”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Turun Sanomat, Alakerta, 26.4.2011

Etelä-Saimaa, Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat 30.4.2010

Suurvaltojen mielenkiinnon kasvu pohjoiseen osoittaa, että pohjoinen on siirtymässä periferiasta polttopisteeseen. Arktisen alueen strategioitaan ovat vuodesta 2008 päivittäneet mm. USA, Venäjä, Kanada ja Norja. Suomen ulkopoliittispainotteinen arktinen strategia valmistui kesällä 2010, ja EU:n arktisen strategian valmistelu on ajankohtainen kysymys. Pohjoisen merkityksen kasvu vaikuttaa laaja-alaisesti. On ymmärrettävä kehitykseen vaikuttavat todelliset tekijät ja kiinnitettävä huomio siihen, mihin voimme vaikuttaa.

Ilmastonmuutos on vain yksi syy arktiseen alueeseen ja Koillisväylään kohdistuvan mielenkiinnon kasvuun suurvaltojen päivittäessä strategioitaan, tärkeimpiä ovat muut tekijät. Ensiksi voidaan mainita Neuvostoliiton hajoaminen, joka on siirtänyt pinta-alaltaan maailman suurimman ja ylivoimaisesti suurimman arktisen valtion Venäjän oman mielenkiinnon entistä enemmän pohjoiseen eteläisten öljyntuottajavaltioiden itsenäistyttyä. Venäjä tarvitsee pohjoista ja Koillisväylää.

Toiseksi on mainittava maailmantalouden kasvu ja sen vaikutus etenkin rajallisten raaka-aineiden, kuten öljyn ja muiden mineraalien hintoihin. Kolmas tärkeä tekijä on teknologian, erityisesti kuljetusteknologian kehitys – uudet kustannuksia säästävät kuljetusjärjestelmä- ja muut ratkaisut ovat keskeinen edellytys arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi – tähän voimme vaikuttaa. Muutosten myötä mm. Luoteis-Venäjän ainoan valtamerisataman ja Koillisväylän keskeisen solmukohdan Murmanskin merkitys on kasvamassa pitkällä aikavälillä energiateollisuuden ja logistiikan keskukseksi, jonka heijastusvaikutukset ulottuvat myös Suomeen.

Raakaöljyn syklisistä vaihteluista tasoitettu hinta on noussut 1950-luvulta alkaen nykypäivän rahassa mitattuna. Raaka-aineiden hinnan nousun lisäksi öljyn ja muiden luonnonvarojen liikkeelle saamiseksi tarvitaan kuljetusteknologisia innovaatioita. Suomalaisten yritysten, kuten STX Finlandin tytäryhtiön Aker Arcticin, rooli suunnittelussa on ollut keskeinen: Esimerkiksi maailman ensimmäinen jäiden keskellä toimiva öljynkuljetusjärjestelmä otettiin käyttöön kesällä 2008 Varandeissa Euroopan koillisosassa sijaitsevalla Petšoranmerellä. Ilman jäänmurtajan apua toimivat alukset kuljettavat öljyn Koillisväylää pitkin ympäri vuoden sulana olevalle Murmanskin vuonon suulle, jossa öljy edelleen jälleenlastataan valtamerialuksiin. Öljy on kuljetettu Kiinaan perinteisiä kauppareittejä pitkin. Varandein läheisyyteen valmistuu myös öljynporauslautta Prirazlomnojen öljynkentälle kesällä 2011, jolloin öljynporaus Jäämerellä alkaa. Kentän öljy tuodaan Murmanskiin Koillisväylää pitkin suomalaisten suunnittelemilla ja jo valmistuneilla aluksilla.

Koillisväylän säännöllinen käyttö ilman jäänmurtajan apua tuli tosiasiaksi jo vuonna 2006, kun Helsingin telakalla valmistui ensimmäinen Koillisväylällä itsenäisesti liikennöivä Aker Arcticin suunnittelema malminkuljetusalus. Tilaajayhtiön mukaan nimetty Norilsk Nickel –alus oli innovaatio. Se kulkee Koillisväylän jäissä ilman jäänmurtajan apua säännöllistä linjaliikennettä Siperian Jenisei-joen varren Dudinkasta Murmanskiin. Pahimmat jääesteet se sivuuttaa peruuttamalla, missä keskeisenä apuna on Suomessa mm. ABB:n ja Wärtsilän toimesta innovoitu Azipod® voimansiirtojärjestelmä. Innovaatio on myös malmin ja konttien kuljettaminen samalla aluksella. Paluulastina viedään investointitavaraa ja kulutustavaraa. Neljän sisaralusta tehtiin tuon jälkeen Saksassa suomalaisten telakoiden priorisoidessa tuolloin risteilyalustuotantoa. Koillisväylä päästä päähän ajoi kesällä 2010 kahdeksan lastialusta. Tammikuun loppuun 2011 mennessä tilauksia oli kesälle yli 20 aluksen öljy-, kaasu- ja teräslastille.

Olemme maailman arktisin kansakunta. Joidenkin lähteiden mukaan noin 60 % Helsingin pohjoispuolella asuvista maailman ihmisistä on suomalaisia. Kansakuntaamme on rikastunut pohjoista teknologiaosaamista jäänmurtajaosaamisesta lumisessa Helsingissä toimiviin raitiotievaunuihin ja pakkasessa halkeamatta kestäviin kenkien pohjiin. Arktisen teknologiaosaamisen kysyntä ei rajoitu vain Venäjään. Pohjoiset luonnonrikkaudet kiinnostavat myös Kiinaa.

Koillisväylän sulamista ei tule odottaa. Meidän tulee kehittää teknologista osaamista ja etulyöntiasemaa tulevaisuudessakin vaativiin ilmasto-olosuhteisiin ja tarttua eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2010 valmistuneeseen kannanottoon ns. Sopimusten Venäjä 2030 -raportin julkistamisen yhteydessä: ”On käynnistettävä arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma”. Aihe on tärkeä talouden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta, ja huomioitava myös hallitusneuvotteluiden yhteydessä.

Em. artikkelin sisältö on julkaistu mm. seuraavasti

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Turun Sanomat, Alakerta-kirjoitus 26.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Etelä-Saimaa, Mielipide, Näkökulma 30.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Kymen Sanomat, Mielipide 30.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Kouvolan Sanomat, Mielipide 30.4.2011.

Myllylä, Yrjö (2011). Koillisväylän käyttö on jo tosiasia. Maaseudun tulevaisuus, Lukijalta, 4.5.2011.

Ks. myös

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. < http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=st14010113452584&cmd=download>

Manninen, Olli (2011). Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. VISIO, s. 12-16. Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti 1/2011. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>

Ks. blogiartikkeli: Arktinen teknologiaosaaminen AVAIN KASVUUN.

Russia tries to control the transport routes of its own products itself

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Expert article 158 Baltic Rim Economies, 21.12.2007, Bimonthly Review 6 – 2007

By Yrjö Myllylä

After the independence of the southern oil producing
countries once belonging to the Soviet Union, Russia has
become a more northern country seen from the energy
producing point of view.

As a result of this change the importance of Ukraine,
Byelorussia and Estonia is emphasized in the export of
energy from Russia. This is due to the fact that in Russia the
increasingly important oil and gas producing areas in West
Siberia are connected with pipelines which go through these
countries to Western Europe.

In southern Russia on the Black Sea only a hundred
kilometres of coastline is left which the country can use for its
energy transport and control itself. In oil transport through the
Black Sea there is the risk of heavy traffic in the Bosporus
Straits in Turkey.

The countries of the EU form by far the most important
buyers of Russian oil and gas products. The growth of the
world economy, among other things as a result of the growth
of the economy in China, as well as the unstable situation in
the Middle East, raise the prices of oil and gas. These factors
also increase the possibility of conflicts and accelerate the
development of new transport routes for the needs of
European buying countries.

Russia is trying to avoid economical and political risks in
the export of energy by developing competitive, lucrative
alternative transportation routes. Conflicts caused by the
increased price of oil and gas pose risks to Russia. These
conflicts are seen for example in disputes in transit payments
when trying to adapt to market prices.

Russia has the right and obligation, for example along
with the possible WTO membership, to avoid subventions
and move to market based pricing in different products. Oil
and the gas products get subventions in Russia. The country
has sold gas and oil to the countries of the former Soviet
Union clearly below the world market price.

However, Russia cannot avoid transit through Ukraine,
Belarus or the Baltic States, as the oil and gas lines built
during the Soviet regime form the central transit routes to
Europe.

The Russian government decided in May 2005 on an
approved traffic strategy to emphasize such transport routes,
which the country could control itself and thus avoid
economical and political risks influencing its economy.

Read the full article from here.

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos ja sen perusteluosa löytyvät Naturpolis Oy:n sivuilta tästä linkistä. Tiedote hankkeen käynnistymisestä löytyy Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilta klikkaamalla tästä. Delfoi-menetelmään perustuneen elinkeinostrategian kaikki materiaalit löytyvät sosiaalisen median ympäristöstä osoitteesta http://delfoi.ning.com

Seuraavassa on on esitelty Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnoksen tiivistelmä:

Tiivistelmä

Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 on ensimmäinen yhteinen elinkeinostrategia Koillismaan ja Itä-Lapin alueelle. Tiettävästi tämä on myös ensimmäinen maakuntien rajat ylittävä yhteinen elinkeinostrategia Suomessa. Elinkeinostrategian kohdealueeseen kuuluvat Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Taivalkoski. Elinkeinostrategia on toteutettu osana Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO), jota ovat rahoittaneet kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto- ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Läpileikkaaviksi teemoiksi, elinkeinostrategian tavoitteiksi, on valittu
1) Perheyrittäjyys,
2) Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö- ja energia,
3) Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut
4) Saavutettavuus ja logistiikka,
5) Lähialueyhteistyö ja Venäjä.
Läpileikkaavia teemoja sovelletaan erikoistumisvalintoihin, jotka ovat
1) Matkailu,
2) Hyvinvointi,
3) Metsäklusteri,
4) Kaivostoiminta,
5) Luonnontuoteala ja elintarviketalous,
6) Sijoittumispalvelut ja alueellistaminen.

Visio määrittelee Koillis-Suomen oman tavoitetilan. Koillis-Suomen Visio vuodelle 2025 on: ”Koillis-Suomi – Pohjoisen luottamuksen ja perheyrittäjyyden menestystarina.” Visio jakaantuu läpileikkaavien teemojen (päämäärien) ja niitä tukevien erikoistumisvalintojen (linjaukset) omiin ydinvisioihin. Tärkeimmät kolme arvoa Koillis-Suomen elinkeinostrategian toteuttamiseksi ovat 1) Kannustaminen ja luottamus, 2) Avoimuus ja verkottuminen, 3) Innostus ja rohkeus.

Keskeisimmät toimenpide-ehdotukset, strategiset hankkeet ovat seuraavat.
Hard – kovat kärjet – korostavat kuntien roolia:
1) Laajakaistayhteyksien varmistaminen ja valokuituverkko – laajakaistastrategia,
2) Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen (sis. mm. palvelutason määrittely,
liityntäyhteydet lentokentille ja rautatieasemille – sisäisen logistiikan kehittäminen),
3) Uusiutuvan energian, energian säästön ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia,
uusiutuvaa energiaa hyödyntävät alueelliset uudet yhtiöt.
Medium – korostavat oppilaitosten/kuntien ja yliopiston roolia:
4) Korkeakoulusektorin ja Teknologian- ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (TEKES)
roolin vahvistaminen alueella,
5) Koillis-Suomen mineraalialan kehittämisohjelma vuoteen 2025,
6) Lähiruoka-konseptien kehittäminen.
Soft – korostavat Naturpoliksen/kehittämisorganisaation, yritysten ja yhdistysten roolia
7) Invest in Northeast Finland – Barentsin portti idän ja lännen välittäjäalue
investointikohteena,
8 ) Matkailun myynnin organisointi,
9) Yrittäjien vertaistuen kehittäminen, etenkin maatalousyrittäjät ajankohtainen;
Markkinaveturien valjastaminen.
10) Koillismaan ja Itä-Lapin yhteistyön organisointi (Uusi yhteinen elinkeinoyhtiö /
organisaatio).

Lähde

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma. http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf”&gt

KOILLIS-SUOMEN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2015 (valmis).

Ks. Koillis-Suomen tulevaisuusverstaan 4.3.2011 esitelmät videona YouTubesta tästä.