Teijon kansallispuiston suunnitteluilta 16.4.2015 – Kansallispuiston suunnittelu on myös liikennesuunnittelua.

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

FB-päivitykseni 16.4.2015:

Sovellan Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi -kirjan oppeja. Pohdin tässä ääneen ja hyödynnän tätä FB-alustaa alasimena illan tilaisuuteen valmistautuessani Teijon kansallispuisto – Teijo National Park​ reististön kehittämiseksi. Liikennesuunnitteluahan se kansallispuistonkin suunnittelu on. RD Aluekehitys Oy on valmis tukemaan prosessia mm. strategiasovelluksillaan:

WP_20150216_082 WP_20150216_075WP_20150216_088WP_20150216_079WP_20150216_064 WP_20150216_087 WP_20150216_057 WP_20150216_014 WP_20150216_026

1) Reitistön suunnittelussa kevyen liikenteen Oulun malli käyttöön: pääreitit ja sivureitit, kevyttä liikennettä kansallispuistossa on mm.

– hiihto

– rullatuolille ajo

– kanootilla ajo

– maastopyörillä ajo

– patikointi

– jne.

2) Keskukset ja solmupisteet määriteltävä

Eri liikennemuotojen yhteensopivuus mietittävä: Henkilöautoliikenne ja joukkoliikenne tärkeä osa puistoon saapumista, nykyisten vuorojen ja viikonloppuvuorojen synkroneeraaminen puiston tarpeisiin, myös palvelupisteet muutoin (ks. seuraava kohta).

3) Reitistö kytkettävä palveluihin, mm. Mathildedalin Ruukkitehtaat, Meri-Teijo Marina, Extreme Fun, Teijon Masuuni, Teijon paja (t), Teijon kyläkauppa, Kirjakkalan Ruukkikylä , jne.

4) Alitukset ja ylitykset, vedet, tiet, asianmukaisesti,

5) Reitistöjen huolto mm. myrskyjen jälkeen on oltava kuten talvikunnossapito Oulussa, nopeaa ja ennakoivaa, pääreitit priorisoituna (etenkin luonnonpuisto-osiss ryskyy),

6) Reitistön rakentamisessa pintamateriaalit tärkeää, rakentaminen vietävä loppuun kulloisessakin hankkeessa (nyt esim. paikka paikoin sorastus tai sahanpurustus loppuu pahimmoilleen vähän ennen kuin kuiva alkaa, liekö tarkoituskin verrata muutosta?

7) Tapahtumien säännönmukainen järjestäminen tärkeää,

8) Yrittäjien ja puiston suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien vuorovaikutus tärkeää,

9) Alueen omaleimaisuus, Salpausselkä III, Suomi pienoiskoossa, rautateollisuus yms. ja etenkin vahvat perstoonat Bremerit, Cahlsborgit, Meriläinen, Paunio jne. tuotava esim. teematapahtumina ja jatkuvassa viestinnässä tietoisuuteen. Tarina jatkuu.

10) Vuotuiset palkinnot Retkeilualueen hyväksi tehdystä työstä, hyvä nimi palkinnolle, vrt. esim. Oulussa Oulun Rotuvaari ( kansallispuiston hyväksi tehdystä työstä 1.  palkinto / tunnustus Hannu Paunilalle, myös Ville Niinistö ansaitsisi huomion asianmmukaisesta reagoinnista ja työn edistämisestä sekä kaikille ei-vastustajille kiitos).

YLE 16.4.2015: Teijon kansallispuiston kehittämisessä kaivataan yleisön neuvoja
Tilaisuus kankirautavarastossa Mathildedalissa 16.4.2015 – Tervetuloa mukaan!
Teijon kansallispuiston avajaiset onnistuivat hyvin! Valokuvia kansallispuiston avajaisista 16.2.2015
Mauri Myllylä (2015): Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön.
RD DELFOI TUOTEALUEET – Ammattimainen Delfoi on tehokas tapa osallistaa yleisö ja asiaa pohtineet ja kehittää toimiva ja ainutlaatuinen kansallispuisto.

Kuvassa Kankirautavarasto (vasemmassa kuvassa oikealla, oikeassa kuvassa vasemmalla). Kankirautavarasto on tila, jota voi vuokrata ja se kuuluu Mathildedalin Ruukkikylään, joka pitää myös reitistösuunnittelulla kytkeä Teijon kansallispuistoon edellisen kirjoituksen mukaisesti.

WP_20150215_052 WP_20150215_051

Liikennevirasto julkisti VT8 Turku-Pori -esisuunnittelukilpailun tulokset – RD Aluekehitys Oy mukana kunniamaininnan saaneessa ryhmässä.

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Liikennevirasto julkisti VT8 Turku-Pori -suunnittelukilpailun tulokset – RD Aluekehitys Oy mukana kunniamaininnan saaneessa ryhmässä..

Dia1

”Suomi on tällä hetkellä pahimmassa talouskriisissä sitten 1990-luvun alun” – pikakommentit kyselyyn

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi

Tuli viesti Taloustutkimus Oy:ltä, joka tekee ETLA:lle alihankintana tutkimuksen tukemista:

Arvoisa Yrjö Myllylä, Oy Aluekehitys RD Regional Development Ltd
Suomi on tällä hetkellä pahimmassa talouskriisissä sitten 1990-luvun alun. Poliitikoilla on aito hämmennys siitä, miten talous uudistuu ja mitä pitäisi tehdä. Nyt teillä on mahdollisuus saada äänenne kuuluviin. Toivomme, että antaisitte panoksenne Suomen selviytymistä koskevaan kyselyyn (vastaamiseen menee 20 minuuttia):

Vastauksenne ovat täysin luottamuksellisia eikä vastaajakohtaisia tietoja paljasteta ulkopuolisille. Tuloksia hyödynnetään laajasti ETLAn yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttavassa tutkimuksessa.

Ystävällisin terveisin,
Jyrki Ali-Yrkkö,
Tutkimusjohtaja,
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Puhelin:

Tämä viesti on lähetetty osoitteeseen: yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net
Osoitelähde: Taloustutkimus Oy:n tutkimusrekisteri
___

.

Telakoita, metsäteollisuutta, kaivosteollisuutta, käsitöitä, jaloilla likkumista, työnjohtoa, pienten tavallisten yritysten roolia ylipäätään ei ole arvostettu viime vuosina asianmukaisella tavalla ilmenee alla olevista vastaukistani. Puhetta on piisannut mm. rahaa vaativista start upeista ja digitalisaatiosta, arvonlisästä, kansainvälistymisestä, metropolista ja suurista hankkeista sekä  ilmastonmuutoksesta.

Kysely oli kohdistettu yritykselleni ja sen näkökulmaan. Kysymykset olivat kuin yritys olisi jokin suurimmasta suomalaisesta  yrityksestä. Vastasin kyselyyn, joka ei mielestäni paljoa vastannut tuohon haasteeseen millä Suomi nousisi. Digitalisaatio, ICT- ja robotisaatioteema olivat keskiössä sinällään varmasti ansiokkaasti jäsenneltynä ja uutta tietoa tuovasti. Kaikki vastaukset olivat rasti ruutuun vastauksia. Lopuksi oli ainoa paikka sanoa 3 tärkeintä Suomen haastetta (yrityksenne kannalta) avoimessa kohdassa. Haluan tuoda ne esille tässä, jotta ajankäyttöni varmemmin voisi hyödyttää Suomea – olihan kyselyn henki pitkälti uuden teknologian käytön kysymyksissä. Vastasin vastasin kokonaisvastausajan puitteissa pikaisesti seuraavasti:

1) Julkisen sektorin ja yksityisen sektorin vuorovaikutuksen puute.

Yksityisten ja julkisten toimijoiden vahva kilpailu keskenään. Esimerkiksi viimeiset julkiset tarjouskilpailut TEMille olemme hävinneet seuraavasti: 1) Valtionyhtiölle, 2) Kunnalliselle elinkeinoyhtiölle, 3) VTT:lle, 4) yliopistolle. Myös ETLA kuuluu TEMn hovihankkijoihin. Mallista seuraa, että päättäjille ei välity oikeata tietoa. Esimerkiksi tämä kysely vaikutti melko teoreettiselta eikä vastaa siihen tarpeeseen, mikä johdannossa kuvattiin ratkaistavaksi kysymykseksi juurikaan mielestämme. Työllistää ETLAa ja Taloustutkimusta siinä ohessa hyvin perinteisillä kysymyksillä, jossa tosin on mukana ajankohtaisuutta, mutta vain yhdestä näkökulmasta (uuden teknologian sovellusten etc.).

2) Osaamiskäsitteen irroittaminen todellisuudesta.

Pahimipia puutteita koko toimeenpanevan koulutustason, työnjohtotason lakkauttaminen teoreettisuuden hyväksi.

(Lisäys: Valtakuntaa yrittävät johtaa talousmiehet! Mutta ei nähdä, että talous on seurausta mm. ympäristöstä, maantieteestä ja miten sitä hyödynnetään.)

3) Kassavirran lähteiden 100 % unohtaminen em. syistä.

Esim. telakkateollisuutta oltiin jälleen kuoppaamassa, kaivosteollisuutta, metsäteollisuutta. Vastoin yleistä ETLAnkin arvoketjuajattelua ja arvonlisäyskorostusta yms. tutkimuksissaan TEMin virkamiehille, jotka osaltaan jarruttavat näillä keskusteluilla ja toimillaan Suomen kehitystä (vrt esim. puheet telakkakuvioista ja Nokiasta), Suomi kuitenkin on yrittänyt kehittyä. Se elättää nyt, mitä on ”vastustettu” viran puolesta?

Tähän pakettiin liittyy myös käsitys, että Suomi ei tarvitse Suomea kasvaakseen ja kehittyäkseen vaan ainoastaan kaupunkeja ja niistäkin vain juuri ja juuri jotakin suurinta.

Vrt. esim. tämän päivän 2.4.2015 YLE-uutinen

”Viime aikoina on herännyt keskustelua siitä, onko näin laajaan kaupunkiverkostoon ja sen julkiseen tukemiseen varaa.

– Sami Moisio”

Ks. myös: