Myllylä, Yrjö & Irina Kujanpää (2022). Toimialakartoituksesta vuoropuheluun. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialakohtaisen ennakointikäytännön vaikuttavuuskartoitus.105 s. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen raportteja 50/2022. Julkaisu saatavilla tästä linkistä.
Kemi-Tornion tilanteen ottaisin haltuun nopeiten ja loisin strategian Delfoi-menetelmää soveltaen. Olen työskennellyt alueen hyväksi vuodesta 1995 ja tunnen jonkun verran aluetta ja sen toimijoita. Olen valmis tarttumaan myös osaltani haasteeseen. Mutta seuraavia painotuksia voisi käsitellä. Teemat ja painotukset voisi yhdistää samaankin prosessiin, mutta niistä voisi käynnistää välittömästi myös omat prosessit, koska kaikissa on työmaata ja ne edistävät asioita. Tärkeintä on yhteisen näkemyksen ja toimintaohjelman muodostaminen ao. teemoissa. Toimintatavassa olisi jossain määrin samaa, kuin olen tehnyt aiemmin alueella (esim. 20 vuotta sitten osaamis- ja koulutustrategia) tai myöhemmin meriteollisuuden rakennemuutoksessa Uudellamaalla ja muualla Suomessa, tai seurannut Salossa asuen yli 4000 teollisen työpaikan lähtöä ja korvautumisstrategioita uusilla strategioilla ja työpaikoilla keskusteluun osallistumalla. Myös Rauman telakan lakkauttaminen ja uudelleen nosto on ollut agendalla ja osin toimeksiannoissa. Viime aikoina eniten töitä on tehty Kymenlaakson paperi- ja biotalouskeskittymän kehittämiseksi, jolta alueelta on lakkautettu useita paperitehtaita. Tänään esim. Kemiläisille on töitä mm. Salossa akkutehtaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Raumalla – tervetuloa! Mutta jotta töitä voisi tehdä sieltä ja asua siellä, seuraavat toimenpiteet auttaisivat siinä:
1. Laaja päivitetty osaamis- ja koulutustarpeiden strategia pitkällä aikavälillä. Kemi-Tornioin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, tämän sovelluksen päivitys:
Pitkän aikavälin ennakointi kannattaisi käynnistää myös nyt ja päivittää mm. tässä kuvattuja Kymenlaakson Etiäinen – Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointikäytännön oppeja hyödyntäen. https://yrjomyllyla.wordpress.com/amt-ennakointi/
2. Lyhyen aikavälin toimialakohtainen ennakointi (metsäteollisuus, logistiikka):
3. Pitkän matkan pendelöintistrategia (sis. muuntokoulutusta), etenkin Lapin kaivokset voisivat sopia osalle (myös Oulusta osalle, siis joukkoliikennesysteemit, työvuorot, kakkosasuminen halvalla asiallisesti):
Facebookissa kommentoin uutista mm. seuraavasti (20.4.2021):
Sieltä on aiemmin laitettu paperikone kiinni, mutta uudet koneet ovat korvanneet tuotantomäärissä sen. Veitsiluoto kyllä sijainnillisesti voisi olla vielä hyvä, kun on vieressä sellun tuotantoa ja syväsatama. Mutta markkinat ja logistiikka sekä kysyntä (pitkät etäisyydet ja markkinat kaukana). Kun kävin ekakerran Kemin Veitsiluodon pääkonttorissa, se tosiaan oli siellä. Kun viimeksi kävin siellä n 2016, logitiikkapäällikkö oli jo Oulussa. Sitä on vähitellen ajettu näin sivupisteeksi. Mutta kartonkituotanto tuollainen, voisi tulla kyseeseen. Sama tehdasta käytännössä Oulun kanssa yhteisön laivakulketuksineen. Pitää perehtyä, kun ehtii.
Trendit ovat olleet paperin väheneminen. Pandemia on sitä vähentänyt varmasti lisää. Kun Oulustakin lähti paperi(koneet ja korvattiin kartonkikoneella) ja nämä olivat yhtä pakettia logistisesti, tavallansa olisi voinut pitää sitä myös heikkona signaalina tai villin kortin enteenä Kemiin, kun nyt ajattelee. Suunta siis oli olemassa, mutta lopetus dramaattisesti kaikki, periaatteessa selvä. Eihän sitä välttämättä ”pientä erää” paperia kannata laivata, vaikka tietojeni mukaan 20 % meni jo Nelostietä markkinoille eli mm. Vuosaareen. Kemin satama kyllä kehittyy ja kokonaisuudessaan tässä pudotus ei MG:n johdosta ole välttämättä näin raju (tonneissa, myöhemmin kaivorikasteet mukaan), mutta kyllä se raju on kokonaisuutena. Kun joku lopetataan, niin lopetus on kerralla ja korvaavien työpaikkojen synnyttäminen vähittäin ja osin se koskee eri henkilöitä. Ihmisen muutoskyky on rajallinen, mutta voisi tämän ottaa nyt pilottina, kuten Nokian yli 4000 työpaikkaa Kemin kokoisesta Salosta, jossa näyttää, että aika moni insinööri palvelee nyt meriteollisuutta tai muuta ja akkuteollisuudella alueella on nyt uusi nousu ja työpaikkoja tarjolla. Kyllä Salon case teollisuustyöpaikkojen määrällä oli eri luokkaa kuin Kemi, Samankokoiset kaupungit, mutta myönnetään, että suhteessa tuolla se on haastavampi kompensoida. Oulun markkinat teoriassa, kaivostoiminta olisi se, jonka nostaisin ja tämänkin pitkän matkan pendelöintimallin yhtenä. Jos porukalla luodaan strategia niin, että jokaisella on jokin polku, olisi se mielestäni inhimillistä ja menisi pienimmillä vaurioilla.
__
Aiammin olen siis saanut kokea esim. Salon rakennemuutoksen ja osallistua mm. Rauman telakan lopettajaisiin. Molemmissa on nyt komea uusi alku. Tässä mm. artikkeli hetkeltä, kun Rauman telakka päätettiin sulkea:
Kirjoitin Alueellinen ennakointi Facebook-sivuille seuraavan postauksen 29.3.2021:
Kymenlaaksossa on hienosti hyödynnetty Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön joitakin keskeisiä elementtejä (erityisesti työnantajahaastatteluita toteutettuna yhteistyössä oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa sekä ns. asiantuntijaraatia/-pajaa purkamaan tulokset toimenpiteiksi). Käytännöstä, jossa siellä puhutaan, puhutaan ”Toimialakohtaisesta ennakoinnista” https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/etiainen-hankkeen-pilotoima-toimialahaastattelumalli-juurtuu-kymenlaaksoon/. (Elementeistä voidaan vielä hyödyntää myöhemmin tarvittaessa nykyistä enemmän mm. public-private -kumppanuutta, mikä oli yksi EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön palkinnon kriteeri. Myös jatkjotoimenpiteiden priorisointia pidettiin tärkeänä.)
Siinä on paljon myös uutuuksia, kuten ns. maakunnallinen jatkuvan oppimisen tiimi, Teamsissä tapahtuvat asiantuntijaraadit/asiantuntijapajat työnantajahaastatteluiden purkamiseksi ym. Tulokset kootaan Kymenlaakso ennakoi -sivuston yhteyteen toimialakohtaisten ennakointitietojen yhteyteen pdf-tiedostoina https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat.
Käytännöt pilotoitiin ns. Etiäinen – Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointihankkeessa, jota johdin 2018-2020 (www.xamk.fi/etiainen). Syksyllä 2020 ensimmäinen itsenäisesti toiminut toimialakohtainen ennakointiproseduuri kohdistui Matkailu- ja ravitsemusalaan https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat/matkailu-ja-ravitsemusala, toinen Logistiikkaan https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat/kuljetus-ja-logistiikka-ala. Keväällä 2021 menossa on mm. Luovat alat yms. Etelä-Karjala aloitti myös käytännön Kymenlaakson mallin mukaisesti alkuvuonna 2020. Myös Etelä-Savon ja Pirkanmaan alueen joidenkin edustajien kanssa on käyty keskustelua aiheesta, samoin tiettävästi Satakunnan.
Nyt olisi hyvä mahdollisuus helpolla lyödä buustia asiaan siten, että opitaan Kymenlaakson käytännöstä, sen vaikutuksista, tehdään kehittämissuosituksia ja viestitetään asiasta muille maakunnille ja toimijoille. Olenkin tehnyt tästä aloitteen mm. Elyjen kehittämiskeskukseen ja TEMiin. Nähtäväksi jää, mitä siitä seuraa. https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat/matkailu-ja-ravitsemusala .
Toimialakohtainen ennakointi ja ammattibarometri ovat syntyneet samassa kehittämisprosessissa ja niitä voitaisiin jatkossakin kehittää yhteisesti samassa kehittämishankkeessa. Esimerkiksi Ammattibarometrin pitkän aikavälin version kehittäminen sai kannatusta Etiäinen-hankkeen Delfoi-paneelin 3. kierroksella, jossa esille nostettuja jatkotoimenpideaihioita testattiin: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/10/30/toimialakohtaisen-ennakointikonseptin-ja-ammattibarometrin-kehittaminen/ .