soveltamisella-uus/4731252
  5. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavalla kasvulla työpaikkoja ja vaurautta. Maaseudun Tulevaisuus, Yliö, 4.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/ae9d0451-053f-467b-a74e-c69189a0dcaf
  6. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmallilla työpaikkoja. Länsi-Savo, Mielipide, 8.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.lansi-savo.fi/paakirjoitus-mielipide/4707925
  7. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmalli toisi työpaikkoja ja vaurautta. Aamulehti, Mielipide, 9.7.2022. Verkkoversio saatavissa: https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008933656.html
  8. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun porrasmallilla vaurautta ja verotuloja Suomeen. Kymen Sanomat, Näkökulma, 10.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.kymensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4718787
  9. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kasvun porrasmallista vaurautta Suomeen. Satakunnan Kansa, Yliö, 10.7.2022. Verkkoversio saatavissa:    https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000008931439.html
  10. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Porrasmallilla työpaikkoja ja vaurautta Suomeen. Ilkka-Pohjalainen, 11.7.2022. Verkkoversio saatavissa:  https://ilkkapohjalainen.fi/yleisolta/porrasmallilla-ty%C3%B6paikkoja-ja-vaurautta-suomeen  
  11. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2022). Kannattavan kasvun porrasmallilla uusia työpaikkoja ja vaurautta Suomeen. Kainuun Sanomat, Puheenvuoro, 20.7.2022.

.

Muita julkaisuja

Blogiartikkeleita

Linkedin-postauksia

Twitter-postauksia

Videojulkistuksia.