SWOT-analyysi ja Delfoi-metodi – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija, yhteiskuntamaantietelilijä YTT Yrjö Myllylä esittelee kuin SWOT-analyysi ja Delfoi-menetelmä voidaan yhdistää. Näin luodaan luotettavuutta SWOT-analyysin tuloksiin ja siltä pohjalta laadittaviin strategioihin ja jatkotoimenpidesuosituksiin.

SWOT-analyysin kehitti tutkimusryhmänsä kanssa Albert Humphreyn strategian luonnin välineeksi (Wikipedia). Menetelmässä arvioidaan organisaation tai alueen, esimerkiksi yrityksen, klusterin, maakunnan, kunnan tms. sisäiset vahvuudet (strengths) ja heikkoudet (weaknesses) sekä ulkoiset mahdollisuudet (opportunities) ja uhkat (threats).

Usein lähtökohta on rakentaa vahvuuksien varaan, heikkouksia poistaen, mahdollisuuksia hyödyntäen ja uhkiin varautuen. Myllylä korostaa myös kulloinkin painotettavan SWOT-tekijöiden kombinaation valintaa. Esimerkiksi voidaan keskittyä painottamaan vahvuuksia ja mahdollisuuksia (menestysstrategia, Myllylä & Luoma 2001) tai uhrata kaikki energia heikkouksian poistamiseksi ja uhkiin varautumiseksi (elimininointistrategia, Myllylä & Luoma 2001).

Delfoilla tai tulevaisuusverstaalla tehtävä SWOT.-analyysi lähtee siitä, että ensimmäisellä kierroksella generoidaan SWOT-osatekijöitä, toisella ne priorisoidaan ja tärkeimmät kuvataan ja otetaan lähtökohdaksi. Delfoi-managerin rooli on osata valita asiantuntijat ja koota eri ideoista jäsentyneet testattavat vaihtoehdot.

Myllylä on tuottanut SWOT-analyysejä Delfoilla yli 20 vuotta. Hän korostaa myös sitä, että vahvuuksienkin tunnistamista tärkeämpää alueyhteisölle on se, että se tekee rohkeita valintoja, joihin se sitoutuu. Vahvuudetkin voidaan näin luoda. SWOT sopii myös nykytilan analyysiin tulevaisuuden ennakointiin tähtäävissä prosesseissa.

Delfoin ja SWOT-analyysin yhdistämisessä on kyse tieteellisessä mielessä myös ns. menetelmätriangulaatiosta, hybridiennakoinnista tai hybridi-Delfoista.

Seuraavat toimivat hyvinä esimerkkeinä SWOT-analyysin ja Delfoin yhdistämisessä.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Toim.), (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. (referee)

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) 2009 . Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3/2009.

Myllylä, Yrjö (2009). TKTT 2008 . Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. VS TE-kesk. julk. 1 / 2009.

Myllylä, Yrjö (2007). TKTT 2007 . Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen (VS) TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007

Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). TKTT 2007 . Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. VS TE-kesk. julk. 7 / 2007

Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). TKTT 2007 . Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. VS TE-kesk. julk. 8 / 2007

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Koulutustarpeiden ennakointi. Helsinki 2003. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/07/osaamistarpeiden-ennakointijulkaisu-case-helsinki-2015/

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/osaamistarpeiden-ennakointi-rd-case-osaaminen-koulutus-ja-ennakointi-kemi-tornio-alue-2010/

Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2001). Pk-yritysten kansainvälistymisprosessi. Menestys- ja kapeikkotekijät. 89 s. Tutkimusraportti, huhtikuu 2001. Kauppa- ja teollisuusministeriö, M&MC, RD Aluekehitys Oy

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä (Possibilities for Cooperation in Developing Clusters in Urban Areas). 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja (Ministry of Trade and Industry. Studies and Reports)  22/2001. https://rdaluekehitys.net/2013/08/11/kasvukeskukset-ja-suuret-kaupunkiseudut-yhteistyomahdollisuudet-kaupunkiseutujen-klusterikehittamisessa-rd-aluekehitys-julkaisuesittely/

Myllylä, Yrjö (1999): Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen (The Northern Dimension. The Finnish companies providing Services within New Northern Area – Developing clusters and services). 236 s. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/

Innovaatioekosysteemi, nouseva ja strateginen käsite – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Aluekehittämisen ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee innovaatioekosysteemikäsitteen. Tuloksekkaan innovaatiopolitiikan kannalta on tärkeää, että ensin myös innovaatiotermi ymmärretään oikein.

Miten tutkimme tulevaisuuksia? (Heinonen ym. 2013) kirjassa innovaatio määritellään osuvasti: ”Innovaatio on uusi ja vaikutuksiltaan merkittävä keksintö, joka on otettu käyttöön (tuotteistettu).” ”Tuotteistettu” sana voi johtaa ansaan tulkita innovaatio keksinnöksi, patentiksi, prototyypiksi tms. ja näin ollen vääriin johtopäätöksiin, koska se saattaa unohtaa yrittäjän tai palvelun tuottajan, jota ilman useinkaan innovaatiota ei saada aikaiseksi.

Perehtyminen ”matkapuhelin-Nokian” syntyyn osoittaa, että yrittäjä Fjalar Nordell oli avainasemassa. Saloran tuotevalikoimassa matkapuhelin oli jo vuodesta 1963. Matkapuhelin ei syntynyt varsinaisesti yliopistoissa eikä ”Tekesin” rahoituksella, vaikka niillä olikin merkitys kehitystyössä ja toiminnan skaalaamisessa (ks. mm. Myllylä & Kiviaho 2019).

EU pyrkii vahvistamaan innovaatioekosysteemejä. Innovaatioekosysteemi oli puolestaan avainkäsite vuoden 2018 VNK:n toimeksiannossa, jonka vastuullisena tutkijana Myllylä toimi (Myllylä, Kaivo-oja & Inkeröinen 2018, 14): Innovaatioekosysteemit ovat tiiviitä,
dynaamisia ja itseohjautuvia verkostoja, joissa avoimuus, vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus ovat tavanomaisia verkostoja ja klustereita voimakkaampia. (Ks. myös Harmaakorpi ja Rinkinen 2015, Ståhle ja Pirttivaara 2015.

Osa korostaa innovaatioajattelussa tutkimus- ja tuotekehityslähtöisyyttä, osa markkinalähtöisyyttä, osa suuria yrityksiä, unohtaen esim. 1-hengen yritykset. Kun huolehditaan tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa toimivien riittävästä vuorovaikutuksesta markkinatoimijoiden kanssa, innovaatioita syntyy.

Delfoi-menetelmällä voidaan luoda innovaatioekosysteemiä tukeva innovaatioympäristö. Se lähtee ideoiden keräämisestä jalostaen niitä yhteiseksi näkemykseksi tavoiteltavista innovaatiosta ja edistäen niiden toimeenpanoa.

Innovaatiosta

Heinonen, Sirkka, Sofi Kurki, Osmo Kuusi, Juho Ruotsalainen, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä (2013). Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa: Kuusi, Osmo, Timo Bergman ja Hazel Salminen. Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 321-334.

Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/

Innovaatioesimerkki – EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3. Ks. hankkeen 10 innovaatiota: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/12/03/etiainen-kymenlaakson-koulutus-ja-osaamistarpeiden-ennakointihankkeen-top-10-vaikutusta/

Innovaatioekosysteemistä

Harmaakorpi, Vesa & Rinkinen, Satu (2015) Kohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa. Policy Brief 10/2015, Tekes. Helsinki.

Myllylä, Yrjö & Timo Kiviaho (2019). Tiede- ja innovaatiorahoitus yritysten ja alueiden avuksi. Mielipide-kirjoitus, Kauppalehti 11.3.2019. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tiede-ja-innovaatiorahoitus-yritysten-ja-alueiden-avuksi/e4d4cbb7-1215-4382-944d-c586f78d255e

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0

Ståhle, Pirjo & Pirttivaara, Mika (toim.) (2015) Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit.
Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina. Tekes Review 317/2015. Helsinki.

Mikä on klusteri? Klustereiden osaamistarpeiden, logistiikan ja muiden kehittämistarpeiden alueellinen ennakointi – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Videolla aluekehittämisen ja ennakoinnin asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee klusterikäsitteen. Klusterikäsite on tärkeä käsite aluekehittämisessä, alue-ennakoinnissa ja ennakoitaessa esimerkiksi koulutus- ja osaamistarpeita. Klusterikäsitteen isänä pidetään Michael Porteria, joka toimi mm. Yhdyvaltojen presidentti Ronald Reaganin neuvontanajana. Hänen keskeinen teoksensa oli The Competitive Advantage of Nations, 1990 (suomennettu vuonna 2006: Kansakuntien kilpailuetu).

”Klusterilla tarkoitetaan yritysten ja muiden toimijoiden välistä verkostoa, jossa verkoston jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja omaavat useimmiten yhteisiä intressejä ja kehityskulkuja. Klusteri koostuu taloudellisista ja institutionaalisista toimijoista. Se tuottaa viime kädessä tavaroita ja palveluita markkinoiden tarpeeseen. Tutkimus- ja oppilaitoksilla on ollut keskeinen rooli klusterin osaamishuollossa. Yleensä klusteroitumisessa keskeistä on läheisyydestä tuleva kustannusetu. Tällainen klusteroituminen perustuu verkoston jäsenten luottamukseen ja hyötyyn (vertikaalinen klusteroituminen). Yhä useammin läheisyys merkitsee oppimista ja innovointia ja tällöin korostuu yhä enemmän kilpailijoilta oppiminen (horisontaalinen klusteroituminen).” (Myllylä 2008, 23). Tai lyhyesti Myllylän mukaan: Klusteri on tuotteen tai tuoteryhmän ympärille tuottamiseen muodostunut toimijoiden verkosto.

Klusterikäsite:

Malmberg, Anders ja Peter Maskell (2002). The elusive concept of localization economies: towards a knowledge-based theory of spatial clustering. Environment and Planning A 34: 3, 429-449

Porter, E. M. (1990). The Competitive Advantage of Nations. 875 s. Free Press, New York.

Porter, Michael E. (2006). Kansakuntien kilpailuetu. Talouselämän klassikot. 946 s. Talentum, Helsinki.

Klusterikäsitteen sovelluksia:

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC. https://www.utupub.fi/handle/10024/147566

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen tulevaisuus vuoteen 2025. 317 s. Publisher Oy Aluekehitys RD (Dissertation, print version). Sponsored by Ministry of Trade and Industry, Naturpolis Oy. https://rdaluekehitys.net/2013/08/02/rd-market-info-julkaisusarja-murmanskin-alueen-teollinen-logistinen-ja-sosiaalinen-tulevaisuus-vuoteen-2025/ Virallinen väitöskirjaversio: http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy. https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2008). Lex Nokia ampuu tykillä kärpästä. Kaleva, Lukijan puheenvuoro 10.12.2008. https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2011/06/kaleva-101208.jpg

Myllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. https://rdaluekehitys.net/2013/08/11/kasvukeskukset-ja-suuret-kaupunkiseudut-yhteistyomahdollisuudet-kaupunkiseutujen-klusterikehittamisessa-rd-aluekehitys-julkaisuesittely/

Myllylä, Yrjö (1999): Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalveluiden kehittäminen. 236 s. Ministry of the Interior, Ministry of Trade and Industry, Finnvera Ltd, Finpro, Government Institute for Economic Research. RD-Market Info Publications. Helsinki 1999. http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/pohjoinen-ulottuvuus-rd-julkaisuesittely-pohjois-eurooppaa-palvelevat-yritykset-suomessa-kehitettavat-klusterit-ja-niiden-kansainvalistamisen-tukipalveluiden-kehittaminen/