9.1 Matkailu

Salon kaupunkiin kuuluva TEIJO VALITTIIN VUODEN KYLÄKSI!

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEIJO ON VUODEN KYLÄ 2011!

Vuonna 2009 Teijo sai kunniakirjan maakunnallisessa kyläkilpailussa. Vuonna 2010 Teijo valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi. Vuonna 2011 Teijo (tarkemmin Teijon alueen kylät) valittiin valtakunnan tasolla vuoden kyläksi Suomen kylätoiminta ry:n toimesta.

Espoolainen RD Aluekehitys toimii myös Teijolla ja on valmis toimimaan linkkinä palkitun Teijon kylän toimijoihin Teijon hyviin käytäntöihin tutustumiseksi ja niiden ”siirtämiseksi” halutuille alueille. Toimintamallien siirtämisen apuna voi toimia myös kylätoimintaan liittyvä (esim. Leader-toiminta) ennakointitoiminnan arviointi (vrt. RD Aluekehityksen tekemä Salon Seudun Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi 2006-2008, ks. linkki artikkelin lopusta).

Tervetuloa tutustumaan Teijoon vaikka laskettelun, golfin tai retkeilyn merkeissä! Alla olevasta linkistä saat lisätietoja metsähallituksen retkeilyalueesta ja löydät myös alla olevan uutisen Vuoden Kylästä.

”Vuoden Kyläksi 2011 valittiin Teijon alueen kylät” (Lähde: Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto, 6.9.2011)

”Suomen Kylätoiminta ry on valinnut Vuoden Kyläksi 2011 Teijon alueen kylät Varsinais-Suomesta Salosta. Teijon alueen kyliin kuuluu neljä kylää: Teijo, Mutainen, Kirjakkala ja Mathildedal. Vuoden Kylä 2011 valittiin maakuntien nimeämistä ehdokkaista 27. kerran.

Merelliset Teijon alueen kylät kuuluvat Salon kaupunkiin. Teijon alue tunnetaan Meri-Teijon matkailualueesta, historiallisesta Teijon kartanosta ja kolmesta ruukkialueesta. Alueella sijaitsevat Suomen pienin kivikirkko, kyläsauna, retkeilyalue ja golf-kenttä. Palveluihin kuuluvat kaksi kauppaa, kyläkoulu, päiväkoti, asiamiesposti ja kaksi vierasvenesatamaa.

Valintaraati kiinnitti erityistä huomiota siihen, että Teijon alueen kylät ovat tehneet usean vuoden ajan suunnitelmallista maaseudun kehittämistyötä ja edistäneet alueen matkailua. Toiminta perustuu vapaaehtoistyön voimaan, oma-aloitteisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Kylät ideoivat uusia kehittämishankkeita ja toteuttavat tuloksellisesti vuonna 2010 päivitettyä kyläsuunnitelmaa.
Aktiivista yhteistoimintaa

Teijon alueen kylät ovat tehneet merkittävää matkailuyhteistyötä yhdistysten ja yritysten kanssa. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksessa eli PARAS-hankkeessa kylät ovat olleet erittäin aktiivisia. Salon kaupunki nimesi palvelustrategiassaan Teijon alueen kylät ”koulukyläksi”. Kyläyhdistys markkinoi aktiivisesti kyläkoulua ja maaseutua uusille asukkaille sekä matkailijoille.

Valintaraadin mielestä Teijon alueen kylät ovat oivaltaneet erinomaisesti ajan hengen. Kylät luovat kiireisille nykyihmisille uusia mahdollisuuksia osallistua kylätoimintaan ja kokea ole-vansa osa kyläyhteisöä. Teijon Alueen Kyläyhdistys ry toimii yhdessätoista eri tiimissä.

Teijon alueen kylien asukasluku on 730 henkilöä. Kesällä asukkaita on 1500 (kesäasukkaat mukaan lukien). Etäisyys Salon keskustaan on 20 kilometriä ja Helsinkiin 110 kilometriä. Alue kuului vuoteen 2009 saakka Perniön kuntaan.”

(Lähde: Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto, 6.9.2011)

*** *** ***
Ks. myös blogiartikkelit:

Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi

EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö valittu

ks. myös

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma(2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. KTM Rahoitetut tukimukset 10/2005.

Myllylä, Yrjö (2005). Ajankohtaista toimintaryhmille: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA -raportti on ilmestynyt. MaaseutuPlus-lehti.

(em. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR/MMM-rahoitteisessa tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun ja keskusten vuorovaikutusta vuoteen 2015, alueet on jaettu keskuksiin, vuorovaikutusalueisiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun.)

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostatrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO / Naturpolis Oy.

Maaseudun asiantuntijarekisteristä löydät asiantuntijoita mm. ennakointiin.

RD Aluekehitys ja Teijon alueen kylät Vuoden Kylä 2011

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Teijon alueella toimii Meri-Teijo Golf. Kuvassa sotavetaraani-golfareiden kivi. Viimeinen sotavetaraanien Golf-kisa päättyi ilmavoimien ylilentoon kesällä 2009.

Salon kaupunkiin kuuluva Teijon alueen kylät sai vuonna 2009 kunniamaininnan maakunnallisessa kyläarvioinnissa. Vuonna 2010 Teijon alueen kylät valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi. Vuonna 2011 Teijo valittiin valtakunnan tasolla vuoden kyläksi Suomen kyläyhdistys ry:n toimesta.  Teijon alueen kylät ovat Mutainen, Kirjakkala, Teijo ja Mathildedal. Kylien muodostama alue tunnetaan myös Meri-Teijon nimellä. Tunnustukset ovat tulleet vuosien, ellei vuosikymmenten työstä. Katso lisää palkinnon perusteluista Teijon Alueen Kyläyhdistys ry:n sivuilta.

Myös maaseutualueiden kehittäjänä tunnettu (ks. esim. referenssilinkit artikkelin lopusta) Espoolainen RD Aluekehitys on toiminut myös Teijolla vuodesta 2008 ja on valmis toimimaan linkkinä palkitun Teijon kylän toimijoihin ja Teijon hyviin käytäntöihin – kuten tiimit ja kyläsuunnitelmamallit – tutustumiseksi ja niiden “siirtämiseksi” halutuille alueille. Toimintamallien siirtämisen apuna voi toimia myös kylätoimintaan liittyvä ennakointitoiminnan arviointi (esim. Leader-toiminta, vrt. RD Aluekehityksen tekemä Salon Seudun Alueellisen ennakointitoiminnan arviointi 2006-2008, ks. linkki artikkelin lopusta).

Teijo on monipuolinen kylä, jossa monipuolinen yrittäjyys juontaa juurensa osittain Teijon rautaruukkihistoriasta. 1980-luvulla oululaisena rakennusyrittäjänä aiemmin tunnettu Reijo Meriläinen uskoi vahvasti alueen matkailulliseen tulevaisuuteen ja pyrki kehittämään aluetta tästä näkökulmasta (ks. Teijon alueen historiasta lisää tästä). Nykyisin alueelle matkailu on hyvin tärkeää. Kolmantena elinkeinollisena piirteenä on asuminen ja siinä erityisesti ns. luovan luokan, kuten taiteilijoiden ja korkeasti koulutettujen, nousu. Teijoon muutetaan myös työn perässä Helsingistä ja ulkomailta. Telakka- ja veneteollisuus on keskeinen työnantaja (ks. esim. Turun Sanomat: ”Teijon rautakourat tekevät risteilijän”).

”Teijon ruukki” on tiettävästi ainoana Suomessa jatkanut toimintaansa yhtäjaksoisesti 1600-luvulta alkaen. Syynä on erityisesti se, että aikoinaan oikealla hetkellä noin 100 vuotta sitten Ruotsista tulleen ruukinpatruunan päätöksellä luovuttiin raakaraudan tekemisestä malmista ja siirryttiin omaehtoisella päätöksellä jalostusketjussa ylöspäin. Useimmat muut ruukit jatkoivat raudanvalmistamista, kunnes seinä tuli vastaan ja ruukit kylmenivät. Teijon tuotannolla on koneellistettu Suomen maataloutta, on valmistettu ajoneuvoja moottorikelkoista kuorma-autoihin, tehty työvälineitä ruohonleikkureista puimureihin. Myös kautta Suomen hautasmaiden rautaristit ovat Teijolla tehtyjä. Usein tuotteissa on ollut Teijo-tuotemerkki, kuten Teijo-puimuri tai Teijo-kuorma-auto (Tänä päivänä Teijo-nimi esiintyy mm. Suomen ainoan valmistalotehtaan Teijo-Talot yrityksen nimessä).

Rautateollisuus tuli alueelle alunperin hyvien mäntykankaiden – nykyisin pääosin metsähallituksen retkeilyaluetta – ja alueen järvien vuoksi sekä vesitieyhteyksien vuoksi. Raudan valmistuksessa tarvittiin puuhiiltä ja koskienergiaa. Samat tekijät olivat koko Etelä-Suomen 1600-1700 -lukujen rautateollisuuden synnyn syynä. Työvoima ja raaka-aine (malmi) eivät olleet määräävässä asemassa, kun teollisuus tuli alueelle. Teijoa ja laajemmin Saloa kutsutaan muun muassa Ruukin avain kesäteatterin käsikirjoituksessa ”Nokialandiaksi”: Salon elektroniikkateollisuuden ja sitä myöten osaltaan myös Nokia-tarinan nähdään juontuvan Teijon rautateollisuudesta. Salossa onkin edelleen maailmanlaajuisesti Nokian suurin työpaikkakeskittymä, joka odottaa nyt Nokian uuden vaiheen tuomia mahdollisuuksia alueelle. Myös Teijolla on toiminut tähän päivään asti elektroniikkateollisuutta, joka on varhaisempaa perua kuin nykyinen Nokian matkapuhelinliiketoiminta. Nykyisin Teijolla toimii mm. seuraavia tunnettuja yrityksiä:

  • RD Aluekehitys. Valtakunnallinen vaikuttaja, alueellinen kehittäjä, paikallinen toimija. EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä ja soveltaja.
  • Salo Seaport Kuivalastit & teollisuuden raaka-aine- ja erityismerikuljetukset.
  • Marine Alutech Uusii Merivartioston noin 20 alusta, valmistaa työveneitä.
  • Western Shipyard Teijon telakka, uudistaa vanhoja ja tekee uusia pohjoisessa toimivia aluksia.
  • Teijo-Talot Tehtaita kaivospaikkakunta Sodankylää myöten.
  • Teijon kartano. Historia vahvasti läsnä, USAtakin vanhempi 1770 valmistunut ”rautaruukin pääkonttori”.
  • Teijon koulu Yli 140-vuotiaan koulun oppilasmäärät hienoisessa kasvussa.

Lisäksi on paljon muita yrityksiä, kuten Metsähallituksen opastuskeskus ohjelmapalveluyrityksineen, joihin voit tutustua vaikka paikan päällä. Majoitusyritysten linkkejä löydät Teijon kyläyhdistyksen sivuilta tästä tai Meri-Teijo Centerin sivuilta.

***

Ks. Yle-uutinen 28.11.2012

Suot, korvet ja kalliot ovat Teijon valtteina kansallispuistokisassa

Uusi kansallispuisto olisi lounaisen rannikon ainoa mannerpuisto ja luonnollinen lisä Saaristomeren kansallispuiston kylkeen.

Ks. myös

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. KTM Rahoitetut tukimukset 10/2005.

Myllylä, Yrjö (2005). Ajankohtaista toimintaryhmille: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit MATUKA -raportti on ilmestynyt. MaaseutuPlus-lehti.

(em. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR/MMM-rahoitteisessa tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun ja keskusten vuorovaikutusta vuoteen 2015, alueet on jaettu keskuksiin, vuorovaikutusalueisiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun – edelleen sovelluskelpoista tietoa.)

Teijon alueen tyyppisille kylille alueelliset kehittämiskeskukset, maakuntien liitot ja muut organisaatiot voisivat antaa parasta tukea strategiaprosesseilla, jotka tehtäisiin ao. casen tapaan:

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostatrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO / Naturpolis Oy.

Blogiartikkeli 24.4.2011: Arktinen teknologiaosaaminen – AVAIN KASVUUN (sis. mm. Teknologiateollisuus ry:n VISIO-lehden artikkelin aiheesta).

Talouselämä 15.10.2012: “Marine Alutech toimittaa tusinan veneitä Merivoimille – 150 henkilötyövuotta”

Blogiartikkeli 22.8.2011: EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esille Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa.

Maaseudun asiantuntijarekisteristä löydät asiantuntijoita, kuten RD Aluekehityksen mm. maaseudun ennakointiin.

The growth area of the Arctic and Baltic Sea in the focus of Finland’s interests

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

TEM 43/2010: Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä.


Myllylä, Yrjö (2010). The Growth area of the Arctic and Baltic Sea in the focus of Finland’s interests. 92 p. Ministry of Employment and the Economy, Regional Development 43/2010. Edita Publishing Ltd, Helsinki.

Abstract

The increasing interest of the great powers in the Arctic and the Baltic Sea region, world economic growth and rise of raw material prices, Russia’s geopolitical movement further to the North, climate change and the growth of the trafficability of the North- East Passage are background factors for a change which offers new possibilities for the economical life and employment in Northern Europe.

The report has made suggestions, which could promote the common interest of Finland as well as the whole area and in the implementation Finland could provide special skills, values and a good position in the heart of the region. The dissertation “Industrial, Logistic and Social Development of the Murmansk Region until 2025” by the author where he deals with the future of Murmansk and Northwest Russia would form the most important separate background research to be utilised.

The main conclusions are summarized below in 20 initiatives. In these the main idea and arguments are presented in detail in the actual text of the report. Statement of the report is presented in a total of 70 proposals of development: 1. Northern concept of trust – use of the concept, 2. The research and development program of Arctic transportation, energy and environmental technology, 3. Finland to participate in Aurora Borealis, a ship from which arctic research could be done, 4. An international cluster developing project together with operators in the Murmansk region 5. Baltic Sea Region, preparation of scenarios, 6. Future economic profiles of the Republic of Karelia, Arkhangelsk Oblast, St. Petersburg and the Leningrad region, 7. The Northern Dimension cluster strategy – clusters developed in Finland from the perspective of the Northern Dimension, a regional profiling, 8. Finland and Northwest Russia as part of the development of tourism in Northern Europe, 9. International language training in the undisturbed environment of the centers of touris , 10. The Russian capital in Finland, 11. New Finnish mining company in Helsinki and London Stock Exchange – business idea should be prospecting, mining rights acquisition in the Barents Region including Finland and the sale of licence rights, 12. Use of the ”Vyborg-option “ – utilisation of the position of the region in Finnish Arctic and offshore shipbuilding skills for the need of Vyborg and St. Petersburg shipyards, 13. Arctic research vessels – a new strategic opportunity, 14. Offshore technology for Arctic conditions, 15. Arctic oil fighting vessels – a platform for innovation in the Baltic Sea, a growing market, especially in the Arctic area, 16. Supply of energy-saving technology and creation of conditions for implementation, 17. Renewable energies, i.e. bio- and wind-energy co-operation, 18. Natural gas network and the development of distribution system in Finland, taking into account the transfer possibilities of wood- and biogas 19. Company Visits – in order to present the technological know-how and Finnish transportation service to people who decide on the logistic of the harbours and shipyards in Murmansk, northwest Russia and the North-East Passage area, 20. Processing of proposals 1-19 for regional projects.

The author is of the opinion that the most important thing to create an impact would be to implement proposal number 20. According to the expert feedback, in order to promote employment the most important proposals are 2., 17., and 7., 8., 11., 14. and 20.