Pohjoinen ja arktinen ulottuvuus sekä Koillisväylä – populaariartikkeleita

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu

Seuraavassa on ns. populaariartikkeleita ajankohtaisesta teemasta Pohjoinen ja arktinen ulottuvuus sekä Koillisväylä. Artikkelit on laajennettavissa laajemmiksi puheenvuoroiksi ja tutkimus- ja kehittämishankesovelluksiksi tilaajien tarvetta ja näkökulmaa painottaen.

Myllylä, Yrjö (2013). Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää. Kaleva, Alakerta-kirjoitus 24.3.2014. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/04/19/maantieteellinen-tosiasia-venajalla-on-euroopassa-kolme-strategista-kaytavaa-kaleva-alakerta-24-3-2014/>
Myllylä, Yrjö (2014). Venäjällä on Euroopassa kolme strategista käytävää. Kainuun Sanomat, Tiistaivieras 11.3.2014. < http://rdaluekehitys.net/2014/04/19/kainuun-sanomat-tiistaivieras-11-3-2014-venajalla-on-euroopassa-kolme-strategista-kaytavaa/>
Myllylä, Yrjö (2014). Venäjä pyrkii Merelle. Savon Sanomat, Maanantaivieras 10.3.2014.< https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/03/10/savon-sanomat-10-3-2014-venaja-pyrkii-merelle/> < http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/venaja-pyrkii-merelle/1781698>
Myllylä, Yrjö (2013). Myös Suomen tulee hyötyä arktisesta. Suomen Kuvalehti, Puheenvuoro, 15.11.2013 < http://digi.suomenkuvalehti.fi/issue_page/lukijoilta-84/?shared=1>
Myllylä, Yrjö (2013). Ympäristönsuojeluteknologialla mahdollisuuksia arktisessa. Kaleva, Alakerta 14.11.2013. <http://rdaluekehitys.net/2013/11/27/ymparistonsuojeluteknologialla-mahdollisuuksia-arktisessa-kaleva-alakerta/>
Myllylä, Yrjö (2013). Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristöön. Helsingin Sanomat, Mielipide 9.9.2013. <http://rdaluekehitys.net/2013/09/16/hs-mielipide-9-9-2013-osaaminen-on-kytkettava-takaisin-ymparistoon/>
Myllylä, Yrjö (2013). LNG-rakentaminen on arktisen meriteknologian mahdollisuus. Turun Sanomat, Alio-kirjoitus 26.7.2013. < http://rdaluekehitys.net/2013/07/27/turun-sanomat-alio-26-7-2013-lng-rakentaminen-ajankohtainen-arktisen-meriteknologian-mahdollisuus/>
Myllylä, Yrjö (2013). Arktinen osaaminen on Suomen Sampo. Kaleva Alakerta-kirjoitus, 25.5.2013. <http://rdaluekehitys.net/2013/06/17/kaleva-25-5-2013-arktinen-osaaminen-on-suomen-sampo/>
Myllylä, Yrjö (2013). Logistisilla ratkaisuilla on tuettava tulevaisuuden klustereiden kehittymistä. Liikenteen suunta 2/2013. Liikennevirasto <http://www.liikenteensuunta.fi/fi/artikkelit/profile/logistisilla-ratkaisuilla-on/> <http://rdaluekehitys.net/2013/05/22/liikenteen-suunta-22013-logistisilla-ratkaisuilla-on-tuettava-tulevaisuuden-klustereiden-kehittymista/ >
Myllylä, Yrjö (2012). Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista. Janne Antikainen (toim.): Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n Prosum-lehti. 13-15. <http://amtuusimaa.wordpress.com/2013/02/03/prosum-suomessa-on-maailmanluokan-arktista-meriteknologiaosaamista/>
Myllylä, Yrjö (2012). Arktinen meriteknologia voisi laajentua Oulun seudulle. Kaleva, Alakerta-kirjoitus 2.11.2012. <http://amtuusimaa.files.wordpress.com/2012/11/kaleva-alakerta-2-11-20122.jpg>
Myllylä, Yrjö (2012). Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi. Helsingin Sanomat, Vieraskynä-kirjoitus 12.8.2012. <https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/09/dia2.jpg><http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kultasuoni+on+l%C3%A4hemp%C3%A4n%C3%A4+kuin+uskoisi/a1344655724470>
Myllylä, Yrjö (2012). Pitkän matkan pendelöinnistä apu kaivosten työvoimapulaan. <<https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/09/dia1.jpg>
Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Arto Lahti (2012). Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään. Lapin Kansa, Alakerta-kirjoitus 13.4.2012. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/05/04/pohjoinen-menestyy-verkostoitumalla-etelaan/ >
Myllylä, Yrjö (2011). Rajalliset luonnonvarat ovat houkutteleva sijoituskohde. Salon Seudun Sanomat 29.12.2011.
Pörssin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Kauppalehti, Debatti, 28.11.2011.
Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.< https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/futuuri-32011-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-valittu-keskeiseksi-europpalaiseksi-enakointikaytanoksi/ >
Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvarayhtiöitä.Kainuun Sanomat, Maanantaivieras, 26.9.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kainuunsanomat260911>
Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Uutispäivä Demari, 14.9.2011.
Myllylä, Yrjö (2011). Mineraalit arvossaan. Savon Sanomat 8.9.2011.
Myllylä, Yrjö (2011). Pörssin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjalainen, Puheenvuoro, 26.8.2011. < http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/porssiin-luonnonvarojahyodyntavia-yrityksia-1.1056189>
Myllylä, Yrjö (2011). Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Maaseudun tulevaisuus, Yliövieras, 24.8.2011.< http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/mt240811>
Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Pohjolan Sanomat, Artikkeli 18.8.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ps180811>
Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka. Kaleva, Alakerta, 12.8.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva120811>
Myllylä, Yrjö (2011). Murmanskin alueen kehitys kolmen skenaarion valossa. Lapin yliopiston yhteisölehti KIDE 3/2011, p. 32.< https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/04/24/murmanskin-alueen-kehitys-skenaarioiden-valossa/ >
Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Maaseudun tulevaisuus, 6.5.2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/maastulev0506>
Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Uutispäivä Demari, Keskustelua ja taustaa, 9.5.2011.
Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Etelä-Saimaa, Mielipide, 30.4.2011.
Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Kymen Sanomat, Mielipide 30.4.2011.< http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kymsan300411>
Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Turun Sanomat, Alakerta, 26.4.2011. < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta260411>
Myllylä, Yrjö (2010). Pohjoinen, suurvallat ja Suomi. Muuriankkuri. Kolumni, joulukuu 2010. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen sidosryhmälehti. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/muuriankkuri1210>
Myllylä, Yrjö (2010). Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus, 5.12.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tsalakerta051210>
Myllylä, Yrjö (2010). Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa. Ruotuväki-lehti, Nurkka-kirjoitus. Ruotuväki 17/2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ruotuvakinurkka0810>
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen teknologiaosaaminen tuo työtä. Kaleva, Alakerta-kirjoitus, 24.1.2010. < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/akkaleva240110>
Myllylä, Yrjö (2010). Arktista teknologiaosaamista vahvistettava. Kansan uutiset, Verkkolehti 25.1.2010. <http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava>
Myllylä, Yrjö (2010). Suomen on vahvistettava arktista teknologiaosaamista. Suomenmaa 20.1.2010.
Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin Kansa 6.1.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/lk060210>
Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210>
Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Monilahjainen analyytikko. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/kaleva040210>
Myllylä, Yrjö (2008). Venäjä katsoo Jäämerelle. Ruotuväki, yliökirjoitus 24.1.2008.<http://www.puolustusvoimat.fi/fi/ruotuvaki/etusivu?action=read_page&pid=108&aid=1767>
Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008.<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva2008>
Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007.<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hsvieraskyna310507>
Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006.< http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hs010506>
Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ts240507>

Haastatteluita tai uutisia

Pääministerillä liian lepsu ote kaivosasioihin. Aamulehti 17.3.2012. Edit. Toni Viljanmaa <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/04/06/aamulehti-rahaa-suomen-maaperaan/ >
Pohjoisesta kasvun keskus. Matti Vanhanen: Pohjoinen rata nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Kaleva 18.2.2012. Edit. Pasi Klemettilä.<https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/03/kaleva-18-2-2012-21.pdf>
Etlan mukaan Pirkanmaan talous ei kasva ensi vuonna ollenkaan. Aamulehti 12.12.2011. Edit. Toni Viljanmaa<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/aamulehti121211>
Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti. Kaleva 17.6.2011. Edit. Arja Mikkola.<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva170611>
Arktinen teknologia – Avain kasvuun. Visio-lehti 1/2011, s. 12-16. Teknologiateollisuus ry. Edit. Olli Manninen <http://www.teknologiateollisuus.fi/uploads/extra/1f658057dfe1c23fa021adc8c4a69316.html>< http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>
Koillis-Suomelle yhteisstrategia. Edit. Anne Hentilä. Kaleva 29.9.2010.
Koillis-Suomelle ja Lapille laaditaan yhteinen elinkeinosuunnitelma. Edit. Mikko Häme. Koillissanomat 29.9.2011.
Koillis-Suomelle ensimmäinen yhteinen elinkeinostrategia – Tulevaisuutta tehdään nyt. Koillismaan Uutiset 30.9.2011.
Venäjä suuntaa katsettaan Suomen koillispuolelle. Edit. Sari Tiiro. Rajamme Vartijat 1/2008. 75. vuosikerta. Rajavartiolaitos.
Barentsin alueesta kasvamassa merkittävä talouskeskus. Edit. Samuli Välimäki. Suomenmaa 8.1.2008.
Murmanskin merkitys korostuu Venäjän geopolitiikassa. Edit. Toni Malinen. Karjalainen 31.12.2007.
Murmansk påverkar också Finland. FNB. Huvudstadbladet 29.12.2007.
Murmanskin alueesta Venäjän energiateollisuuden solmukohta. STT. Pohjolan Sanomat 30.12.2007.
Tutkimus: Murmanskin alue vaikuttaa Suomen talouteen. STT. Helsingin Sanomat 30.12.2007.
Tutkimus: Murmanskin alueen merkitys korostuu Venäjällä. STT. Salon Seudun Sanomat 29.12.2007.
Murmansk ja Pohjois-Venäjä – ”Historia rankaisee niitä, jotka tulevat liian myöhään”. Edit. Juha Molari. Venäjän kauppatie, huhtikuu 2006.
Miten suomalaisesta miehestä tulee Venäjä-tutkija? Edit. Juha Molari. Venäjän kauppatie, huhtikuu 2006. <http://www.datsha.com/uutiset/100506.shtml>

Asiantuntijoiden ja selvitysmiesten intressien vaikutus lainsäädäntöön

KESKUSTELUA FINTRIP-RYHMÄSSÄ ASIANTUNTIJATIEDON KÄYTÖSTÄ DELFOISSA

Hei – olet täysin oikeassa ja oikeilla jäljillä mitä tulee Delfoissa ja muussa yhteiskunnan päätöksenteossa käytettävään asiantuntijatietoon. Tämän asiantuntijan mielipiteen riippuvaisuus, intressi johonkin asiaan – oivaltamisen puute on mielestäni yksi nykyisen talousahdinkomme syy. Asiantuntijoista lähtökohtaisesti ”Kukaan ei sahaa omaa oksaansa” vaan jokainen ”laulaa sen lauluja kenen leipää syö”. Tämä on tärkeä lähtökohta ymmärtää kaikessa asiantuntijatiedon käytössä, olipa asiantuntijuuden käyttöjärjestelmä sitten mikä tahansa komiteasta Delfoi-menetelmään, work shopeista tulevaisuusverstaisiin (sama on tietokoneiden käyttöjärjestelmissä, ne käyttävät vain niitä ohjelmia ja asiantuntijoita, mitä koneeseen asennetaan).

Professoritkin ovat lähtökohtaisesti usein jollakin asialla. Pääsääntö on, että taloudellinen riippuvuus ratkaisee mielipiteen. Nyrkkisääntö voisi olla, että jos saa 20 % toimeentulosta arvioinnin, selvityksen kohteena olevasta ilmiöstä, ei voi olla siitä riippumaton. Esim. jos VR:n asiaa palveleva virkamies ikään kuin ulkopuolisena tutkii asiaa, ei hän voi päätyä muuta kuin VR:ää tukevaan ja suojaavaan lausuntoon, teoriassa, koska hän kokee työpaikkansa olevan riippuvainen, että on VR (tämä on teoriaa). Kun virkamies tunnistaa yhteiskunnan suurimmat veronmaksajat, hänen voi olla vaikea toimia niitä haastavien nousevien trendein, kuten joidenkin uusien pk-yritysten puolesta (vrt. Nokian haastaja Oulussa, joka johti Lex Nokiaan). Tutkijan ei ole esim viisasta asettua tällä hetkellä kovin kriittisesti ilmastonmuutosolettamaa vastaan tai arktista meriteknologian tutkimustarvettakaan vastaan, koska rahoitus liikkuu näissä painopisteissä. Olen tavannut kyllä ihmisiä, jotka ovat olleet yleisellä asialla, mutta tämän varaan asiantuntijatiedon käyttöä ei voida rakentaa. Voidaan tosin sanoa, että henkilö on riippumaton ilmiöön, jos taloudellinen suhde siihen on alle 20 % ja hän tuntee asian substanssin. Esimerkiksi kannattaisi käyttä enemmän tällaista tietoa, jota löytyy mm. eläkeläisistä tai joistakin järjestöistä tai yhdistyksistä.

Hyviä esimerkkejä ilmeisesti osin epäonnistuneesta ja yhteiskunnallista haittaa mukanaan tuottaneista laeista LVM sektorilla mainitsen mm Lex Nokian, ajokorttiuudistuksen, joissa tuntuu, että kokonaisetu ei olisi toteutunut. Esim. Lex Nokia on estänyt lähtökohtaisesti kilpailua ja siten Nokian itsensä uudistumista ja voi olla yksi syy Nokian häviämiseen kosketusnäyttöisissä Applelle ja siten maailmanherruun menettämisessä älypuhelimissa. Ajoluvalla opettaminen monivaiheissa ja joka tapauksessa nykyisiin autokouluihin tiukasti kytköksissä olevassa ajokortin hankinnassa, on mielestäni tehty lähdes kannattamattomammaksi, tuettu siis yrittäjien ääntä ja vähennetty kilpailua päinvastaisista yhteiskunnan puheista huolimatta (pientä parannusta kuitenkin viime aikoina, back to basic hengessä tapahtunut).

On tullut mieleen, että olisiko tällaisia protektinismisia piirteitä hitusen myös tuoreessa joukkoliikennelaissa, jonka yhden lauseen tulkinta voi ratkaista pelin, että voiko Suomen joukkoliikenne uudistua kilpailun ja haastamisen kautta ( jotensakin, että jos joku liikennelupa uhkaa selvästi nykyisiä toimijoita, se voidaan estää).Tässä tulee itselläni mieleen, että tämä on ikäänkuin Onnibussi pykälä, jos tällainen häirikkö sotkee nykypelin, se voidaan poistaa, jos niin halutaan tulkita. Tulkinta on nyt oikeusistuinten virkamiesten käsissä. Heidän kaikki linjansa on haastettu oikeuteen heidän sivujensa mukaan http://www.onnibus.fi/vr-ja-vainio-haastoivat-onnibussin…/. Olemme jo kuitenkin nähneet vaikutukset jopa VR:n hinnoittelua myöten, kun bussiyhtiöt ovat tällä hetkellä osin kilpasilla, vaikka estävätkin mm. kaupunkien keskustojen Matkahuolto-pisteiden käytön. En ole perehtynyt tähän viime mainittuun lakiin, kuten en muihinkaan loppuun asti, mutta tällaisia ajatuksia ne minussa herättävät. Tavallinen virkamies ja laintulkitsijan roolissa oleva ratkaisee pelin Suomen uudistumisessa tässä, kuten muussakin. Hänen kykynsä ymmärtää ja tulkita asiantuntijoita ja lobbareita ja kyvykkyys yhteiseen etuun on meille ratkaisevan tärkeää.

Tämän vuoksi tarvitaan osaamista asiantuntijatiedon käytössä. Pelkkä metodi, Delfoi, tulevaisuusverstas, work shop, komitea, selvitysmies, ei riitä takamaan oikeudenmukaista ja tulevaisuuden mahdollisuuksia tukevaa lainsäädäntöä. Mulla on aiheesta erilaista juttua netissä, kuten ”Lex Nokia ampuu tykillä kärpästä” tai ”Lex Nokia ei tue oppimista (eli innovaatioita)”, ”Miksi innovaatiot eivät etene?” jne. Lisäksi on muistettava, että jos osaamista yhteiskunnassa tarvitaan, sitä kertyy sinne, missä on tehty erikoistumisvalintoja, usein yrityksiin, koska se on toiminnan lähtökohta yrityksissä. Esimerkiksi voidaan ostaa asiantuntijatiedon käytön harjoittelua tai osaamista. Jos ostokset kohdistuvat julkisiin toimijoihin, siinä on huomioitava sen toimijan riippuvaisuus yleensä suurimmista veronmaksajista sekä että osaaminen ei kerry sinne samaan tapaan kuin erikoistumisvalintansa tehneisiin ja myytävänsä tuotteistaneisiin yrityksiin. ”Vain harjoitus tekee mestarin”.

Lue lisää asiantuntijakäytön luennosta

RD Metodi

Suomi Euroopassa, De Urbe Uloa 2009: Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys 2020-luvulle ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet

De Urbe Uloa, Suomi Euroopassa. Kansakuntaa rakentamaan.

Tilaisuuden järjestäjät ja rahoittajat: Oulun kaupunki, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Suomen Kotiseutuliitto.

Myllylä, Yrjö (2009). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet. Presentation in De Urbe Uloa – Suomi Euroopassa seminar in Oulu 9.9.2009. University of Oulu, City of Oulu, Council of Oulu Region. State Provincial Office of Oulu, The Finnish Local Heritage Federation. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23. < http://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2012/04/suomieuroopassa2009-ymy.pdf>(sisältää ohjelman) <De Urbe Uloa_Myllylä_ 9.9.2009> (vain esitelmä)

De Urbe Uloa on esimerkillinen foorumi, josta voisivat muutkin kaupunkiseudut ottaa opikseen. De Urbe Uloa 2009 koko ohjelma ja koko julkaisu esitelmineen löytyy tästä linkistä.

Julkaisun De Urbe Uloa tapahtuma ja esitelmä pidettiin Oulussa Saalastin salissa 9.9.2009. Tapahtumaan liittyi myös vastaanotto Oulun lääninhallituksessa maaherra Eino Siuruaisen isännöimässä tilaisuudessa, josta ao. kuva. Hetkestä tekee historiallisen, että Suomen rakentamisessa keskeisessä roolissa olleet lääninhallitukset lakkautettiin vuoden vaihteessa. Maaherra Eino Siuruainen toimii myös Itä-Suomen yliopistossa kotiylipistossani maantieteen dosenttina.