heikko signaali

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee heikon signaalin käsitteen. Heikko signaali on uusi ilmiö, varhainen ennusmerkki. Tai kuten hän on konsulttitoissä tottunut sitä myös kutsumaan yhteistyökumppaneiden osuvasti nimeänänä: ”piilossa oleva mahdollisuus” tai ”hiljaisten nurkkien kuiskaus”.

Heikon signaalin käsite on tärkeä ja hyödyllinen, koska mm. ajoissa ja oikeaan aikaan siihen tarttumalla, voidaan luoda kilpailuetua. Tai vastaavasti heikkojen signaalien tunnistaminen ajoissa voi säästää monta konkurssia tai muuta vastoinkäymistä, kun ympäristön paineisiin mukaudutaan ajoissa.

Heikon signaalin isänä pidetään Igor Ansoffia (1918-2002). Hän on syntynyt Vladivostokissa. Hän työskenteli Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen kansainvälisessä yliopistossa. Hän toimi myös RAND Corporationissa, missä Delfoi-menetelmä keksittiin. ”Ansoffin merkittävin ansio tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta on heikkojen signaalien käsitteen selvittäminen ja operationalisoimijnen. Ansoff esittää heikot signaalit osana organisaation strategista prosessia. Jos heikon signaalin vaikututus tutkittavan asian kannalta on vähäinen, se jätetään jatkossa tarkastelun ulkopuolelle. Jos taas vaikutus on merkittävä, heikon signaalin vahvuus arvioidaan. Ansoff on painottanut, että heikkojen signaalien huomioiminen vaatii herkkyyttä ja kokemusta havainnoijalta. Tämän vuoksi havainnioitsijaverkon täytyy olla laaja.” (Söderlund 2002.)

Videolla Myllylä mainitsee, että Delfoi-menetelmällä on myös määritelty Osmo Kuusen johdolla heikon signaalin teoreettista sisältöä (Kuusi ja Kamppinen 2002). Myllylä osoittaa väitöskirjaesimerkkinsä mukaan yhden tavan, miten Delfoi-menetelmällä voidaan löytää heikkoja signaaleja.

Lisäksi Myllylä esittelee Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessin seitsemän kunnan alueelle, joka oli Delfoi-menetelmää ja heikon signaalin käsitettä pääasiassa hyödyntänyt strategiaprosessi. Toiseksi hän esittelee kansainvälisen EU:n komission tilaaman heikkojen signaalien (ja villien korttien) analyysiprojektin, iKNOW-hankkeen, joka ennakoi heikkoja signaaleja 12 eri elämänalueelta EU:n alueella ja hankekumppanimaassa Israelissa. Hankkeen tärkein suositus EU:lle oli varautuminen pandemiaan.

Myllylän mukaan muita toimintaympäristön muutosta kuvaavia ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen teoreettisia käsitteitä ovat megatrendit (vahvat ennakoivat trendit) ja villit kortit (mustat joutsenet).

Heikon signaalin lähtökohtia ja teoriaa:

Kuusi, Osmo ja Matti Kamppinen (2002). Tulevaisuuden tekeminen. Teoksessa
Kamppinen, M., O. Kuusi ja S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset, 117-170. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä vaikuttajia. Teoksessa
Kamppinen, M. & Kuusi, O. & Söderlund, S. (2002): Tulevaisuudentutkimus –
Perusteet ja sovellukset, 348-383. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Esimerkkisovelluksia:

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ , https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC.
https://www.utupub.fi/handle/10024/147566 , Ks. myös Talouselämä 26.3.2020 https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkijaryhma-varoitti-euta-tappajaviruksesta-jo-vuonna-2011-mutta-suosituksia-ei-otettu-huomioon-ironista-kylla-poliitikot-ovat-pesseet-katensa/7f155a42-3a80-4582-a80f-8089cd781079

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf, https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008.
Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

Ala voi olla uusi,
ala voi olla nopeasti kasvava,
ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
ala voi olla uusi ja päättäjille kokonaan jäsentymätön,
ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.