Teijon kansallispuiston suunnitteluilta 16.4.2015 – Kansallispuiston suunnittelu on myös liikennesuunnittelua.

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

FB-päivitykseni 16.4.2015:

Sovellan Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi -kirjan oppeja. Pohdin tässä ääneen ja hyödynnän tätä FB-alustaa alasimena illan tilaisuuteen valmistautuessani Teijon kansallispuisto – Teijo National Park​ reististön kehittämiseksi. Liikennesuunnitteluahan se kansallispuistonkin suunnittelu on. RD Aluekehitys Oy on valmis tukemaan prosessia mm. strategiasovelluksillaan:

WP_20150216_082 WP_20150216_075WP_20150216_088WP_20150216_079WP_20150216_064 WP_20150216_087 WP_20150216_057 WP_20150216_014 WP_20150216_026

1) Reitistön suunnittelussa kevyen liikenteen Oulun malli käyttöön: pääreitit ja sivureitit, kevyttä liikennettä kansallispuistossa on mm.

– hiihto

– rullatuolille ajo

– kanootilla ajo

– maastopyörillä ajo

– patikointi

– jne.

2) Keskukset ja solmupisteet määriteltävä

Eri liikennemuotojen yhteensopivuus mietittävä: Henkilöautoliikenne ja joukkoliikenne tärkeä osa puistoon saapumista, nykyisten vuorojen ja viikonloppuvuorojen synkroneeraaminen puiston tarpeisiin, myös palvelupisteet muutoin (ks. seuraava kohta).

3) Reitistö kytkettävä palveluihin, mm. Mathildedalin Ruukkitehtaat, Meri-Teijo Marina, Extreme Fun, Teijon Masuuni, Teijon paja (t), Teijon kyläkauppa, Kirjakkalan Ruukkikylä , jne.

4) Alitukset ja ylitykset, vedet, tiet, asianmukaisesti,

5) Reitistöjen huolto mm. myrskyjen jälkeen on oltava kuten talvikunnossapito Oulussa, nopeaa ja ennakoivaa, pääreitit priorisoituna (etenkin luonnonpuisto-osiss ryskyy),

6) Reitistön rakentamisessa pintamateriaalit tärkeää, rakentaminen vietävä loppuun kulloisessakin hankkeessa (nyt esim. paikka paikoin sorastus tai sahanpurustus loppuu pahimmoilleen vähän ennen kuin kuiva alkaa, liekö tarkoituskin verrata muutosta?

7) Tapahtumien säännönmukainen järjestäminen tärkeää,

8) Yrittäjien ja puiston suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien vuorovaikutus tärkeää,

9) Alueen omaleimaisuus, Salpausselkä III, Suomi pienoiskoossa, rautateollisuus yms. ja etenkin vahvat perstoonat Bremerit, Cahlsborgit, Meriläinen, Paunio jne. tuotava esim. teematapahtumina ja jatkuvassa viestinnässä tietoisuuteen. Tarina jatkuu.

10) Vuotuiset palkinnot Retkeilualueen hyväksi tehdystä työstä, hyvä nimi palkinnolle, vrt. esim. Oulussa Oulun Rotuvaari ( kansallispuiston hyväksi tehdystä työstä 1.  palkinto / tunnustus Hannu Paunilalle, myös Ville Niinistö ansaitsisi huomion asianmmukaisesta reagoinnista ja työn edistämisestä sekä kaikille ei-vastustajille kiitos).

YLE 16.4.2015: Teijon kansallispuiston kehittämisessä kaivataan yleisön neuvoja
Tilaisuus kankirautavarastossa Mathildedalissa 16.4.2015 – Tervetuloa mukaan!
Teijon kansallispuiston avajaiset onnistuivat hyvin! Valokuvia kansallispuiston avajaisista 16.2.2015
Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön.
RD DELFOI TUOTEALUEET – Ammattimainen Delfoi on tehokas tapa osallistaa yleisö ja asiaa pohtineet ja kehittää toimiva ja ainutlaatuinen kansallispuisto.

Kuvassa Kankirautavarasto (vasemmassa kuvassa oikealla, oikeassa kuvassa vasemmalla). Kankirautavarasto on tila, jota voi vuokrata ja se kuuluu Mathildedalin Ruukkikylään, joka pitää myös reitistösuunnittelulla kytkeä Teijon kansallispuistoon edellisen kirjoituksen mukaisesti.

WP_20150215_052 WP_20150215_051

Sponsorointimahdollisuus yrittäjyyden ja aluekehittämisen puolestapuhujille

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Artikkelimme Jari Kaivo-ojan kanssa sai julkaisupäätöksen viime viikolla ja odotamme sen valmistumista julkisena artikkelina:

”Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi
foresight – A pilot study from Finland”

Nyt mahdollisuus sanoa, mitä ajattelee yrittäjyydestä käytännössä ja sponsoroida vastinetta vastaan. 4 vuotta talkoilla tekemämme artikkeli hyväksyttiin korkeatasoiseen tieteelliseen julkaisuun European Journal of Futures Research. Siinä RD Aluekehitys Oy:n yrityksen ja yrittäjän käytännössä vuodesta 2000 soveltama Delfoin yhteensovittaminen Bostonin Consulting Groupin tuoteportfoliomatriisiin kuvattiin ja osoitettiin miten BCG analyysin laatu paranee toteutuksessa. Pilottihankkeena pidettiin erityisesti Arktisen meriteknologian ennakointia ja väitettiin, että siinä sovellettu BCG analyysi ja sen tulokset sekä sen viestintä osaltaan vaikutti telakkateollisuuden arvon nousuun meriklusterin lypsylehmän rooliss (TEM päätyi 2013 näkemykseen kilpailukykytyöryhmässään mm. kalvojensa perusteella, että laitevalmistjat etc. ovat veturi).

Yrittäjänä Jari Kaivo-ojan kanssa olen kirjoittanut artikkelin. Kiitos Jarin, että tämä tuli mahdolliseksi. Artikkeliin jatkossa viittaaminen tuo rahaa yliopiston kassaan opetusminsterin kautta, ei minun. Rahaa tulee oletettavasti moninkertainen määrä alla oleviin sponsorointitiedusteluihin verrattuna. Olen nyt RD Aluekehitys Oy:n tuella satannut melkoisesti myös rahaa, jotta 4 vuoden artikkeli on saatu.

OLISIKO JOLLAKIN HALUA, ESIMERKIKSI YLIOPISTOLLA, JONKA NIMEÄ TUON ARTIKKELISSA ESILLE TAUSTANA, TAI YKSITYISELLÄ HENKILÖLLE, YRITYKSELLÄ, TUKEA ARTIKKELISTA ERIPAINOSTEN OSTOA JA SAADA VASTINEEKSI ERIPAINOKSIA (oletettavasti n. 20-25 sivuisia, sis. 4 värikuvaa). ESIMERKIKSI

  • 300 €, 20 KPL,
  • 500 €, 50 KPL.

ILMAN TÄHÄN TARJOUKSEEN REAGOIMISTA, ARTIKKELISTA EI OTETA ERIPAINOKSIA VAAN SE ON KÄYTETTÄVISSÄ VAIN SÄHKÖISESTI.

Artikkelin mallia voidaan soveltaa erityisesti aluekehittämisessä, klusterikehittämisessä ja yrityskehittämisessä. Sponsorointi auttaisi merkittävästi Suomen alueiden kehittymistä.

AIKAIKKUNA SPONSOROINTIIN ON VAIN HETKEN. KUN ARTIKKELI PAINETAAN LÄHIPÄIVINÄ, ON MYÖHÄISTÄ.

Ota yhteyttä, jos kiinnostuit

yt. Yrjö Myllylä

p. 0500 450 578.

Sähköposti: ymy@saunalahti.fi,  yrjo.myllyla@aluekehitys.fi (tulossa)

Lue lisää, mistä artikkelin BCG-analyysin tuoteportfolianalyysissä on kysymys:

http://amtuusimaa.files.wordpress.com/2012/08/bcg-pp-20-8-2012-2-0.jpg?w=683&h=512

Esimerkki aiemmin sponsoroinnilla rahoitetutusta tutkimusjulkaisusta ja asiantuntija-artikkelista.

Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti  osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta.   Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta.  Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat.  Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta.  Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri.  Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

Lisätietoja:

Esimerkki: