Suomen visio?: ”Kansakunta ilman suuntaa näivettyy”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
.

.

Mikä on Suomen (elinkeinopoliittinen) visio? Vieraskirjassani lukee 1-2 vuoden takaa tämä kirjoitus: ”Suomen Visio: Kansakunta ilman suuntaa (visiota) näivettyy.” Lauseen alla  näyttäisi lukevan sana  ”Mannerheim”. En tiedä onko Mannerheim näin sanonut, mutta tietäen tuon lauseen kirjoittaneen vieraan perehtyneisyyden sotamarsalkka Mannerheimin ajatteluun, uskoisin että hän tuon ajatuksen olisi voinut sanoakin. Olkoon tämän johdantona seuraavalle johdannolle, joka yrittää herättää Suomea ottamaan kiinni visiosta, tehtävästästään, suunnasta kansojen joukossa – etenkin elinkeinonäkökulmaa painottaen – muistaen, että toimiva talous lähtee maantieteestä, arvoista, kulttuurista, sosiaalisista suhteista yms. enemmän kuin esimerkiksi talousviisaiden ykkösammun arvailusta, mikä on työttömyysaste 1/2 vuoden kuluttua tai erilaisten etenkin tuontitavarana tuotujen kyseenalaisten teorioiden ja yksipuolisten näkökulmien soveltamisesta ns. ylhäältä alaspäin mallilla Suomeen. Tälläinen vaihtoehtoinen visio, jota kohti kulkemalla voisi selvitä, on esitetty linkissä tekstin jälkeen. Sen jokaisen sanan olen valmis avaamaan toimeksiannoissa ja muissa suhteissa.  Ja ennen muuta olemme valmiita toimeksiannoissa prosessoimaan ja jalkauttamaan oikeaoppisesti Suomen yhteistä visiota, kuten olemme tehneetkin yksittäisillä alueilla  EU:n parhaimmaksi arvioitua ennakointikäytäntöä soveltaen.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009 Salon Meri-Teijossa. Yksi golfaaja entinen naapurimme Tauno Palva Oulusta. Vastuu tulevista kierroksista on nuoremmilla.

Kirjoitin FB:ssa 30.10.2014 (johdanto lopussa olevalle linkille, jossa visio):

  • Isolle osalle suomalaisista maksetaan siitä, että he ehdottelevat ja ovat onnistuneetkin ehdotusten toteuttamisessa lakkauttaa alkutuotantoa kuten kaivostoimintaa ja metsätaloutta sekä niitä palvelevia telakoita – luonnonvararikkaassa harvaan asutussa Suomessa.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he tekevät kaikkensa sen eteen että alueelliset klusterit hajoitettaisiin ja kansainvälistetään kilpailukykyiset verkostot taivaan tuuliin.
  • Isolle osalle maksetaan siitä, että he ostavat junat ja laivat Italiasta veronmaksajien piikkiin – viimeksi joulukuussa 2013 VR:ltä historian suurin tilaus ulos.
  • Virkamiehistölle keskushallinnossa maksetaan siitä, että se jatkuvasti tuottaa kilpailua ja yrittäjyyttä estävää lainsäädäntöä, lex nokiaa, joukkoliikennelakia, ajokorttilakia…
  • Lähes kaikille maksetaan siitä, että siirtyvät asioiden tekemisestä osaamistasolle, mitä vähemmän suorittavan työn ammattilaisia ja työnjohtajia, sen parempi Suomelle ja sen selviytymiselle, kertoohan tilastot korkeakoulettujien valvojien ja tarkastajien ym. palkan olevan suurempi kuin veroja maksavien yrittäjien ja työntekijöiden.
  • Valtakunnan keskeisimmille elinkeinokehittäjille maksetaan siitä, että he jakavat yritysten verorahat julkisille organisaatioille tai yrityksille, jotteivät yksityiset yritykset vahingossakaan hyötyisi – tämä periaate vaikuttaisi olevan kuin lakiin kirjattu.
  • Satoja miljoonia vuodessa maksetaan osaamisyhteiskuntaan siirtyneelle kansanosalle siitä, että he ideoivat julkisrahoitteisissa ideariihissä julkispainotteisten toimijoiden kanssa mitä mieleen tulee. Tuloksia edelleen rahoitetaan piloteiksi ja koekappalekiksi. Busineksen etenemisen suurimmaksi pullonkaulaksi todetaan riskirajhoitus – sitä löytyy edelleen julkisesta kassasta vaikka velaksi, koska t&k pelastaa Suomen.
  • Alati laajenevalle joukolle maksetaan siitä, että he valvovat niitä, jotka yrittävät ja tuottavat valvojien ja sakottajienkin palkkatulot.
  • Viisaimmille maksetaan siitä, että he sanovat yhteskuntamme siirtyneen palvelu-, jälkiteolliseen ja digitaaliseen vaiheeseen, jossa Ict, kauppa, rakentaminen, terveys, hoiva-ala, sosiaaliala ovat varsinaiset työllistäjät ilman alkutuotantoa ja teollisuutta, visioissa ”palveluyhteiskunta irtaantuu itsenäiseksi teollisuudesta”.
  • Vahingossakaan julkinen valta ja sen edustajat eivät osallistu yrittäjän esittämään lähes varmasti lisää työpaikkoja synnyttävään toimeen, jonka mahdollisuuden hän on havainnut markkinoilla.
  • Lopuksi suurimmat rahat annetaan niille, jotka uskaltavat sanoa toiset irti työpaikoistaan.
  • Samalla talouspoliittisen ohjelman logiikalla ajetaan Suomi turvallisuuspoliittiseen kriisiin arvostelemalla suurvaltanaapurin logiikkaa ja länsinaapurin kummallista taipumusta keskustella ja ajatella ennen asioista päättämistä.
  • Tämä arktisessa asuva kansa tunnetaan myös hölmöläisten tarinoista että sen kääntöpuolesta suomalaisesta sisusta, kun itse tai vieras on ajanut kansan koviin olosuhteisiin.  Lienee jatkossakin kovat olot varsinaisena opettajana em. toimimattomien uskomusten sijaan.   Jälleen on vastattava kysymykseen:
  • MUTTA MILLÄ SUOM ELÄÄ? MIKÄ ON SUOMEN ELINKEINOPOLIITTINEN VISIO?:
Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä.

Tervasoutu Suomussalmen itärajalta Juntusrannalta Kiantajärvelle, kohti Oulua. Olemme samassa veneessä. Kansakunta ja ihmiset, jotka kunnioittavat edellisten sukupolven työtä, menestyvät.

”Arktisesta arkista” seminaarissa Lappeenrannassa 12.2.2014: ”Arktinen osaaminen – avain kasvuun”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Wirma Lappeenranta Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kaakkois-Suomen osaamiskeskus järjestivät 12.2. Arktinen liiketoiminta arksiseksi -seminaarin. Yrjö Myllylältä tilattiin yleisesitys arktisista mahdollisuuksista, ei meriteollisuuteen tai muuhun erityisteemaan keskittyen, jota hän on myös viime aikoina perusteellisesti tutkinut (www.amtuusimaa.net), koska näitä aiheita käsiteltiin mm. ABB:n tai Alfons Häkansin puheenvuoroissa.  Esitelmän aihe oli ”Arktinen osaaminen – avain kasvuun”. 

.

”Ympäristövahinkojentorjuntateknologiasta liiketoimntaa arktisilla alueilla” oli ympäristönprojektin johtaja Kari Rinteen estelmän aihe Alfons Håkans Oy:ltä. Esityksessä mm. esiteltiin caseja, miten uopnneista hylyistä saadaan öljy pois uudella teknologialla.

Yleisvaikutelma oli, että Lappeenranta menestyy voimakkaasti ympäristöön kytketyillä valinnoillaan, kuten energiatutkimuksellaan (40 % Suomen energiatutkimuksesta), tähän liitetyllä ja muulla arktisella tutkimuksellaan (mm. kylmätilainvestoinnit -60 asteen lämpötiloilla hitsauksen etc. kehittämiseksi ajankohtaisia) sekä tiiviillä yhteyksillä venäläisten kanssa (mm. valtiollisiin materiaalitekniikan laitoksiin) ja moniulotteisella yhteistyöotteella yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Lappeenrantalaisen venäläisen ystäväni esitellessä illalla kaupunkia, totesin, että se kuuluu Suomessa kasvukaupunkeihin Vaasan tapaan.

Wirma Lappeenranta Oy / www.businessinnovations.fi:Suuret kiitokset kaikille 12.2.2014 järjestetyn seminaarin osallistujille sekä erinomaisille esiintyjillemme! Arktisesta liiketoiminnasta arkista –tapahtuma keräsi 80 asiantuntijaa ja aiheesta kiinnostunutta Lappeenrantaan 12.2. Tapahtumassa esiteltiin mm. aktiviteetteja Venäjän sekä Norjan alueilla, kokemuksia eri teollisuuden aloilta sekä LUT:n meneillään olevista arktisista tutkimushankkeista. Pietarin pääkonsuli Pirjo Tulokkaan esitys tarjosi hyödyllistä Venäjä-tietoa myös muille kuin arktisista alueista kiinnostuneille. LUTin tutkimushankkeet keskittyvät erityisesti kylmänkestävien terästen käsittelyyn ja hankkeissa on tilaa aiheesta kiinnostuneille konepajoille. RD-Aluekehityksen Yrjö Myllylän värikäs esitys esitteli laajasti arktisten alueiden aktiviteetteja.” Katso tarkemmin ohjelma ja seuraavien alustajien esitykset linkistä www.businessinnovations.fi:

  • Tilaisuuden avaus – Ilkka Pöyhönen
  • Yritysten liiketoimintamahdollisuudet Venäjän arktisilla alueilla – Pirjo Tulokas
  • LUT toiminta tulevaisuus ja Venäjä yhteistyö arktiseen liiketoimintaan liittyen – Markku Pirinen
  • Matkalla pohjoiseen Norjan kautta – Martti Hahl
  • EU-RUS Innovation Forum Arctic Dimension – Leila Armila

RD Referenssejä ja julkaisuja 2013

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

RD Referenssejä ja julkaisuja 2013.