Yrjö Myllylän kollegojen kanssa tekemät tutkimukset merkittävien 2000-2019 alue-ennakointitutkimusten joukossa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

”Yrjö Myllylän kaksi alue-ennakointitutkimusta on mainittu merkittävien vuosina 2000-2019 tehtyjen alue-ennakointitutkimusten joukossa. Tutkimukset on mainittu European Journal of Futures Research Journalin tutkimuksessa: ”Development of regional foresight studies between 2000 and 2019: an overview and co-citation analysis” (Amini, Jabalameli & Mohammad Saeed Jabalameli & Mohammad Hosein Ramesht) European Journal of Futures Research volume 9, Article number: 1 (2021) ).

Abstract

”Regional foresight is one of the regional planning approaches that increase the ability to deal with uncertainty and changes. This study aims to provide an overview of regional foresight studies and domain map to evaluate their merits and defects and direct future studies in this field. For this purpose, 111 papers related to regional foresight were identified at the “Web of Science” in the period 2000 to 2019 and used as the basis for further analysis. These papers have been reviewed in various aspects. In addition, the domain map of regional foresight and its intellectual bases was drawn based on co-citation analysis of these papers and their 4194 references. The domain map includes five main clusters of research areas or intellectual bases for regional foresight: normative forecasting, participation, foresight in policy and strategy, innovation systems, and multi-level governance. Finally, the merits and defects of regional foresight studies are evaluated based on research results and some suggestions are provided for future studies.” (Amini, Jabalameli & Ramesht, 2021.)

Yhteensä tutkijat tunnistivat 111 merkittävää alue-ennakointiin liittyvää artikkelia. Näistä kaksi oli Yrjö Myllylän tutkijakollegojensa kanssa kirjoittamaa. Artikkelissa ovat olleet mukana seuraavat kaksi artikkelia:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. <http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723> <https://rdaluekehitys.net/2016/07/12/arctic-polar-geography-strong-prospective-trends-in-the-arctic-and-future-opportunities-in-logistics/>

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. <https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7> <https://rdaluekehitys.net/2016/01/07/new-tools-for-regional-development-ejfr-integrating-delphi-methodology-to-some-classical-concepts-of-the-boston-consulting-group-framework-arctic-maritime-technology-bcg-delphi-foresight/>

Delfoi-tutkimuksen kriittiset tekijät – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Delfoi-tutkimuksiin erikoistunut YTT Yrjö Myllylä toteaa videolla, että Delfoi-tutkimuksen kolme tärkeintä kriittistä tekijää on 1) panelistien valinta, 2) kysymysten laadinta ja 3) palauteviestintä. Hän myös avaa näihin liittyviä huomioitavia näkökulmia.

Hän myös viittaa Tuleviasuuden tutkimuksen seura ry:n kustanamaan kirjaan, jossa on Osmo Kuusen artikkeli Delfoi-menetelmästä ja suomalaisesta Delfoi-soveltamisen koulukunnasta. Siinä hän nostaa Yrjö Myllylän roolin EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjänä ja palaute-Delfoin kehittäjänä. Edellä mainittuja kriittisiä tekijöitä ja Myllylän korostuksia niissä voidaan perustella myös Kuusen artikkelin esiin nostamilla näkökohdilla.

Näiden lisäksi Myllylä korostaa, että avainkäsitteet niin Delfoi-tutkimuksessa kuin muissakin tutkimuksissa tulee avata sekä avainkäsitteiden väliset keskinäiset suhteet kuvata ja mielellään visusalisoida.

Lisätietoja voit löytää mainittuihin asioihin esimerkiksi seuraavista teoksista:

Kuusi, Osmo (2013). Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia? 248-266. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 p. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso).
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3 .

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/.

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/futuuri-32011-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-valittu-keskeiseksi-europpalaiseksi-enakointikaytanoksi/ , http://www.juuli.fi/Record/juuli2011-29726.

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 p. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191 .

ASIANTUNTIJOIDEN VALINTA – Matriisiajattelu kompleksisessa ennakoinnissa – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

ASIANTUNTIJOIDEN VALINTA. Asiantuntijatiedon käyttöön erikoistunut YTT Yrjö Myllylä esittelee kuinka asiantuntijat tulee valita. Ajattelutapaa voidaan soveltaa hyvin monenlaisten neuvonantajaryhmien kuten jopa hallitusten ja työntekijöiden valintaan. Yrjö Myllylän osaaminen perustuu Delfoi-paneelien valinnan lähtökohtiin ja vuosikymmenten kokemukseen hyvän Delfoi- paneelin ja siten onnistuneen neuvonantajaryhmän valitsemiseksi. Hän on myös itse soveltanut ajattelutapaa muuhunkin kuin Delfoi-menetelmään, kuten vaikuttavien tapahtumien suunnitteluun, esimerkkinä Valkoisen Meren messut ja Barentsin käytävän kehittämisseminaari. https://rdaluekehitys.net/henkilokuva/

Emme voi syrjäyttää tuhatvuotista viisautta. ”Siellä missä on viisaat neuvonantajat, siellä on voitto.” Tarvitsemme erilaisia näkökulmia, erilaisia asiantuntijoita kulloisenkin ilmiön ja kehittämiskohteen tarkasteluun, sen tulevaisuutta arvioimaan ja tekemään. Kyse on asiantuntijatiedon hyödyntämisestä. https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/rd-ratkaisu-delfoi-sovellukset/

Olennaista on pystyä päättelemään kuka on asiantuntija kulloiseenkin tutkimusilmiöön ja miten asiantuntijatietoa hyödynnetään ja tulkitaan. Keskeistä on ymmärtää, että ”kukaan ei sahaa omaa oksaansa”. Tai että asiantuntijoilla on taipumus ”laulaa sen lauluja, kenen leipää syövät”. Tulevaisuuden Delfoissa on tunnistettava, mitkä ryhmät edustavat tulevaisuutta ja vahvistettava esimerkiksi aluekehityksessä nousevien alojen ääntä. Yhden vahvan toimijan, kuten yrityksen tai teollisuudenalan ottaminen asiantuntijaksi johtaa dinosaurusten tavoin alan tuhoon. Rehellistä mielipiteen ilmaisua on tuettava, turhat suodattimet poistettava. Siksi tarvitaan Delfoi-menetelmää ja sen perusominaisuuksia – anonyymisyyttä, iteratiivisuutta ja palautteen antamista. https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/delfoi/

Esimerkkinä, mihin yksipuolisten asiantuntijoiden valinta esimerkiksi lainsäädäntöä perustelemaan johtaa, Myllylä käyttää mm. Lex Nokiaa. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/06/01/rohkeat-alueelliset-osaamisen-valinnat-ja-suuryritysten-intressit/

Asiantuntijoiden valinnassa hyvä työkalu on intressi-kompetenssi -matriisi. Myllylä esittelee videolla sen luomista esimerkiksi pandemian hallintaan Suomessa.

Hyvänä esimerkkinä intresssi-kompetenssi -matriisin soveltamisesta Myllylä puolestaan nostaa Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiprojektin asiantuntijoiden valinnan niin pitkän aikavälin ennakoinnin Delfoi-paneelissa, Osaava Kymenlaakso 2030 -tulevaisuusverstaissa kuin lyhyen aikavälin toimialakohtaisessa ennakoinnissa. Näissä kaikissa painotettiin kahden intrressiryhmän edustusta ja tulosten analyysiä intressiryhmissä. Pääryhmät olivat työnantajat ja oppilaitosten edustajat, jotka ovat ilmiön kannalta keskeisiä unohtamatta muita sidosryhmiä. Etiäinen hankkeen tulokset olivat jo hankkeen aikana merkittävät: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/12/03/etiainen-kymenlaakson-koulutus-ja-osaamistarpeiden-ennakointihankkeen-top-10-vaikutusta/ .

Asiantuntijoiden valinta -teema on myös hyvä ja vaikuttava asiantuntijaluentojen aihe kaikille organisaatioille ja teemaa voidaan soveltaa kulloiseenkin tarpeeseen. Esimerkiksi pandemian alkaessa ja sitä esimerkkinä käyttäen Myllylä piti luennon noin 50:lle korkeakoulun TKI-toimijalle aihepiirin hyvin menetelmälllisesti kiteyttävällä otsakkeella ”Matriisiajattelu kompleksisessa ennakoinnissa”.

Kun kysytään yritys- ja muilta johtajilta menestyksen salaisuutta. Usein sanotaan, että ”onnistuneet rekrytoinnit”. On uskallettu valita erilaisia asiantuntijoita työtä tekemään. Asiantuntijoiden valinnassa on kyse äärimmäisen tärkeästä asiasta, sotien voittamisesta, yhteiskunnan turvallisuudesta, pandemioiden hallitsemisesta, yritysten menestymisestä, kansakuntien menestyksestä, yksilön tyytyväisyydestä ja siten onnellisuudesta. Siksi teeman pohtimiselle kannattaa antaa hetki aikaa, vaikkapa vain tämän videon verran.

Lisätietoja intressi-kompetenssi matriisin lähtökohdista ja soveltamisesta mm. seuraavista:

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso). <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3>

Kuusi, Osmo (2013). Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia? 248-266. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). < http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191 >