Vantaa semiconductor industry foresight – Applying the EU’s best regional foresight practice -konferenssiesitelmä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI

Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2025). Vantaa semiconductor industry foresight – Applying the EU’s best regional foresight practice. Conference presentation on 12 June 2025 at ”Futures of Technologies – Mutual Shaping of Socio-Technical Transformations”, 10–12 June 2025, Turku, Finland. Abstract available on Gerasymenko, Iryna & Riikka Saarimaa (eds.) Book of Abstracts. Futures of Technologies – Mutual Shaping of Socio-Technical Transformations 10–12 June 2025, Turku, Finland, p. 95–96.

”Konferenssiesitelmän taustalla on Vantaan kaupungin tilaama Vantaan puolijohdealan ennakoinnin pilotti syksyltä 2024. Kyseessä oli Vantaalle kaavaillun alueellisen ennakointimallin mukainen lyhyen aikavälin ennakointia painottava ennakointisovellus. Toimintamallia on tarkoitus soveltaa Vantaalla vuosittain valituille toimialoille. Konsulttina työssä on toiminut RD Aluekehitys Oy, Delfoi-manager, dosentti Yrjö Myllylän johdolla. Konseptin keskeiset vaiheet haastatteluineen ja tulevaisuuspajoineen toteutettiin yhteistyössä Vantaan eri toimijoiden kanssa. Tieteellisenä neuvonantajana on toiminut Jari Kaivo-oja etenkin jatkovaiheissa mallin syventämiseksi muun muassa Futures of Technologies -konferenssia varten. Kaivo-oja on korostanut mm. hankkeen tapaustutkimus- ja hybridiennakointiluonnetta.”

Tehdyn työn ja konferenssiesityksen pohjalta julkistettiin seuraava kokoava blogiartikkeli Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilla (Tulevaisuuden tutkimuskeskus on osa Turun kauppakorkeakoulua, Turun yliopistoa):

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen & Jari Kaivo-oja (2025). Kuntien rooli yrityksien osaamisen kehittämisessä – esimerkkinä Vantaan puolijohdealan ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli 26.6.2025. Saatavissa: https://ffrc.wordpress.com/2025/06/26/kuntien-rooli-yrityksien-osaamisen-kehittamisessa/

”Puolijohdeteollisuus kasvaa maailmanlaajuisesti hurjaa vauhtia, ja myös Suomessa on havahduttu alan strategiseen merkitykseen osana vihreää siirtymää ja teknologista kehitystä. Vuonna 2024 julkaistun Chips from the North -strategian tavoitteet ovat kunnianhimoisia: kolminkertaistaa työpaikat ja moninkertaistaa taloudelliset vaikutukset. Vantaalla puolijohdeala on noussut osaksi kaupunkipolitiikkaa, ja alueesta on kehittymässä merkittävä kansallinen osaamiskeskittymä. Vantaa ei kuitenkaan ole vain toimintaympäristö, vaan aktiivinen toimija: se sovelsi ensimmäisenä kuntana EU:n palkittua ennakointimenetelmää yritysyhteistyön ja koulutusratkaisujen kehittämiseksi.

Tämä blogikirjoitus avaa lukijoille sitä, miten kunnat voivat vaikuttaa yritysten osaamisen kehittämiseen ja työvoiman saatavuuteen – ei vain Vantaalla vaan kaikkialla Suomessa. Kuntien omistamat oppilaitokset, elinvoimapalvelut ja strateginen ennakointi voivat tarjota ratkaisuja teknologiateollisuuden kasvun pullonkauloihin. Esimerkkitapaus Vantaalta osoittaa, että kunnilla on välineitä vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin – kunhan tahtoa ja yhteistyötä riittää. Ennakointitutkimuksen yhteydessä on hyvä ottaa oppia alan tapaustutkimuksista.” Lue koko blogiartikkeli tästä.

Aiheesta on julkaistu muun muassa seuraavat yleistajuiset sanomalehtiartikkelit konferenssiesitykseen liittyen:

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Mielipidekirjoitus: Puolijohdealan työpaikkojen triplaus voi onnistua Vantaan ennakointimallilla. Kauppalehti, Debatti 9.6.2025.

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Puolijohdealan kasvu tuo tuhansia työpaikkoja Vantaalle. Talouselämä 23.5.2025 <https://www.talouselama.fi/uutiset/puolijohdealan-kasvu-tuo-tuhansia-tyopaikkoja-vantaalle/5720f0e8-54b6-4cab-a9a8-5a899e4009f2>

Myllylä, Yrjö & Perttunen, Mika & Kaivo-oja, Jari (2025). Kunnat avainasemassa puolijohdealan työpaikkojen triplaamisessa. Kaleva, Puheenvuoro, 25.5.2025. <https://www.kaleva.fi/kunnat-avainasemassa-puolijohdealan-tyopaikkojen-t/11638202 >

Mikroliikkumislaki eduskuntaan – joitakin ajatusiani

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ajatuksiani mikroliikkumislakiluonnoksesta. Valmistelin ajatuksiani Liikennesuunnittelun Seura ry:n puheenjohtajan roolissa tarkoituksenamme lausua mielipiteemme Mikroliikennelaista. Ajatukset tässä esitän kuitenkin omissa nimissäni.

Sähköpotkulautoja sikin sokin katutilassa Copilotin kuvaamana.

Tein lakiluonnoksen lausuntopohjatekstiä viime vuonna:

Huomiot esityksen tavoitteista

Liikenneturvallisuuden edistäminen osana Suomen 0 kuolemaan tähtäävää liikenneturvallisuusstrategiaa on hyvä mikroliikkumislain tavoite. Samoin on erittäin hyvä tavoite antaa kunnille laajat oikeudet päättää mikroliikennettä koskevista reunaehdoista mm. mikroliikenneluvan alan palveluntarjoajille myöntämisen kautta.

Promilleraja

Promillerajan seuranta pitää tehdä mahdolliseksi ennaltaehkäisevästi.

Liikennevalvonta

Poliisilta on puuttunut mahdollisuudet puuttua tehokkaasti sähköpotkulautailun ja pyöräilyn rattijuopumuksiin. Lakiehdotus toteutuessaan toisi tähän parempia työkaluja.

Mikroliikennelupa

Kuntien myöntämä ja ohjaama mikroliikennelupa on tervetullut uudistus. Luvan ehdoilla kunnat voivat merkittävästi edesauttaa toivotunlaisen liikenneympäristön ja kulttuurin luomista sekä estää onnettomuuksia, kuten Norjan ja Oslon esimerkki esitystekstin mukaan (s 40) oli vähentänyt.

Muita huomioita esitysluonnoksesta

– Lakiesitys on erittäin tervetullut ja vaikuttaa olleen laajasti ja monipuolisesti mietitty Liikennesuunnittelun Seura ry järjesti yhteistyössä Liikenneoikeusyhdistys ry:n kanssa ns. Hyvä liikenne -seminaarin 21.5. Keskeiset ongelmakohdat mikroliikkumisessa olivat esitelmissä läsnä. Esitelmäaineistot ovat saatavilla Liikenneoikeusyhdistys ry:n sivuilta seuraavasta linkistä: https://www.liikenneoikeus.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?id=2246&sivu_id=1610&pager_current=

Suorat linkit esitelmiin ovat alla:

– Sähköiset liikkumisvälineet ja liikenneturvallisuus Ruutti

– Pyöräliikenteen edistäminen

– Suojaamattoman liikenteen (kevyen ajoneuvoliikenteen) valvonta

https://www.liikenneoikeus.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?id=2246;sivu_id=1610

Muutamia yleisiä kommentteja

– Liikennekäyttäjän näkökulmasta sääntöjen tietäminen ja tiedostaminen on haasteellista. Sama haaste voi olla myös liikennesuunnittelijalla uusien ja moninaisten mikroliikennevälineiden osalta. Sähköpotkulaudan pitäminen ajoneuvona ja vertaaminen polkupyörään auttaa kansalaista sääntöjen ymmärtämisessä. Valistusta tarvitaan silti lisää.

– Sähköpotkulautailun todelliset yhteiskunnalliset hyödyt ja haitat tulisi punnita ja tutkia ja edistää niiden käyttöä siihen suuntaan, missä niistä on hyötyä. Millaista todellista hyötyä mikroliikennepalveluita tarjoavien yritysten sähköpotkulaudat tuovat ja mitkä ovat haitat? Perustuuko niiden suosio, kuten usein muidenkin moottoriajoneuvojen, ihmisen mukavuudenhaluun, ja onko sen mahdollistaminen luettavissa yhteiskunnalliseksi hyödyksi? Lisäävätkö vai vähentävätkö mikroliikennepalveluita tarjoavien yritysten sähköpotkulaudat ns. viisasta liikkumista, omilla lihaksilla liikkumista, minkä terveysvaikutukset ovat yleensä huomattavan suuret myös taloudellisesti?

– Liikenneturvallisuuden ja terveyden lisäksi ja esteettisyyden kustannukset on myös huomioitava ja voisi niiden kustannusten arvioida olevan moninverroin suuremmat kuin esimerkiksi alan yritysten taloudelliset hyödyt. Vievätkö nämä yksityiset mikroliikennepalveluita julkisessa katutilassa tarjoavat muita katutilan mahdollisuuksia pois, mitkä olisivat yhteiskunnallisesti kannattavampia? Alan yritysten liikevaihto 32,5 miljoonaa vuonna 2022 ja 30,8 miljoonaa vuonna 2023 tuntuu ja näistä tuleva mahdollinen voitto tuntuu pieneltä haittoihin nähden. Hyötyjä voisi tulla enemmän, jos mikroliikkumisen painopistettä ja toimintaedellytyksiä siirrettäisiin mm. kaupunkien pientavaraliikenteen mahdollistamiseen. Tällä hetkellä mm. ruokalähettipalvelut näyttävät siinä mahdollista suuntaa. Tulevaisuudessa myös muut tavarat voivat kulkea eri tavoin mikroliikenteen avulla.

Yrjö Myllylä 30.10.2024

Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – vertaisarvioitu tutkimusartikkeli

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI

Vuosina 2017-2018 ja 2021-2022 toteutettujen Delfoi-haastattelukierrosten perusteella on luotu Kuuden vaiheen kannattavan kasvun porrasmalli. Tutkimustyön tekemisestä on vastannut Delfoi-manager, YTT, alukehityksen ja alueellisen ennakoinnin dosentti Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä. Malli on ollut tilaajan Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n aktiivikäytössä ja sen pohjalta on luotu myös KasvuApp ammattimainen johtamisjärjestelmäsovellus.

Työstä on kirjoitettu tutkimusraportteja kirjoina, lukuisia yleistajuisia artikkeleita, ISPIM-innovaatiokonferenssiesitys (KasvuAppia painottaen) sekä vertaisarvioitu tutkimusartikkeli. Katso myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkeli. Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli julkistettiin 18.2.2025 Journal of Economics and Business Management -lehdessä. Seuraavassa on tämän artikkelin tiedot. Artikkeli on avoimesti saatavissa verkosta ja sen tiedot ovat alla:

Myllylä, Y., & Kaivo-oja, J. (2025). The six-stage model of profitable growth and entrepreneurship in Finland: a Delphi study. Journal of Business Economics and Management, 26(1), 89–109. https://doi.org/10.3846/jbem.2025.22902 .

Abstract

Our research has focused on addressing the following research questions for the growth strategies of SMEs: (1) What are the stages of profitable growth, and what factors contribute to these growth stages? (2) Which critical factors must be addressed for an organization to progress to the next stages of growth? (3) What is the importance of management in identifying and addressing critical growth factors? We have utilized the Delphi method and emphasized the role of company managers who have experienced profitable growth process as experts. Based on our findings, we have developed a Six-Stage Model of Profitable Growth (SSMPG), which we explain in detail in the article. The SSMPG model is compared to the prevailing Death Valley and Startup growth company development models. The article identifies the most crucial factors for the profitable growth of SMEs at different stages of growth within the SSMPG model. This model emphasizes sales, profitability, the individual characteristics of the entrepreneur, and leadership, in contrast to the debt-driven growth models emphasized in the other approaches. Further research could explore developing a start-up business culture using the new phasing model in Europe and elsewhere. In the future, it is important to consider profitability at both the company level and within clusters and regions.

Malli sopii hyvin sovellettavaksi myös julkisen innovaatioympäristön kehittämiseksi kannattavaa kasvua tukevaksi. Tämä voisi tarkoittaa alueellisia strategioita kannattavan kasvun ja porrasmallin lähtökohdista, koulutuksen kehittämistä ja suuntaamista. Katso ehdotuksia myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogiartikkelin Kannattavan kasvun kuuden vaiheen porrasmalli – yritysten kasvututkimuksen tieteellinen läpimurto? (2025) Ole yhteydessä tekijöihin ja kysy lisätietoja sovellusmahdollisuuksista!