Delfoi-menetelmä strategiaprosessin välineenä – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Miksi strategia on tärkeä? Jo Mannerheim totesi, että kansakunta ilman suuntaa näivettyy. Koneen Ruhtinas -kirjassa Pekka Herlin osoittaa saman asian persoonallisella tavallaan, kuinka tärkeää on ylipäätään, että yrityksellä on suunta. Videolla useita strategiaprosesseja Delfoi-menetelmällä läpi vienyt YTT Yrjö Myllylä esittelee myös oman yksinkertaisen vertauksen strategiasta: Mustikkametsässä on tärkeää, että lähtee tavoittelemaan jostakin oletetusta potentiaalisesta marjapaikasta marjaa, vaikka kumpareen takaa. Ämpäri voi täyttyä, ennen kuin on määränpäässä. Jos ei olisi ollut suuntaa ja olisi jäänyt paikoilleen, marjaa ei olisi tullut lainkaan. Tai jos olisi valinnut helikopterin keinoksi marjapaikalle menoon, olisi marjat voineet jäädä saamatta. Strategiassa on tärkeää siis suunta, joka selvitetään tulevaisuuden vaihtoehtoja selvittämällä ja toivottu suunta ja visio valitsemalla sekä mietitään tavoitetta tukevat keinot.

Vastuullinen organisaatio huolehtii, että sillä on suunta ja käy säännöllistä strategiaprosessia. Siinä tarvitaan ennakointiosaamista, mihin Delfoi-menetelmä soveltuu hyvin. Myllylä osoittaa esimerkkien avulla, miten Delfoi-menetelmää on sovellettu menestyksekkäästi mm.

– Yhdistysten

– Yritysten

– Yritysryppäiden

– Toimialaryppäiden ja klusterien

– Kuntien- Seutukuntien- Maakuntien

– Valtakunnan tason organisaatioiden, kuten ministeriöiden, Tekesin ja Business Finlandin toimeksiannoissa.

Lopuksi Myllylä kertaa strategia-sanan historiaa tuhansien vuosien takaa sodanjohtamistaitona ja tulee myös II MS:n kautta Delfoi-menetelmän syntyyn, liittoutuneiden tutkan käyttöönoton ja sodan voittamisen tarpeen vuoksi.

Seuraavassa on esimerkkejä ko. tilaajatahojen strategiaprosesseista.

Yhdistykset:

Myllylä, Yrjö (1998). Nelostietä markkinoille. Tie- ja Liikenne 5-6/1998, 12-17. Suomen Tieyhdistys. http://rdaluekehitys.net/2012/07/05/rd-aluekehitys-ja-nelostie-e75-ry/

Yritykset:

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/, https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/

Klusterit:

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. https://www.doria.fi/handle/10024/90791

Kunnat ja seutukunnat:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015: Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina. 121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf, https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/elinkeinostrategia-julkaisu-koillis-suomen-elinkeinostrategia-2011-2015/

Maakunnat ja ELY-keskukset:

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.) (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso). 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö (1996). Uudenmaan elinkeinoelämän rooli Pohjois-Euroopassa. Uudenmaan liitto, KTM Uudenmaan piiri, MMM Uudenmaan piiri, TM Uudenmaan piiri. Yhteenvetomuistio. Tulokset osittain julkistettu teoksessa Uusimaa 2020 – Kurkistuksia tulevaisuuteen. Uudenmaan liitto – YTV. Helsinki 1997.

TKI-toimijat, yliopistot ja tutkimuslaitokset:

Hintsala, Henna, & Yrjö Myllylä (2015). Arktinen liike- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. 96 s. Center for Environment and Energy, Thule-institute, University of Oulu, Council of Oulu Region. https://rdaluekehitys.net/2016/04/12/rd-aluekehitys-oy-konsulttityo-arktinen-liike-ja-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoiminta-pohjois-pohjanmaalla/

Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025. Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti, Oulun yliopisto. Loppuraporttiluonnos 7.3.2012. NorNet-verkoston kumppanit Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira , Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Mittatekniikan keskus,

Valtakunnalliset toimijat, ministeriöt, VNK, Tekes, BF yms:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018. Raportin pysyvä osoite: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2013/05/tem_43_2010_netti.pdf

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). Trends Relevant the Arctic. In the book: SMARCTIC – A Roadmap to a smarctic Arctic specialisation. University of Oulu, Thule-Institute, Oulu University of Applied Sciences. VTT. http://issuu.com/hanneleh/docs/smarctic/0 .

Strategiaprosessit kansainvälisellä tasolla:

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Mitä on tulevaisuuksientutkimus? – RD Video

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee mitä tarkoittaa tulevaisuuksientutkimus ja miten se eroaa tulevaisuudentutkimuksesta (yksikössä) ja ennakoinnista.

Myllylä lähtee Antiikin Kreikasta ja Delfoin kaupungista, jossa oraakkeli teki ennustuksia.Erään tarinan mukaan hän hyödynsi maailmaa nähneitä merimiehiä asiantuntijoina. II MS:n aikana liittoutuneet ottivat käyttöön tutkan, joka loi ennakointiopin ja -kulttuurin Yhdysvaltojen ilmavoimien Research and Development Corporation -yksikköön (RAND). Ennustaminen ei pitkään riittänyt vaan oli tarve tietää vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, jossa Herman Kahn oli keskeinen ottaessaan käyttöön skenaariokäsitteen. Sosialismi kannatteli kuitenkin vielä ennustamista ja yhden skenaarion ajattelua. Sosialismin romahdettua kiinnostus erilaisiin tulevaisuuksien vaihtoehtoihin lisääntyi. Vähitellen valtavirta alkoi tutkimaan mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuksia.

”Tulevaisuudentutkimuksen teorioiden synteesin luojana pidetään Wendell Belliä (Söderlund ja Kuusi 2002: 298). Hänen keskeinen synteesiä käsittelevän teoksensa nimi on Foundations of Futures Studies (1997, Vol 1 ja 2). Bell näkee tulevaisuudentukimuksen tehtäväkentän laajana ja muodostaa yhdeksän tulevaisuudentutkimuksen perustehtävää:
1) Mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen
2) Todennäköisten tulevaisuuksien tutkiminen
3) Tulevaisuudenkuvien tutkiminen
4) Tulevaisuudentutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimus
5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimus
6) Nykykehityksen suuntaa selittävien historiallisten kehityspolkujen tutkiminen
7) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, joka perustuu käytettävissä olevan tiedon ja arvojen yhdistämiseen
8) Demokraattisen osallistumisen kasvattaminen tulevaisuuden hahmottamisessa
9) Herättää keskustelua ja edustaa tiettyä tulevaisuuden vaihtoehtoa.” (Myllylä 2007, s 55).

Kuten huomaat, em. teoksen nimi vuodelta 2002 on Tulevaisuudentutkimus. Englanniksi on aina puhuttu monikosta, Futures Studies, Futures Research. Joitakin vuosia sitten suomalainen tulevaisuuksientutkimuksen yhteisö päätti luopua yksikkömuodosta tulevaisuuksientutkimuksesta puhuttaessa. Esimerkiksi jo vuonna 2013 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimittama perusteos ”Miten tutkimme tulevaisuuksia?” oli monikossa, kun sen edeltävissä painoksissa (1993, 2003) nimi oli yksikössä.

Ennakointiin verrattuna tulevaisuuksientutkimuksella on siis laajempi tehtävä. Keskeisin olettamus ja lähtökohta on, että ennakoinnin on kytkeydyttävä aina päätöksentekoon. Myllylän mukaan näyttäisi, että on vahvistumassa suuntaus, missä ennakoinnin hyvyyttä selitetään juuri sen kyvykkyydellä tukea päätöksentekoa. Tämä näkyy mm. erilaisina menetelmien yhteiskäyttönä. Tulevaisuuksientutkimus on usein ennakointitutkimusta, mutta se voi olla myös esimerkiksi ”4) Tulevaisuuksientutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimusta” tai ” 5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimusta” tai esimerkiksi ennakoinnin tarvitsemien teoreettisen käsitteiden kehittämistä, kuten megatrendin synonyymikäsitteen ”vahvan ennakoivan trendin” käsitteen kehittämistä (Kuusi 2008, Myllylä & Kaivo-oja & Juga 2016).

Lähteitä:

Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (2013) (toim.). Miten tutkimme tulevaisuuksia? 336 s. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. https://www.tutuseura.fi/julkaisut/julkaisusarjat/aff/aff5/

Kuusi, Osmo (2008). Miten voimme tutkia tulevaisuutta tieteellisesti? Tieteessä tapahtuu 5/2008. https://journal.fi/tt/article/view/541

Söderlund, Sari ja Osmo Kuusi (2002). Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja
tulevaisuus. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi, O. ja S. Söderlund (2002):
Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja sovellukset, 251-347. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, Helsinki.

Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä vaikuttajia. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi ja S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset. 249-346. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsorit: Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy. https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Toimialakohtaisen ennakointikäytännön valtakunnallinen kehittäminen ajankohtaista

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Kirjoitin Alueellinen ennakointi Facebook-sivuille seuraavan postauksen 29.3.2021:

Kymenlaaksossa on hienosti hyödynnetty Euroopan unionin parhaimman alueellisen ennakointikäytännön joitakin keskeisiä elementtejä (erityisesti työnantajahaastatteluita toteutettuna yhteistyössä oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa sekä ns. asiantuntijaraatia/-pajaa purkamaan tulokset toimenpiteiksi). Käytännöstä, jossa siellä puhutaan, puhutaan ”Toimialakohtaisesta ennakoinnista” https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/etiainen-hankkeen-pilotoima-toimialahaastattelumalli-juurtuu-kymenlaaksoon/. (Elementeistä voidaan vielä hyödyntää myöhemmin tarvittaessa nykyistä enemmän mm. public-private -kumppanuutta, mikä oli yksi EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön palkinnon kriteeri. Myös jatkjotoimenpiteiden priorisointia pidettiin tärkeänä.)

Siinä on paljon myös uutuuksia, kuten ns. maakunnallinen jatkuvan oppimisen tiimi, Teamsissä tapahtuvat asiantuntijaraadit/asiantuntijapajat työnantajahaastatteluiden purkamiseksi ym. Tulokset kootaan Kymenlaakso ennakoi -sivuston yhteyteen toimialakohtaisten ennakointitietojen yhteyteen pdf-tiedostoina https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat.

Käytännöt pilotoitiin ns. Etiäinen – Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointihankkeessa, jota johdin 2018-2020 (www.xamk.fi/etiainen). Syksyllä 2020 ensimmäinen itsenäisesti toiminut toimialakohtainen ennakointiproseduuri kohdistui Matkailu- ja ravitsemusalaan https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat/matkailu-ja-ravitsemusala, toinen Logistiikkaan https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat/kuljetus-ja-logistiikka-ala. Keväällä 2021 menossa on mm. Luovat alat yms. Etelä-Karjala aloitti myös käytännön Kymenlaakson mallin mukaisesti alkuvuonna 2020. Myös Etelä-Savon ja Pirkanmaan alueen joidenkin edustajien kanssa on käyty keskustelua aiheesta, samoin tiettävästi Satakunnan.

Nyt olisi hyvä mahdollisuus helpolla lyödä buustia asiaan siten, että opitaan Kymenlaakson käytännöstä, sen vaikutuksista, tehdään kehittämissuosituksia ja viestitetään asiasta muille maakunnille ja toimijoille. Olenkin tehnyt tästä aloitteen mm. Elyjen kehittämiskeskukseen ja TEMiin. Nähtäväksi jää, mitä siitä seuraa. https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat/matkailu-ja-ravitsemusala .

Toimialakohtainen ennakointi ja ammattibarometri ovat syntyneet samassa kehittämisprosessissa ja niitä voitaisiin jatkossakin kehittää yhteisesti samassa kehittämishankkeessa. Esimerkiksi Ammattibarometrin pitkän aikavälin version kehittäminen sai kannatusta Etiäinen-hankkeen Delfoi-paneelin 3. kierroksella, jossa esille nostettuja jatkotoimenpideaihioita testattiin: https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/10/30/toimialakohtaisen-ennakointikonseptin-ja-ammattibarometrin-kehittaminen/ .