Täydennyskoulutusta tarjolla: Uusi luento- ja work shop -konsepti tukee innovaatioita, luo opiskelijalle henkilökohtaisen vision valitussa teemassa ja rohkaisee toimimaan

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Kouluttaja YTT Yrjö Myllylä piti 15.4.2014 koulutustilaisuuden Aalto University Executive Education Oy:n tilauksesta. Tilaisuuden toteutuksen suunnittelu ja toteutus olivat innovatiivisia. Kyseessä oli uusi koulutustuote, joka toimii, kun tilaaja haluaa 1 päivän lähiopetuspäivän (ks. mm. 1/2-2 h:n tuote-esimerkkejä tästä.) Tämä artikkeli on alunperin julkaistu 22.4.2014.

: Kouluttaja työssään.

Uutta oli mm. vahvojen ennakoivien trendien (Strong Prospective Trend, SPT) käyttö koulutuksessa sekä luento-osuudessa että work shop osuudessa. Work shop -osuus toteutettiin lisäksi hyödyntäen sekä SPT-käsitettä että metodologisesti tulevaisuusverstasta. Täydennyskoulutussuunnittelijoita pyydetään huomioimaan uusi koulutuskonsepti, johon perinteisesti kuuluu lisäksi pyrkimys kannustavuuteen ja toimintaan. Konsepti sopii mm. seuraaviin teemoihin, joihin kouluttaja on käytettävissä jatkossakin (linkeissä referenssi- tai muuta havainnemateriaalia):

Pohjoinen ulottuvuus
Arktinen ulottuvuus
Venäjä, Murmansk
Ympäristö, Energia, ja Logistiikka-ala
Vahvat ennakoivat trendit
Delfoi, Ennakointi, Tulevaisuudentutkimus, menetelmät ja käsitteet
EU:n paras alueellisen ennakoinnin (lue rakennemuutoksen hallinta) käytäntö
Kuinka tulevaisuus tehdään?
Ym. teemat (ks. esim. aiemmat hyvinvointi , ICT, rakentaminen, matkailu, ravintolapalvelu, siivous, kotitalouspalvelu, vähittäiskauppa, kaivos– yms. alakohtaiset, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, toimialakohtainen työvoima- ja muiden tarpeiden ennakointi, kansainvälistyminen, verkostoituminen tai yrittäjyys , koulutus– ja tutkimusohjelmasuunnittelu jne.)

Lisätietoja

Esimerkkihankkeita ja koulutuksen tausta-aineistoa, ks. CV Yrjö Myllylä
Viime aikaisia yliopistollisia koulutustilaisuuksia 2014
Koulutusmalleja

Myös pikatoimeksiannot voivat sopia hyvin ohjelmaan. Koulutuksen yleisiä periaatteita mm. tässä linkissä.

Tuore Aalto-esimerkki

Aalto University Executive Education Oy:n tilaus:

15.4.2014 päivän luento Aalto-yliopistossa work shopeineen.
Koulutus liittyi kurssiin Ympäristöyritysten kansainvälistymiskoulutus
Esitelmän ja work shopin nimi oli Vahvat ennakoivat trendit ja ympäristöalan mahdollisuudetLuoteis-Venäjällä ja arktisilla alueilla. Esitelmän ja work shopin malli sopii yhtä hyvin hyvinvointi, kuin energia- ja ympäristöalalle tai muuhun valittuun teemaan ja opiskelijan kannalta tärkeään ilmiöön.

Suosittelijana kouluttajaksi toimi Aalto-yliopiston yrittäjyyden professori Arto Lahti, jonka kanssa olemme keskustelleet, kehitelleet ja pitäneet Pohjoisen ulottuvuuden teeman alla seminaareja ja muuta toimintaa.

Work shop rakennettiin yhdistäen SMARCTIC-hankkeen – jossa kouluttaja on ollut strategisessa roolissa – ja mm. Arktisen meriteknologian tulevaisuusverstaan elementtejä/asetelmia – joka on kokonaisvastuullisesti kouluttajan RD Aluekehityksen nimissä toteuttama projekti (www.amtuusimaa.net ). Work shop on saanut virikkeitä tulevaisuudentutkimuksen tulevaisuusverstasmetodista ja em. hankkeista, jotka on toteutettu mm. kehittämispäällikkö Olli Hietasen ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojan kanssa yhteystoteutuksissa vuosina 2011-2013 Myllylän koordinoimissa hankkeissa.
Verstasryhmillä oli lähtöteemat ”Rakentaminen, rakennettu ympäristö ja liikenne” sekä ”Energian tuotanto ja jakelu”. Teemoittelussa ja ryhmäytymisessä oli huomioitu edustajien taustaorganisaatiot. Molemmat ryhmät päätyivät kehittämään samaa Älykkyyttä hyödyntävää lopputuotetta,. miettien asiakkaita ja toteuttajia.
Po. verstasmetodisovellus on innovatiivinen ja tuottaa jossakin määrin ennalta arvaamattoman tuloksen sekä sen toteuttamisen ja edistämisen strategian myös henkilökohtaisella tasolla, koulutuksen teemasta riippumatta. Henkilökohtaisen vision selkiinnyttämistä ja henkistä rohkaisua kouluttaja pitääkin usein myös koulutuksen tavoitteena tuoreen uskottavan asiatiedon lisäksi.

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran vuosikokouksen yhteydessä pidetty esitelmä.

Ohjelma, Arktinen ulottuvuus ja Offshore 20.3.2014. Industria Oy. Arktisen keskuksen tiedote.

Tulossa lähiaikoina, mm. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Toivottavasti pääsemme yhteistyössä toteuttamaan koulutusta ja suunnittelemaan koulutusohjelmia myös kanssanne!

Ks. vuoden 2014 tärkeimmät tilatut koulutustilaisuudet tästä:

Lappeenrannen teknillinen korkeakoulu / Wirma Lappeenranta Oy,
Porin yliopistokeskus / Industria Oy,
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Aalto EE Oy,
Maanpuolutuskorkeakoulu
Loppi-seura / Lopen kunta
Oulun yliopisto, VTT, OAMK / SMARCTIC-hanke (tulevaisuusverstas toteuttu 2013 ja loppu work shop tulossa 2014 syksyllä)

Huomioi linkissä myös mm. seuraavat 2013 tilaisuudet

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency
Valtakunnallinen Yrittäjän päivä Kuusamossa
Asiantuntijoiden valinta ja tiedon käyttö yhteiskuntaa kehitettäessä, Otavan Opiston Osuukunta / Otavan opisto, Mäntyharju
Hitsaustekniikan ajankohtaispäivät, Raahe
Pohjoisen kaivosliikenteen tulevaisuus, Helsinki

Yhteistyöterveisin

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja,

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdaluekehitys.net

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: https://yrjomyllyla.wordpress.com

Asiantuntijapalvelut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kautta sovittaessa

(esiintyminen myös yliopisto taustaorganisaationa sovittaessa mahdollista)

In english: https://yrjomyllyla.wordpress.com/category/in-english/

Suurvallat tarvitsevat etupiirinsä realismin koulukunnan mukaan ja ovat valmiita käyttämään myös sotilaallista voimaansa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Sotilasaikakausilehdet 2014 maaliskuusta heinäkuun loppuun. Ukraina-aiheiset artikkelit on tullut luettua, osa kahteen kertaan.

Sotilasaikakausilehtien maalis-heinäkuun 2014 numeroissa on käsitelty Ukrainan, Venäjän ja länsimaiden keskinäistä kriisiä tieteellislähtöisesti useissa artkkeleissa. Olen oppinut, että jonkin ilmiön selittämiseen on syytä ottaa aina viisi tekijää tai teoriaa, jos haluamme lähemmäs totuutta. Yleensä meillä on yksi mielipide asioihin vaikuttavista syistä. On pohdittava, miten nämä viisi tekijää sitten vaikuttavat, mikä on niiden painoarvo. Esimerkiksi olen huomannut asiantuntijoiden puheenvuoroista Ukrainan kriisin selityksinä mm. seuraavat selittäjät:

1. Luonnonvarat (mm. Krimin haltuunottoon liittyen, myös logistiikka tapauksessa)

2. Logistiset reitit (mm. korostamani näkökulma, Ukraina on Venäjän kaasuputki Eurooppaan)

3. Historialliset syyt (esim. olihan alunperin koko Venäjä yhtä kuin Kiovan Venäjä noin 1000 vuotta sitten sekä lähihistoria, mm. Krimin kuuluminen aina Venäjälle venäläisten mukaan)

4. Valtaan pyrkiminen ja siinä pysyminen henkilökohtaisena intressinä.

Tähän voisi lisätä seuraavan lainaamani selittävältä ja toimivalta tuntuvan teorian:

5. Hegemoniapolitiikka, suurvallat tarvitsevat etupiirinsä turvallisuutensa takaamiseksi

Everstiluutnantti, ST, VTM, Fred Blombergs käsittelee toukokuun 2014 Sotilasaikakausilehdessä aihetta Ukraina Venäjän hegemoniapolitiikan kohteena, sivuilla 9-16. Artikkelissa ajankohtaista Venäjän ja Ukrainen -kriisiksi artikkelissa mainittua kriisiä käsitellään Venäjän hegemoniapolitiikan näkökulmasta. Artikkeli on kirjoitettu maaliskuun lopussa. Seuraavassa on lainausta artikkelin lopusta sivulta 16:

”Ukrainan tilanne: itä vastaan länsi -ottelu

Länsivaltojen Venäjälle mahdollisesti asettamat talouspakotteet eivät realismin näkökulmasta tarkasteltuna saa Venäjää perääntymään Ukrainan kriisissä, koska Venäjällä on puolustettavanaan elintärkeitä kansallisia etuja Ukrainassa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella.

Turvallisuuden takaamiseksi Venäjä on valmis tekemään merkittäviäkin taloudellisia ja poliittisia uhrauksia. Venäjän hyökkäyksellisen suurstrategian taustalla ovat viime kädessä puolustukselliset syyt.

Realismin näkökulmasta voidaan arvioida, että Venäjän valtapolitiikan vähimmäistavoitteena on suurvaltojen välisenä puskurivaltiona toimiva puolueeton Ukraina, joka ei siis ole Naton eikä EU:n jäsen. Toisaalta Venäjän harjoittama hegemoniastrategia entisten Neuvostoliiton alueella näyttäisi viittaavan siihen, että Venäjä pyrkii takamaan Ukrainan kuulumisen tiukemmin etupiiriinsä. Tällöin Venäjä ulottaisi vaikutusvaltansa turvallisuuspolitiikan lisäksi Ukrainan talous- ja sisäpolitiikkaan.

Pidemmällä aikavälillä Venäjän tavoitteena saattaa olla jopa Ukrainan liitäminen Venäjään. Jos läntiset suurvallat eivät ole valmiit hyväksymään Ukrainan kuulumista Venäjän etupiiriin, suurvaltojen välinen valtataistelu Ukrainassa jatkuu realismin näkökulmasta tarkasteltuna. Tällöin Venäjän sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan ei voi pitää poissuljettuna vaihtoehtona. Venäjän valtapoliittisena tavoitteena olisi todennäköisesti Itä- ja Etelä-Ukrainan irrottaminen omaksi valtiokseen tai alueen liittäminen Venäjään.

Joka tapauksessa yhtäältä Venäjän ja Yhdysvaltojen ja toisaalta Venäjän ja EU-suurvaltojen välinen valtakamppailu Itä-Euroopan herruudesta ratkaistaan lähitulevaisuudessa Ukrainassa. Tämä voimistaa realismin näkökulmasta tarkasteltuna Venäjän ja läntisten suurvaltojen välisen sodan vaaraa.”

Pohdintaa

Tehden oman johtopäätökseni artikkelin teorian eli hegemoniapolitiikan soveltamisesta Suomen Nato-hankkeeseen tässä tilanteessa: pitäisin hanketta tällä hetkellä poliittisena virheenä, kriisin kärjistämisenä ja jopa sodan hakemisena. Natonkin strategiat ovat kylmän sodan jälkeen muuttuneet ja Yhdysvaltojen rooli on ollut keskeinen. Venäjä kokee Naton ja Yhdysvallat suurvaltana aidosti uhkana ja kilpailijana. Ehkä 1990-luvulla tilanne oli hetken aikaa lievempi, mutta jyrkkeni 2000-luvulla, kun Nato alkoi työntymään Venäjän rajoille. Hegemonia-ajattelun mukaan Venäjä voi kuitenkin olla tyytyväinen, jos sillä on ystävällismielinen naapurivaltio Suomi. Mielestäni Suomen turvallisuustrategian pilarit ovat:

1. Vahva oma armeija,

2. Hyvät suhteet Venäjään ja naapureihin,

3. Kansainvälinen yhteistyö myös puolustuksessa ja turvallisuudessa, mutta viisaasti.

EU- ja muiden idealistisen koulukuntien edustajien kannattaa lukea myös realismin koulukunnan edustajien näkemyksiä ja todeta, että miten itse asiassa tämä idealistinen EU:n ja Naton laajentuminen on realistisen koulukunnan näkökulmasta tässä kriisin perimmäinen aiheuttaja, vaikka esim. EU:ta rauhanprojektiksi väitetään. Idealismilla on helppo viedä maailmaa eteenpäin, mutta ennemmin tai myöhemmin tulee seinä vastaan. EUkaan ei ole välttämättä sitä, miltä se näyttää realismin koulunnan läpi katsottuna. Suursotaa ei kannata tietoisesti hakea, jos se on vältettävissä viisaasti toimimalla. Näitäkin lehtiä voi verkosta tilata kohtuuhintaan. Itse sain ne eräältä juuri Ukrainassa vierailleelta upseerilta lahjaksi.

Upseerit ovat vannoneet valan, että puolustavat Suomea ja ovat uskollisia yliupäällikölleen presidentille. Heitä on kielletty osallistumista politiikkaan. Heitä kannattaa kuitenkin kuulla, koska heillä on ehkä parempi tilannekuva, kuin muilla. Maalis-heinäkuun Sotilasaikakausilehdet on tullut luettu Ukraina-artikkelien osalta osin jopa kahteen kertaan kesän aikana.

Upseerit ovat vannoneet valan, että puolustavat Suomea ja ovat uskollisia ylipäällikölleen presidentille. Heitä on kielletty osallistumista politiikkaan. Heitä kannattaa kuitenkin kuulla, koska heillä on ehkä parempi tilannekuva, kuin muilla. Maalis-heinäkuun Sotilasaikakausilehdet on tullut luettua Ukraina-artikkelien osalta.

Linkkejä

Kokemusperäisenä ajatuksena esitän parin vuoden takaisessa artikkelissani, että Venäjän pelko tai idealistinen usko johonkin (esim. EU tai USA:n voimaan) eivät ole hyviä päätöksenteon lähtökohtia ainakaan tällä hetkellä Suomelle.

Hyvän ja huonon päätöksen kriteerit

Ukrainan kriisiin sovellettavat aiemmat artikkelini lehdistössä

Suomen strategiksi olen esittänyt taloudellisessa yhteistyössä arktiseen, kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologiaan satsaamista (vrt. Fortumin strategia). Talouskriisin alla Suomi sai ystävällismielisenä osoituksena elintarvikepakotteiden menetyksen verran laivatilauksia:

Kriisien ennaltaehkäisemiseen suositan myös seuraavassa linkissä olevien palvelujen ostoa:

RD Delfoi-menetelmä toimii kriisien ennaltaehkäisijnä aktiivisessa tilaajayhteistyössä.

On aika käynnistää VT3 ja VT8 kehittämisvision ja toimenpideohjelman laadinta

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

.VT 3 Tampere. VT3:n kehittäminen Tampereelta Seinäjoelle ja Vaasaan sekä edelleen VT8:n kehittäminen Vaasasta Kokkolaan ja Ouluun sekä Vaasan kautta Uumajaan jatkoyhteyksien kehittäminen, on ajankohtainen kannattava kehittämiskohde. Hanke on aloitettava kokonaisuudelle visio luomalla sekä tien ja sen palveluiden kehittämisohjelma laatimalla. Tämä edellyttää osaavaa strategista esisuunnittelua ja viestintää, jossa työssä myös kirjoittaja katsoo voivansa antaa panoksesna.

Tutustuin professori Antti Talvitiehen hänen toimiessa toimitusjohtajana yrityksessä, jossa työskentelin 1990-luvun alussa. Viime aikoinakin olemme keskustelleet mm. Suomen käytäväkehittämisestä. Antilla on merkittävä rooli Suomen infrastruktuurin suurissa linjauksissa viime vuosikymmeninä. Jos olen minä kritisoinut miljardien heittämistä kankkulan kaivoon, kun miljardien varmoille risteilyaluskaupoille ei löydy rahoitusta, niin Antti taas on valmis sanomaan perustellun sanansa infrastruktuurin virheinvestoinneista taloudellisuuden ja yhteiskunnallisten hyötyjen näkökulmasta.

Lopputulemana näistä ja muista toimista on nykyinen tilanne eli rahojen loppuminen, työttömyys ja lama. Yhtä mieltä olemme mm. siinä, että nyt olisi käynnistettävä käytäväkehittämishankkeita tärkeissä korridoreissa 1990-luvun laman tapaan, jolloin käynnistimme mm. E18 -tien kehityshankkeen luomalla vision ja markkinoimalla ja viestittämällä se. Nyt visio on toteutunut. Näen Koillisväylän kehittämisen etenkin Venäjän resurssiyhdyskuntien ja Venäjän viennin näkökulmasta tärkeänä ja siinä tarvitaan mm. arktista meriteknologiosaamista. Epäilen ilmastonmuutosolettaman varaan rakennettuja visiota vilkkaasta Koillisväylän liikenteestä ja sen vaikutuksista Suomeen, jota virallinen Suomi tuntuu toisaalta painottavan visiossaan ja unohtavan tyystin Koillisväylän merkityksen Venäjälle. Suomessa on tapana puhua liikennepolitiikassa ohikulkuteistä, vaikka ”ohikulkutiet” palvelevat eniten läheisiä taajamia. Ehkä sama ajattelutapa vallitsee Koillisväylän suhteen, vaikka se palvelee selvimmin sen hallitsijaa, Venäjää. Investoinneille on oltava myös evidenssiä ja Venäjän intressit ja niistä lähtevät pyrkimykset ovat totta ja arktiseen kysyntään vaikuttava tekijä.

Taloutemme näkökulmasta yksi pahimmista pullonkauloista on VT3 Tampereen pohjoispuolelta Vaasaan ja VT8 Vaasan ja Oulun välillä. Lisäisin tähän myös VT8 muut osat, kuten Turku-Rauma-Pori -välin. Tänä päivänä alueiden pitäisi olla aloitteellisia, mutta voisivat käyttää siinä parasta asiantuntemusta tukena. Vaasalla on keskeinen rooli solmukohtana alueiden koordinoinnissa alkuvaiheessa. Vastaavasti voidaan perustella Turku-Porin -välin kehittämistä. Tässä on riskitön kohde, jonka kehittämiseksi kannattaisi nyt tarttua. Tänään 21.7.2014 Antti Talvitie kirjoittaa Pohjalaisessa mm. seuraavasti:

Liikenne on taloudellista toimintaa. Nyrkkisääntö on, että hyötyjen tulisi olla ainakin puolitoistakertaiset kustannuksiin verrattuna (hyöty/kustannussuhde 1,5). Toinen terve periaate on, että se maksaa, joka hyötyy.

Hyötyjä maksaa -periaate ei toteudu pääkaupunkiseudulla eikä rautateillä.

Hallituksen kehysriihessä Helsingin Pisararata-tunnelin suunnittelua ja Espoon metron jatkoa luvattiin rahoittaa. Ne ovat miljardiluokan huonoja investointeja.

Kahden hankkeen perustelut ovat ”strategista harhaanjohtamista”, kansankielellä valehtelua. Rakenteilla olevan Länsimetron päätös tehtiin 485 miljoonan euron kustannusarviolla, jolloin hyöty-kustannussuhde oli 1,54. Heti päätöksenteon jälkeen kustannusarvio nousi 800 miljoonaan euroon.

Laskutoimitus osoittaa, että h/k-suhde onkin 0,75. Mutta päätöstä ei harkittu uudelleen. Tästä viisastuneena Länsimetron jatkeen ja Pisararadan kustannus-hyötyanalyysi jätettiin tekemättä ennen päätöstä. Veronmaksajien hyöty on unohdettu.

Monille vaikutusvaltaisille tahoille liikenneinvestointien kustannus on hyöty. Metroasemien läheisyyteen voidaan kaavoittaa tehokasta maankäyttöä. Kaavoitusta panttaamalla ja maankäyttösopimuksin tai kaupungin maanomistuksen kautta asuntojen neliöhintaan voidaan lisätä muutama tuhat euroa ja sitä kautta maksaa kalliit, mutta huonot liikenneinvestoinnit. Asunnot ovatkin kalliita Helsingin seudulla.

Hyötyjä maksaa -periaate ei toteudu rautatieinvestoinneissakaan. Rautateiden käyttäjät maksavat 10–15 prosenttia niiden kustannuksista. Autoilijat maksavat maantieliikenteen kustannuksista 125–150 prosenttia sekä kuorma-auto ja bussiliikenne 70 prosenttia.

VR on veronmaksajien subventoima yhtiö. Rautateitä suositaan ilmastonmuutoksen takia. Tosiasia on, että Suomen liikennemäärillä bussit ovat halvempia, joustavampia ja saastuttavat vähemmän.

Bussi voi pysähtyä joka kilometrillä, mutta rautatieasemia on harvassa.

Tärkein Pohjanmaan liikenneinvestointi on valtatie 3:n rakentaminen moottoritieksi Tampereelta Ouluun Vaasan lähiympäristön kautta. Alueet Vaasasta etelään, Seinäjoki ja alueet itään ynnä koko Pohjanmaa voidaan suunnittelussa liittää mukaan.

Kirjoitus jatkuu

Antti ottaa kirjoituksessaan erityisesti kantaa Merenkurkun kiinteän yhteyden rakentamisen puolesta. Katso koko artikkeli tästä.

RD Aluekehitys Oy ja Yrjö Myllylä tunnetaan erityisesti käytäväkehittäjänä Suomessa ja se on valmis palvelemaan tarkoituksessa jatkossakin. RD Aluekehtyksen alkuperäisenä tehtävänä oli visioiden, strategioiden ja toimintaohjelmien konsultointi aluekehittämisviranomaisille ja muille tahoille. Ihmiset, osaaminen ja kokemus ratkaisevat viime kädessä – eivät organisaatiot yksistään. Katso mm. seuraavat tuloksensa jo antaneet hanke-caset: