EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö

EU:n paras alueellinen ennakointikäytäntö – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Tällä videolla esitetään EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön lyhyt historia, kriteerit ja joitakin verkosta löytyviä sovellusesimerkkejä. Ajattelutapaan soveltaen on kehitetty Suomessa mm. videon tekijän Yrjö Myllylän ja ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen keskeisestä toimesta alueellisen ennakoinnin käytäntö, joka on arvioitu EU:n parhaimmaksi EU:n komission YK:n ILO:lta tilaamassa arvioinnissa. Käytäntö ja sen lyhyt historia on esitelty mm. referee-artikkelissa Futura 4/2012 numerossa ”Ennakointi demokratian vahvistajana. Suomalaiset ennakointikäytännöt menestyvät eurooppalaisessa vertailussa” (Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen & Jari Kaivo-oja). Menetelmän lyhyt kuvaus on myös Futuuri 3/2011 numerossa artikkelissa ”Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi enakointikäytännöksi”.

Selkeimpänä sovellusesimerkkeinä arviointikriteerin elementit sisältäneenä etenkin Varsinais-Suomessa sovelletun ns. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptin lisäksi voidaan mainita mm. ”Arktisen meriteknologian ennakointi Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta” (Uudenmaan ELY-keskuksen raportteja 13/2013). Lisäksi parhaimman ennakointikäytännön elementtejä ansiokkaasti soveltaen voidaan mainita ”Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina” (Naturpolis Oy, Nordic Business Center -julkaisuja). Käytännön elementtejä on implementoitu ja joitakin edelleen kehitetty pandemia-ajan olosuhteisiin Kymenlaaksossa osana ”Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointihanketta” (Myllylä & Vänttinen 2020, s. 32-36).

Mitä on ennakointi? RD Video

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

Mitä on ennakointi? Videolla esitellään etenkin ennakoinnin TTT-malli ranskalaisen ennakoinnin asiantuntija Michel Godetin ajatteluun pohjautuen (ks. esim. Godet 1994: ”From anticipation to action. A handbook of strategic prospective”, UNESCO Publishing. Ajattelutapaan soveltaen on kehitetty Suomessa mm. videon tekijän Yrjö Myllylän ja ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttisen keskeisestä toimesta alueellisen ennakoinnin käytäntö, joka on arvioitu EU:n parhaimmaksi EU:n komission YK:n ILO:lta tilaamassa arvioinnissa. Käytäntö on esitelty mm. referee-artikkelissa Futura 4/2012 numerossa ”Ennakointi demokratian vahvistajana. Suomalaiset ennakointikäytännöt menestyvät eurooppalaisessa vertailussa” (Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen & Jari Kaivo-oja, https://www.doria.fi/handle/10024/93163​).

Pääministeri Turussa: Kohti seuraavaa sataa, Turun yliopisto 12.3.2018

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

raj

 

KOHTI SEURAAVAA SATAA.

Osallistuin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen edustajana työpajaan ”Kasvu ja työpaikat: Miten varmistetaan eri toimialojen tarvitsema osaaminen?” Laadin sitä varten alla olevan Top 10 muistilistan ja tulostin kolme sarjaa siinä mainituista keskeisimmistä artikkeleista jaettavaksi  pääministerin vetämässä Tulevaisuusverstaassa Turussa 12.3.2018. Päätavoitteeni oli tuoda esille EU:n parhaimmaksi arvioitu ennakointimalli tarkoitukseen (erityisesti ao. kohdat 1.-3.). Siinä jossakin määrin onnistuin siinä mielessä, että työryhmätyöskentelyn jälkeen asia ja nimeni mainittiin yhteenvetotilaisuudessa juuri kuvassa näkyvässä tilanteessa Turun kauppakorkeakoulun dekaanin toimesta (kuvassa).

  1. TKTT, Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus – EU:n paras työvoiman ennakointimalli käyttöön. (developed by Regional Development Ltd and Varsinais-Suomen ely-keskus, Jouni Marttinen)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/futuuri-32011-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-valittu-keskeiseksi-europpalaiseksi-enakointikaytanoksi/ (Ks. Liite)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

  1. TKTT ja AMMATTIBAROMETRI muodostavat toimivan lyhyen tähtäimen 1-5 vuoden ennakointiproseduurin. Linkin Futuran referee-artikkelissa EU:n ennakointikäytännöistä laveammin, mukana myös läpimurron tehnyt ammattibarometri em. TKTT-mallin lisäksi.

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

  1. TEKNISET PALVELUT CASE. Käytännön esimerkki em. TKTT-mallista, mitä insinööritoimistot tarvitsevat – tämä pitäisi uusia (laivansuunnittelu, arkkitehtitoimistot ja muut)

https://rdaluekehitys.net/2016/09/18/teknisen-palvelun-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus/ (Ks. Liite)

  1. EAKR-kulttuuria muutettava – yksityiset yritykset tasavertaisiksi julkisomisteisten yhtiöiden kanssa koulutuksessa ja kehittämisessä.
    https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/09/07/suomenmaa-2-9-2015-suomen-eakr-kaytannot-estavat-suomen-alueellisen-uusiutumisen/ (Ks. Liite)
  2. KANNATTAVAN KASVUN EDISTÄMINEN LISÄÄ TYÖPAIKKOJA – YRITYSTEN TARPEET LÄHTÖKOHDAKSI.

Myös liiketoiminnassa tarvittava liiketoimintaosaaminen on varmistettava:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.226589 (Ks. Liite)

Vientialueiden osaamistarpeita ei pidä unohtaa – vientiä on vähän ”kasvukeskuksista”

https://rdaluekehitys.net/2017/11/14/keski-pohjanmaa-suomen-vientiykkonen-tavaraviennissa-asukas-vuonna-2016-kymelle-hopeaa-lapille-pronssia-pohjanmaalle-kunniamaininta/

  1. KOULUTUS JA SEN SUUNTAAMINEN HYVINVOINTIVALTION TÄRKEIN PERUSTA Osaavaa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia tarvitaan: ”Pohjoismaista ainoastaan Suomi purkaa hyvinvointivaltiota”

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2017/03/16/kaleva-15-2-2017-pohjoismaista-suomi-purkaa-ainoana-hyvinvointivaltiota/ (Ks. Liite)

  1. MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUS: Osaamistarpeiden ennakointi ja suuntaaminen tärkein yksittäinen tekijä aluekehittämisessä pidemmällä aikavälillä.

https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

Aluepolitiikan tulevaisuuskomitea tarvitaan – ympäristöstä irroitettu osaamiskeskuspolitiikka johtaa työvoimapulaan vientialoilla ja yhteiskunnan sosiaalisiin ongelmiin.

https://rdaluekehitys.net/2016/07/28/aluepolitiikka-terra-1282-teemakeskustelu-aluepolitiikka-eilen-tanaan-huomenna/

  1. OSAAMINEN ON KYTKETTÄVÄ TAKAISIN MAANTIETEESEEN – esim. pelkkä työnjohtotason koulutuksen käynnistäminen olisi vaikuttavin koulutusjärjestelmän kehittämistoimi (kaikki alat potevat työnjohtotason pulaa, järjestelmämme ei tuota johtajia ja toimeenpanijoita); Oulun yliopistoon energiaosaamista jne:

https://rdaluekehitys.net/2013/09/16/hs-mielipide-9-9-2013-osaaminen-on-kytkettava-takaisin-ymparistoon/ (Ks. Liite)

https://rdaluekehitys.net/2016/04/12/arktinen-ennakointi-rd-aluekehitys-oy-konsulttityo-arktinen-liike-ja-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoiminta-pohjois-pohjanmaalla/

Tässä varsinainen Jokeri-vastaus, jos pyörisi säännöllisesti ja oikein toteutettuna:

https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

Logistiset käytävät toimivat myös aluekehityksemme moottoreina – koulutusta suunnattava niiden tarpeisiin.

https://rdaluekehitys.net/2014/04/19/kainuun-sanomat-tiistaivieras-11-3-2014-venajalla-on-euroopassa-kolme-strategista-kaytavaa/ (Ks. Liite)

Osaajia saataisiin välittömästi tarpeeseen ja työllisyysastetta ylös myös pitkän matkan pendelöintimalleja kehittämällä:

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/09/02/kaivostoiminta-pitkan-matkan-pendelointimalli-ja-koulutustarpeiden-ennakointi-luovat-tyota/

Turun Sanomat, Alio 26.7.2013: ”LNG-rakentaminen ajankohtainen arktisen meriteknologian mahdollisuus”

https://rdaluekehitys.net/2013/07/27/turun-sanomat-alio-26-7-2013-lng-rakentaminen-ajankohtainen-arktisen-meriteknologian-mahdollisuus/ (Ks. Liite)
https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lng-n-yleistyminen-voi-lis%C3%A4t%C3%A4-talouskasvua-1.2141047 (Ks. Liite)

  1. ”ARKTINEN OSAAMINEN ON SUOMEN SAMPO” . Kaikki mitä viemme, perustuu maantieteeseen.

https://rdaluekehitys.net/2014/06/23/kaleva-25-5-2013-arktinen-osaaminen-on-suomen-sampo/

(Ks. Liite)

  1. SUOMEN VISIO KOHDALLEEN: Suomen visio 1.1.2014 Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys:

”Suomi – Pohjoisen luottamuksen rakentaja:

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset ja Suomessa asuvat. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Suomi on vuonna 2030 johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknogian tuottaja.“

Peliteollisuus, robotiikka, ICT, bioteknologia ja muut uuden teknologian sovellukset on pyrittävä kytkemään näihin ilmiöihin – irroitettuna edellä mainituista ne eivät ole Suomessa kestävällä pohjalla. Arktinen toimintaympäristö kattaa myös kulttuurelliset tekemisen tapoihin liittyvät tekijät. Antiikin Kreikassa pieni filosofijoukko saattoi keskustella kiivasti ja jättää jälkensä länsimaiseen kulttuuriin, koska kaivosteollisuus ja merenkulku sekä maatalous olivat kunnossa.

https://rdaluekehitys.net/2014/01/03/suomen-visio-suomi-elaa-tulevaisuudessa-metsan-lisaksi-meresta-ja-maaperan-rikkauksista-seka-arktiseen-ymparistoon-kytketysta-osaamisesta/

DELFOI-menetelmä / asiantuntijatiedon hallintaosaaminen keskiöön – kukaan ei sahaa omaa oksaansa. Delfoi-menetelmä tutkitusti paras käyttöjärjestelmä osaamistarpeiden ennakoinnissa.

https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/delfoi/

Delfoi-BCG analyysi hyvä väline myös alueellisessa ja klusterikohtaisessa osaamistarpeiden ennakoinnissa – ks. referee-artikkeli EJFR:ssä:

https://rdaluekehitys.net/2016/01/07/new-tools-for-regional-development-ejfr-integrating-delphi-methodology-to-some-classical-concepts-of-the-boston-consulting-group-framework-arctic-maritime-technology-bcg-delphi-foresight/ (Ks. Liite)
EU:N TULEVAISUUS: ”Tehdään vähemmän, mutta tehokkaammin”

https://www.facebook.com/aluekehitys/posts/1798719250418572

Yrjö Myllylä 11.3.2018/18.3.2018