Vaasan ja Pohjanmaan SWOT

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Tänään 11.6.2015 julkaistiin Pohjolaisessa asiantuntijoiden haastetteluun perustuva Vaasan alueen SWOT. Linkissä on Yrjö Myllylän muistilista haastatteluun:

Vaasan ja Pohjanmaan SWOT.

Ks. aiheen tiimoilta mm.

Millaisena koet Vaasan seudun nykyisyyden ja tulevaisuuden? (Pohjalainen 10.6.2015)

Em. linkin artikkelissa todetaan mm.:

”Pohjalainen kysyi eri alojen asiantuntijoilta, millaisena he näkevät seudun nykyisyyden ja tulevaisuuden. Kyselyn tulokset julkaistaan torstain Pohjalaisessa.

Kyselyyn osallistuivat muun muassa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman, kokoomuksen tuore kansanedustaja Susanna Koski, tulevaisuudentutkija Yrjö Myllylä ja vaasalainen kirjailija Marko Hautala.”

Juha Sipilän 15 kysymystä. Vastaukset ensimäiseen kysymykseen.

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjän Juha Sipilä esitti kysymykset eduskuntaryhmille eilen 28.4,2015 (esim. HS). FB-keskustelussa minulta pyydettiin vastauksia ensimmäiseen kysymykseen. Aiemman pohdiskelun ja kirjoittelun pohjalta kokosin pikaisesti maks 1/2 tunnin työnä seuraavan paketin:

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

YRJÖ MYLLYLÄN VASTAUKSIA (Kiitos kysyjälle). Vastaukset sovellettu em. linkistä pikaisesti aamutuimaan. Kaikkiin löytyy lisää lehtiartikkeleita tai RD tutkimuksia tueksi:

RD Delfoi Akatemiassa RD Aluekehityksen Delfoi-osaaminen siirretään tilaajatahojen osaamispääomaksi.

Liikettä Suomeen RD koulutuksen ja konsultoinnin kautta.

SUOMEN VISIOSTA: “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista (ja laajemmin luonnonvaroistaan) sekä arktiseen ympäristöön kytketystä muusta osaamisesta“

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2015/02/08/hallitusohjelma-2015-visio-arvot-ja-keinot-suomen-selviytymiseen/

http://rdaluekehitys.net/2014/01/03/suomen-visio-suomi-elaa-tulevaisuudessa-metsan-lisaksi-meresta-ja-maaperan-rikkauksista-seka-arktiseen-ymparistoon-kytketysta-osaamisesta/

1. Osaaminen on kytkettävät takaisin ympäristötekijöihin (oppisopimustoiminnan vahvistaminen, työnjohtotason palauttaminen, ja osaavat RD Delfoi osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiprosessit strategisena työkaluna) http://rdaluekehitys.net/2013/09/16/hs-mielipide-9-9-2013-osaaminen-on-kytkettava-takaisin-ymparistoon/

2. Maakuinnallisen itsehallinnon suuntaan hallinnon kehittäminen, päämääränä maakuntaitsehallinto, so. suorat vaalit ja viime kädessä verotusoikeus. Sote-asiat maakuntien vastuulle. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/06/27/kuntarakenneuudistuksesta-valiportaan-hallinnon-kehittamiseen/

3. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen veritulppa on avattava. Nyt esim. EU-raha on osittain kilelletty protektionistisilla säädöksillä antaa yrityksille tai niiden hyödyksi, esim. maakuntien liittojen hallitsema EAKR-raha. Ks. esim. VNK 12/2006 https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/11/12/suomi-nousuun-kasvuklustereiden-verkostoitumisen-pullonkaulat-avaamalla/    http://rdaluekehitys.net/2012/07/10/eu-palkitsi-public-private-yhteistyomallin/
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/01/19/virkamies-poliitikko-ja-yrittajyys/

4. Innovaatiokäsitteen tulkinnan muutos ja koko järjestelmän muutos tästä lähtökohdasta. Innovaatio ei ole tutkimus, idea tai keksintö vaan hyötykäyttöön otettu uudistus. Kohti kysyntälähtöistä innovaatiojärjestelmää. Ks. VNK 12/2006 http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/

5. Lainkäytön tulkinnan muutos innovatioita tukevaksi ja mm. ulkomaisia sijoituksia suosivaksi tai sallivaksi. Ezim. maahanmuuttokysymyksissä oleskelulupakäytäntötulkinta on huonolla jamalla Suomessa https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/06/28/miksi-innovaatiot-eivat-etene/

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/07/12/miksi-britannia-ja-baltian-maat-saavat-venalaisia-sijoituksia-mutta-suomi-ei/

6. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tunnustettava maantieteelliset tosiasiat ja mahdollisuudet.  Kansainväliset ja kansalliset logistiset kehityskäytävät generoivat työtä ja toimivat kasvun moottoreina, kehityskäytäväprojekteja.  Päättäjien on otettava maantietelijöitä neuvonantajiksi talousviisaiden rinnalle. Talous ja politiikka on maantiedettä ja lähtee siitä, jos kansakunta haluaa olla olemassa. http://www.2030.fi/external/talouskriisi-ja-maantiede     https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/07/21/on-aika-kaynnistaa-vt3-ja-vt8-kehittamisvision-ja-toimenpideohjelman-laadinta/

http://rdaluekehitys.net/2014/04/19/kainuun-sanomat-tiistaivieras-11-3-2014-venajalla-on-euroopassa-kolme-strategista-kaytavaa/

www.amtuusimaa.net

7. Kaivosalan kehittäminen tarvitsee muutosnavigaattorin, joka ymmärtää ongelman – kansallisomaisuutta ei pidä luovuttaa ilmaiseksi, kuten ei saudit tai norjalaiset öljyään. http://rdaluekehitys.net/2012/12/10/kaivosalan-kehittaminen-ja-suomen-talous-tarvitsevat-mandaatin-muutosnavigaattorille/

http://rdaluekehitys.net/2012/12/10/kaivosalan-kehittaminen-ja-suomen-talous-tarvitsevat-mandaatin-muutosnavigaattorille/

Asenteen, Aktiivisuus, Rakenteet

Teijon kansallispuiston suunnitteluilta 16.4.2015 – Kansallispuiston suunnittelu on myös liikennesuunnittelua.

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

FB-päivitykseni 16.4.2015:

Sovellan Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi -kirjan oppeja. Pohdin tässä ääneen ja hyödynnän tätä FB-alustaa alasimena illan tilaisuuteen valmistautuessani Teijon kansallispuisto – Teijo National Park​ reististön kehittämiseksi. Liikennesuunnitteluahan se kansallispuistonkin suunnittelu on. RD Aluekehitys Oy on valmis tukemaan prosessia mm. strategiasovelluksillaan:

WP_20150216_082 WP_20150216_075WP_20150216_088WP_20150216_079WP_20150216_064 WP_20150216_087 WP_20150216_057 WP_20150216_014 WP_20150216_026

1) Reitistön suunnittelussa kevyen liikenteen Oulun malli käyttöön: pääreitit ja sivureitit, kevyttä liikennettä kansallispuistossa on mm.

– hiihto

– rullatuolille ajo

– kanootilla ajo

– maastopyörillä ajo

– patikointi

– jne.

2) Keskukset ja solmupisteet määriteltävä

Eri liikennemuotojen yhteensopivuus mietittävä: Henkilöautoliikenne ja joukkoliikenne tärkeä osa puistoon saapumista, nykyisten vuorojen ja viikonloppuvuorojen synkroneeraaminen puiston tarpeisiin, myös palvelupisteet muutoin (ks. seuraava kohta).

3) Reitistö kytkettävä palveluihin, mm. Mathildedalin Ruukkitehtaat, Meri-Teijo Marina, Extreme Fun, Teijon Masuuni, Teijon paja (t), Teijon kyläkauppa, Kirjakkalan Ruukkikylä , jne.

4) Alitukset ja ylitykset, vedet, tiet, asianmukaisesti,

5) Reitistöjen huolto mm. myrskyjen jälkeen on oltava kuten talvikunnossapito Oulussa, nopeaa ja ennakoivaa, pääreitit priorisoituna (etenkin luonnonpuisto-osiss ryskyy),

6) Reitistön rakentamisessa pintamateriaalit tärkeää, rakentaminen vietävä loppuun kulloisessakin hankkeessa (nyt esim. paikka paikoin sorastus tai sahanpurustus loppuu pahimmoilleen vähän ennen kuin kuiva alkaa, liekö tarkoituskin verrata muutosta?

7) Tapahtumien säännönmukainen järjestäminen tärkeää,

8) Yrittäjien ja puiston suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien vuorovaikutus tärkeää,

9) Alueen omaleimaisuus, Salpausselkä III, Suomi pienoiskoossa, rautateollisuus yms. ja etenkin vahvat perstoonat Bremerit, Cahlsborgit, Meriläinen, Paunio jne. tuotava esim. teematapahtumina ja jatkuvassa viestinnässä tietoisuuteen. Tarina jatkuu.

10) Vuotuiset palkinnot Retkeilualueen hyväksi tehdystä työstä, hyvä nimi palkinnolle, vrt. esim. Oulussa Oulun Rotuvaari ( kansallispuiston hyväksi tehdystä työstä 1.  palkinto / tunnustus Hannu Paunilalle, myös Ville Niinistö ansaitsisi huomion asianmmukaisesta reagoinnista ja työn edistämisestä sekä kaikille ei-vastustajille kiitos).

YLE 16.4.2015: Teijon kansallispuiston kehittämisessä kaivataan yleisön neuvoja
Tilaisuus kankirautavarastossa Mathildedalissa 16.4.2015 – Tervetuloa mukaan!
Teijon kansallispuiston avajaiset onnistuivat hyvin! Valokuvia kansallispuiston avajaisista 16.2.2015
Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön.
RD DELFOI TUOTEALUEET – Ammattimainen Delfoi on tehokas tapa osallistaa yleisö ja asiaa pohtineet ja kehittää toimiva ja ainutlaatuinen kansallispuisto.

Kuvassa Kankirautavarasto (vasemmassa kuvassa oikealla, oikeassa kuvassa vasemmalla). Kankirautavarasto on tila, jota voi vuokrata ja se kuuluu Mathildedalin Ruukkikylään, joka pitää myös reitistösuunnittelulla kytkeä Teijon kansallispuistoon edellisen kirjoituksen mukaisesti.

WP_20150215_052 WP_20150215_051