Kymenlaakso ennakoi – ”Pitkät päälle ja katse eteenpäin”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Myllylä Yrjö & Peltola Satu & Poikolainen Jaana (toim) (2019). Kymenlaakso ennakoi – ”Pitkät päälle ja katse eteenpäin”. 94 s. Xamk Kehittää 89, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-200-9 .

Tiivistelmä

Kymenlaaksossa on voimakas tahtotila monen muun maakunnan tavoin kehittää koulutusja osaamistarpeiden ennakointia. Taustalla ovat muun muassa osaavan työvoiman rekrytointikysymykset. Tavoitteena on myös hahmottaa, mihin toimintaympäristö on menossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sekä luoda muutoksiin ja tarpeisiin nykyistä joustavammin reagoivaa koulutusta. Pitkällä aikavälillä osaamisen suuntaaminen tulevaisuuden kannalta relevantisti on tärkein alueen elinvoimaisuuden kehittämisen väline.

Tätä varten maakunnassa on organisoitu ennakointitoiminta vuoden 2018 alussa niin sanottuun Ennakointiryhmään, johon kuuluu maakunnan keskeisiä toimijoita, kuten oppilaitosten rehtoreita, yritysjärjestöjen johtajia sekä Kymenlaakson liiton, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja TE-toimiston edustajia. Ennakointiryhmälle ajatuksia ja ehdotuksia valmistelee Ennakointinyrkki, jossa on mukana 11 organisaatiota. Se myös toimeenpanee keskeisimmät hankkeet, joita ovat vuosina 2018–2020 Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi ja KYMIEXACT – Täsmäosaamista Kymenlaaksoon. Nämä hankkeet ovat myös tämän kirjan toimittamisen ja kustantamisen takana. Hankkeissa ovat hankekumppaneina Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kouvolan seudun ammattiopisto ja Etiäisessä lisäksi Aikuiskoulutus Taitaja. Hankkeet on osarahoitettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

Tässä kirjassa hahmotellaan eri toimijoiden kirjoittamina Kymenlaakson ja sen tulevaisuuden ennakoinnin nykytilaa sekä kehittämispyrkimyksiä. Kirja palvelee paitsi ammattilaisia myös laajaa yleisöä. Kirjassa on jokaiselle jotakin mielenkiintoista ennakoinnin näkökulmasta. Toivomme, että lukija tarttuu kirjaan itselleen mielenkiintoisimpien artikkelien perusteella ja samalla silmäilee myös joitakin muita kirjoituksia. Kymenlaaksolle erityisen tärkeät tulevaisuuden teemat, kuten metsäteollisuuden ja digitalisaation muokkaama tulevaisuus
olisivat ansainneet omat artikkelinsa. Aihepiirejä on käsitelty muiden artikkelien yhteydessä.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-200-9

Lehdistötiedote: Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin

Katso myös: Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi, loppuraportti

Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti  osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta.   Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta.  Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat.  Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta.  Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri.  Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

Lisätietoja:

Esimerkki: