9.1 Matkailu

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset – teesejä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Toimitettu alunperin tiedoksi erään Pohjoisen ulottuvuuden seminaarin valmistelijoille
(ks. seminaarin Tiedote: ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista” tästä). Alla olevat teesit perusteluineen on nyt myös mahdollista avata ja tulostaa suoraan tästä (pdf-tiedosto).

I ”SUURVALTOJEN MIELENKIINTO POHJOISEEN KASVAA”

1. Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa (Ruotuväki)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ruotuvakinurkka0810

2. Pohjoinen, suurvallat ja Suomi (Muuriankkuri, Puolustusvoimat rakennushallinto)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/muuriankkuri1210

3. Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä (HS Vieraskynä). Mielestäni erityisen hyvä artikkeli

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hsvieraskyna310507

4. Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä TEM 43/2011 (kokoava perusteos)

http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf

II ”POHJOISUUDESTA SUOMEN TALOUSELÄMÄN KIVIJALKA” –
POHJOISUUS PITÄÄ PALJON SISÄLLÄÄN SUOMALAISESTA LUOTTAMUKSESTA KEKSILIÄISEEN SELVIYTYJÄINSINÖÖRIKANSAAN

1. Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka (Kaleva)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/12/pohjoisuudesta-suomen-talouselaman-kivijalka/

2. Pohjoisuudesta koko Suomen teollisuuden veturi (Kaleva, Jaakonsaari)

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomesta-koko-suomen-teollinen-veturi/909150

3. Kaupallinen liikenne Koillisväylällä läpimurtovaiheessa

Aaro Tiilikainen ja Jari Jugan Alakerta-kirjoitus Kalevassa.

4. Junaliikenne aina ajankohtainen – tilataanko junat, ratikat, sotalaivat armeijan kengät Italiasta tai muualta etelästä vai luotetaanko osaamiseen täällä. Kansan Uutiset tietää vastauksen

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava

III POHJOISEN KEHITYSTÄ TULEE TARKASTELLA MYÖS SKENAARIOITTAIN – EI PIDÄ POLTTAA RUUTIA VAIN OPTIMISTISIMMAN SKENAARION MUKAISESTI

1. Murmanskin kehitys skenaarioiden valossa (KIDE)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide0511

2. Murmanskin skenaariot pidemmin ja perusteellisemmin englanniksi (Kymen AMK / UPI julkaisu)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kyamk2010

3. ”Luoteis-Venäjän kehitys vuoteen 2020 ja vaikutukset Pohjois-Suomen talouteen” (De Urbe Uloa)

http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf

4. Koillisväylän kehitykseen myös suhtauduttava monipuolisesti ja myös skenaarioittain – kaikkia ei voi selittää ilmastonmuutoksella (Baltic Rim Economies). Perustavaa vuosien skenaariotutkimusta vaikutuksista tarvitaan

”The North East Passage is already a fact”

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/08/the-north-east-passage-is-already-a-fact/

IV VALTION OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKAA TARKISTETTAVA – TÄRKEIN JA AJANKOHTAISIN, UUSI NÄKÖKULMA – KESKUSTELU PITÄÄ AVATA

1. ”Helsingin pörssiin tarvitaan uusiutumattomia luonnonvaroja (ja muita rajallisia) hyödyntäviä yrityksiä”: Pohjalainen, Pohjolan Sanomat, Maaseuduntulevaisuus, Uutispäivä Demari, Savon Sanomat ja Kainuun Sanomat antavat ainakin tukea ajatukselle:

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/09/valtion-omistajaohjauspolitiikka-arvioitava-uudelleen/

2. ”Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts” (HS) Dr. Jeffery Roberts opetti paljon – pitäisi järjestää seminaari myös Jefferyn ajattelun lähtökohdista, ts. em. kohdan lähtökohdista

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210

V INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN KESKEISTÄ

1. Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva170611

2. ”Rautatiekuume iski Pohjolaan”. Lapin kansassa oli 16.12 hyvin koottu aukeaman juttuun rataverkkokysymykset. Sen perusteella voisi todeta, että asia ehkä liikkeellä kohdan 1 esitetyn vision suuntaan

Keskustelua jatkettava, tärkeintä saada prosessi, jossa venäläiset saadaan mukaan, onnistuminen riippuu tekijöistä…

VI ARKTINEN KULJETUS-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMINEN JA YRITYSTEN VERKOTTUMINEN AVAINASEMASSA – TÄMÄ STRATEGIA TOIMII USEIMMISSA VENÄJÄNKIN KEHITYKSEN SKENAARIOISSA

1. Tulevaisuusvaliokunta: ”Käynnistettävä arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma” / ”Murmanskin alueen kehitys tuo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille”

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk

2. Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. Teknologiateollisuus ry VISIO-lehti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011

3. Satsaatnko vai eikö satsata? Se olisi luontainen mahdollisuutemme. STX investoi suurtelakan Pietariin arktiseen tuotantoon. Mitä teemme?

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/17/pietarin-telakkayhteistyo-arktisen-osaamisen-klusterin-rakentaminen-itameren-ja-pohjois-euroopan-alueelle/

4. Arktisesta kiinnostuneita yrityksiä:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja

VII METODIT JA OSAAMINEN JA OIKEAT TEKIJÄT RATKAISEVAT SYNTYYKÖ YHTEINEN NÄKEMYS/SUUNTA JA SAADAANKO LIIKETTÄ AIKAISEKSI. INFRAN, OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN ENNAKOIVA SUUNTAAMINEN KESKEISINTÄ

1. EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/ ja kirjoitettiin myös Fuuturissa 3/2011 aiheesta sivulla 3 http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf

2. Teknisen palvelun työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus esimerkki parhaimman ennakointikäytännön soveltamisesta lyhyen tähtäimen työvoimatarpeisiin – malli pitäisi esim. kiireesti soveltaa kaivosalan tarpeisiin eri alueilla

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/teknisen-palvelun-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-tktt-raportti-ajankohtainen/

3. Satamien näkökulmasta voidaan esim. ohjata logistiikan kehittämishankkeita laaja-alaisesti metodilla. Pari-kolme casea vanhemmista harjoituksista yli 10 vuotta sitten tähän päivään. Soveltaminen toisi sisältöä seminaari- ja kehittämistoiminnalle ja voitaisiin kytkeä hyvin toisiinsa:

3.1 Delfoi-tutkimus – Itämeren alueen muuttuvat kuljetumarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren alueen yhteysverkossa

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tiejaliik95

3.2 Perämeren satamien näkökulmasta hankkeet tunnistettiin ja ohjelmoitiin pk-yrityspainotuksella – ohjelma on toteutettu – päivitys ajanmohtaista: ”Pohjois-Euroopan muuttuvat kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osan Luoteis-Venäjän ja Pohjois-Suomen yhteysverkkoa”:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide96

4. Laajemminkin mahdollisuuksia analysoitaessa, logistiikka tulee aina luonnollisesti keskiöön sehän on kehittämisen väline myös muille aloille

allekirjoittaneen ”paras hanke” katsoi niin ikään vuosituhannen vaihteessa tähän päivään – olisi aika päivittää tukisi laajasti kehittämistä!

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys

5. ”Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopisteet” kohdan 4. sovelluksena

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide00

EU:n parhaimman alueellinen ennakointikäytännön valinnassa 27 maan evaluoinnissa – joka arviointi täsmällisesti kohdistui Yrjö Myllylän / RD Aluekehitys Oy:n Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kehittämään malliin – painotettiin 1) yritykset saadaan mukaan (face to face haast), 2) kaikki olennaiset toimijat saadaan mukaan (haast + face to face raati), 3) tuottaa priorisoidun toimenpideluettelon, 4) Totetus on public-private mallilla.

6. Hiukan pidemmän aikavälin sovelluksia tästä on esim.

6.1 Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 (visio vuoteen 2015, 7 kuntaa Pohjois-Suomesta mukana)

http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf

6.2 Helsingin koulutustarpeiden ennakointi vuoteen 2015

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

6.2. Kemi-Tornion alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi + aluekehitysvisio tähän päivään

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

VIII PERUSTANA ON POHJOINEN LUOTTAMUS

Pohjoinen luottamus käsite on otettava käyttöön – se on arvoperusta, jonka varaan kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö rakennetaan

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/06/02/pohjoinen-luottamus-kasitteen-kayttoonotto/

Salon kaupunkiin kuuluva TEIJO VALITTIIN VUODEN KYLÄKSI!

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEIJO ON VUODEN KYLÄ 2011!

Vuonna 2009 Teijo sai kunniakirjan maakunnallisessa kyläkilpailussa. Vuonna 2010 Teijo valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi. Vuonna 2011 Teijo (tarkemmin Teijon alueen kylät) valittiin valtakunnan tasolla vuoden kyläksi Suomen kylätoiminta ry:n toimesta.

Espoolainen RD Aluekehitys toimii myös Teijolla ja on valmis toimimaan linkkinä palkitun Teijon kylän toimijoihin Teijon hyviin käytäntöihin tutustumiseksi ja niiden ”siirtämiseksi” halutuille alueille. Toimintamallien siirtämisen apuna voi toimia myös kylätoimintaan liittyvä (esim. Leader-toiminta) ennakointitoiminnan arviointi (vrt. RD Aluekehityksen tekemä Salon Seudun Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi 2006-2008, ks. linkki artikkelin lopusta).

Tervetuloa tutustumaan Teijoon vaikka laskettelun, golfin tai retkeilyn merkeissä! Alla olevasta linkistä saat lisätietoja metsähallituksen retkeilyalueesta ja löydät myös alla olevan uutisen Vuoden Kylästä.

”Vuoden Kyläksi 2011 valittiin Teijon alueen kylät” (Lähde: Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto, 6.9.2011)

”Suomen Kylätoiminta ry on valinnut Vuoden Kyläksi 2011 Teijon alueen kylät Varsinais-Suomesta Salosta. Teijon alueen kyliin kuuluu neljä kylää: Teijo, Mutainen, Kirjakkala ja Mathildedal. Vuoden Kylä 2011 valittiin maakuntien nimeämistä ehdokkaista 27. kerran.

Merelliset Teijon alueen kylät kuuluvat Salon kaupunkiin. Teijon alue tunnetaan Meri-Teijon matkailualueesta, historiallisesta Teijon kartanosta ja kolmesta ruukkialueesta. Alueella sijaitsevat Suomen pienin kivikirkko, kyläsauna, retkeilyalue ja golf-kenttä. Palveluihin kuuluvat kaksi kauppaa, kyläkoulu, päiväkoti, asiamiesposti ja kaksi vierasvenesatamaa.

Valintaraati kiinnitti erityistä huomiota siihen, että Teijon alueen kylät ovat tehneet usean vuoden ajan suunnitelmallista maaseudun kehittämistyötä ja edistäneet alueen matkailua. Toiminta perustuu vapaaehtoistyön voimaan, oma-aloitteisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Kylät ideoivat uusia kehittämishankkeita ja toteuttavat tuloksellisesti vuonna 2010 päivitettyä kyläsuunnitelmaa.
Aktiivista yhteistoimintaa

Teijon alueen kylät ovat tehneet merkittävää matkailuyhteistyötä yhdistysten ja yritysten kanssa. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksessa eli PARAS-hankkeessa kylät ovat olleet erittäin aktiivisia. Salon kaupunki nimesi palvelustrategiassaan Teijon alueen kylät ”koulukyläksi”. Kyläyhdistys markkinoi aktiivisesti kyläkoulua ja maaseutua uusille asukkaille sekä matkailijoille.

Valintaraadin mielestä Teijon alueen kylät ovat oivaltaneet erinomaisesti ajan hengen. Kylät luovat kiireisille nykyihmisille uusia mahdollisuuksia osallistua kylätoimintaan ja kokea ole-vansa osa kyläyhteisöä. Teijon Alueen Kyläyhdistys ry toimii yhdessätoista eri tiimissä.

Teijon alueen kylien asukasluku on 730 henkilöä. Kesällä asukkaita on 1500 (kesäasukkaat mukaan lukien). Etäisyys Salon keskustaan on 20 kilometriä ja Helsinkiin 110 kilometriä. Alue kuului vuoteen 2009 saakka Perniön kuntaan.”

(Lähde: Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto, 6.9.2011)

*** *** ***
Ks. myös blogiartikkelit:

Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi

EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö valittu

ks. myös

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma(2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. KTM Rahoitetut tukimukset 10/2005.

Myllylä, Yrjö (2005). Ajankohtaista toimintaryhmille: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA -raportti on ilmestynyt. MaaseutuPlus-lehti.

(em. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR/MMM-rahoitteisessa tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun ja keskusten vuorovaikutusta vuoteen 2015, alueet on jaettu keskuksiin, vuorovaikutusalueisiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun.)

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostatrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO / Naturpolis Oy.

Maaseudun asiantuntijarekisteristä löydät asiantuntijoita mm. ennakointiin.

RD Aluekehitys ja Teijon alueen kylät Vuoden Kylä 2011

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Salon kaupunkiin kuuluva Teijon alueen kylät sai vuonna 2009 kunniamaininnan maakunnallisessa kyläarvioinnissa. Vuonna 2010 Teijon alueen kylät valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi. Vuonna 2011 Teijo valittiin valtakunnan tasolla vuoden kyläksi Suomen kyläyhdistys ry:n toimesta.  Teijon alueen kylät ovat Mutainen, Kirjakkala, Teijo ja Mathildedal. Kylien muodostama alue tunnetaan myös Meri-Teijon nimellä. Tunnustukset ovat tulleet vuosien, ellei vuosikymmenten työstä. Katso lisää palkinnon perusteluista Teijon Alueen Kyläyhdistys ry:n sivuilta.

Myös maaseutualueiden kehittäjänä tunnettu (ks. esim. referenssilinkit artikkelin lopusta) Espoolainen RD Aluekehitys on toiminut myös Teijolla vuodesta 2008 ja on valmis toimimaan linkkinä palkitun Teijon kylän toimijoihin ja Teijon hyviin käytäntöihin – kuten tiimit ja kyläsuunnitelmamallit – tutustumiseksi ja niiden “siirtämiseksi” halutuille alueille. Toimintamallien siirtämisen apuna voi toimia myös kylätoimintaan liittyvä ennakointitoiminnan arviointi (esim. Leader-toiminta, vrt. RD Aluekehityksen tekemä Salon Seudun Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi 2006-2008, ks. linkki artikkelin lopusta).

Teijo on monipuolinen kylä, jossa monipuolinen yrittäjyys juontaa juurensa osittain Teijon rautaruukkihistoriasta. 1980-luvulla oululaisena rakennusyrittäjänä aiemmin tunnettu Reijo Meriläinen uskoi vahvasti alueen matkailulliseen tulevaisuuteen ja pyrki kehittämään aluetta tästä näkökulmasta (ks. Teijon alueen historiasta lisää tästä). Nykyisin alueelle matkailu on hyvin tärkeää. Kolmantena elinkeinollisena piirteenä on asuminen ja siinä erityisesti ns. luovan luokan, kuten taiteilijoiden ja korkeasti koulutettujen, nousu. Teijoon muutetaan myös työn perässä Helsingistä ja ulkomailta. Telakka- ja veneteollisuus on keskeinen työnantaja (ks. esim. Turun Sanomat: ”Teijon rautakourat tekevät risteilijän”).

”Teijon ruukki” on tiettävästi ainoana Suomessa jatkanut toimintaansa yhtäjaksoisesti 1600-luvulta alkaen. Syynä on erityisesti se, että aikoinaan oikealla hetkellä noin 100 vuotta sitten Ruotsista tulleen ruukinpatruunan päätöksellä luovuttiin raakaraudan tekemisestä malmista ja siirryttiin omaehtoisella päätöksellä jalostusketjussa ylöspäin. Useimmat muut ruukit jatkoivat raudanvalmistamista, kunnes seinä tuli vastaan ja ruukit kylmenivät. Teijon tuotannolla on koneellistettu Suomen maataloutta, on valmistettu ajoneuvoja moottorikelkoista kuorma-autoihin, tehty työvälineitä ruohonleikkureista puimureihin. Myös kautta Suomen hautasmaiden rautaristit ovat Teijolla tehtyjä. Usein tuotteissa on ollut Teijo-tuotemerkki, kuten Teijo-puimuri tai Teijo-kuorma-auto (Tänä päivänä Teijo-nimi esiintyy mm. Suomen ainoan valmistalotehtaan Teijo-Talot yrityksen nimessä).

Rautateollisuus tuli alueelle alunperin hyvien mäntykankaiden – nykyisin pääosin metsähallituksen retkeilyaluetta – ja alueen järvien vuoksi sekä vesitieyhteyksien vuoksi. Raudan valmistuksessa tarvittiin puuhiiltä ja koskienergiaa. Samat tekijät olivat koko Etelä-Suomen 1600-1700 -lukujen rautateollisuuden synnyn syynä. Työvoima ja raaka-aine (malmi) eivät olleet määräävässä asemassa, kun teollisuus tuli alueelle. Teijoa ja laajemmin Saloa kutsutaan muun muassa Ruukin avain kesäteatterin käsikirjoituksessa ”Nokialandiaksi”: Salon elektroniikkateollisuuden ja sitä myöten osaltaan myös Nokia-tarinan nähdään juontuvan Teijon rautateollisuudesta. Salossa onkin edelleen maailmanlaajuisesti Nokian suurin työpaikkakeskittymä, joka odottaa nyt Nokian uuden vaiheen tuomia mahdollisuuksia alueelle. Myös Teijolla on toiminut tähän päivään asti elektroniikkateollisuutta, joka on varhaisempaa perua kuin nykyinen Nokian matkapuhelinliiketoiminta. Nykyisin Teijolla toimii mm. seuraavia tunnettuja yrityksiä:

  • RD Aluekehitys. Valtakunnallinen vaikuttaja, alueellinen kehittäjä, paikallinen toimija. EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä ja soveltaja.
  • Salo Seaport Kuivalastit & teollisuuden raaka-aine- ja erityismerikuljetukset.
  • Marine Alutech Uusii Merivartioston noin 20 alusta, valmistaa työveneitä.
  • Western Shipyard Teijon telakka, uudistaa vanhoja ja tekee uusia pohjoisessa toimivia aluksia.
  • Teijo-Talot Tehtaita kaivospaikkakunta Sodankylää myöten.
  • Teijon kartano. Historia vahvasti läsnä, USAtakin vanhempi 1770 valmistunut ”rautaruukin pääkonttori”.
  • Teijon koulu Yli 140-vuotiaan koulun oppilasmäärät hienoisessa kasvussa.

Lisäksi on paljon muita yrityksiä, kuten Metsähallituksen opastuskeskus ohjelmapalveluyrityksineen, joihin voit tutustua vaikka paikan päällä. Majoitusyritysten linkkejä löydät Teijon kyläyhdistyksen sivuilta tästä tai Meri-Teijo Centerin sivuilta.

***

Ks. Yle-uutinen 28.11.2012

Suot, korvet ja kalliot ovat Teijon valtteina kansallispuistokisassa

Uusi kansallispuisto olisi lounaisen rannikon ainoa mannerpuisto ja luonnollinen lisä Saaristomeren kansallispuiston kylkeen.

Ks. myös

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. KTM Rahoitetut tukimukset 10/2005.

Myllylä, Yrjö (2005). Ajankohtaista toimintaryhmille: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA -raportti on ilmestynyt. MaaseutuPlus-lehti.

(em. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR/MMM-rahoitteisessa tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun ja keskusten vuorovaikutusta vuoteen 2015, alueet on jaettu keskuksiin, vuorovaikutusalueisiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun – edelleen sovelluskelpoista tietoa.)

Teijon alueen tyyppisille kylille alueelliset kehittämiskeskukset, maakuntien liitot ja muut organisaatiot voisivat antaa parasta tukea strategiaprosesseilla, jotka tehtäisiin ao. casen tapaan:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostatrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO / Naturpolis Oy.

Blogiartikkeli 24.4.2011: Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN (sis. mm. Teknologiateollisuus ry:n VISIO-lehden artikkelin aiheesta).

Talouselämä 15.10.2012: “Marine Alutech toimittaa tusinan veneitä Merivoimille – 150 henkilötyövuotta”

Blogiartikkeli 22.8.2011: EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa.

Maaseudun asiantuntijarekisteristä löydät asiantuntijoita, kuten RD Aluekehityksen mm. maaseudun ennakointiin.