Yrittäjän päivän 5.9.2021 kunniaksi videoblogini aiheesta ”Mitä on yrittäjyys?”.
Tässä panokseni päivään, yrittäjyyden ja sen merkityksen tulkintaan. Minulta kysyttiin taannoin ”nostoja” yrittäjyyden teemasta Kymenlaakson yrittäjyysstrategian suuntaan, etenkin nuorten näkökulmasta, toivoen tulevaisuuksientutkijan näkökulmaa ja taustaa. Tein sen työn pohjalta blogiartikkelin ja juttelin asiat myös erikseen tälle videblogillle. Yrittäjyys on monipuolinen ilmiö. Tämä puheenvuoro on yksi näkemys yrittäjyydestä. Pääasia voisi olla, ettei tätäkään asiaa ymmärretä liian yksinkertaisesti vaan rikastutetaan ymmärrystä tästäkin aiheesta.
Kasvupolut Oy:n YTT Yrjö Myllylän johdolla toteuttama Kannattavan kasvun johtaminen -tutkimus luo uusia, havahduttavia näkökulmia PK-yritysten kasvuun. Tutkimuksen tiedot hyödyttävät erityisesti pk-yrittäjiä, yritysten johtoa sekä hallituksen jäseniä. Käsikirja on perusteos kaikille kasvua tavoitteleville ja kasvuvaiheessa oleville pk-yrityksille.
Suomessa on paljon pk-yrityksiä, joiden on vaikea löytää aitoa tukea tai tehokasta valmennusta erilaisiin liiketoiminnan haasteisiin. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy teki tutkimuksen kannattavan kasvun johtamisesta YTT Yrjö Myllylän johdolla. Tutkimusraportissa kuvataan yrityksen kasvun vaiheet, jotka sijoittuvat kuudelle eri portaalle. Jokaisella portaalla on omat kriittiset kasvutekijät, jotka yrityksen tulee tunnistaa kasvun takaamiseksi. Yrityksen kasvuvaiheen ja kriittisten kasvutekijöiden tunnistaminen auttaa näkemään kasvun esteet ja mahdollisuudet ja tätä kautta avaa tien tasaiseen kasvuun. Tutkimus osoitti, että yritys voi kasvaa nopeasti, kun kriittisiin kasvutekijöihin reagoidaan oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Keskeinen lähtökohta tässä tutkimuksessa oli tutkia liiketoimintalähtöistä kasvua ns. tiede- ja teknologialähtöisyyden sijaan. Liiketoimintalähtöisyys tarkoittaa syvälliseen asiakasymmärrykseen perustuvaa jatkuvaa liiketoiminnan luomista ja kehittämistä. Lähtökohtana oli toimintaympäristössä vuoteen 2027 asti vaikuttavien ”Pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen vaikuttavien muutostrendien” tunnistaminen, jotka vaikuttavat liiketoiminnan eri vaiheissa. Menetelmäksi valittiin tunnetuin tulevaisuuden tutkimuksen menetelmä, Delfoi-menetelmä.
Tutkimusraportin mukaan kriittisimpiä kasvutekijöitä ovat 1. Johtaminen, 2. Myynti, 3. Talous, 4. Arvot, isio ja missio sekä 5. Strategia ja tavoitteet. Seuraavat teemat olivat 6) Ihmiset ja henkilöstö, 7) Asiakashankinta, 8) Kansainvälistyminen, 9) Omistus, 10) Rahoitus, 11) Henkilökohtainen kehittyminen, 12) Tiedonhallinta. Kriittisten kasvutekijöiden tärkeys vaihtelee portaittain ja on kuvattu tarkoin tässä raportissa.
Tärkeimpiä johtopäätöksiä on liiketoimintakeskeisen kasvuvalmennuksen arvostuksen nostamisen tarve tiede- ja teknologialähtöisen toiminnan rinnalla. Jatkotoimenpiteinä suositellaan, että kasvuyrityksissä tunnistetaan jatkuvasti kasvuvaihe ja sen kriittiset kasvutekijät. Yhteistyö yksityisten kasvuvalmentajien ja kasvun kokeneiden yrittäjien kanssa tukee tavoitetta. Julkinen innovaatioympäristö voi tukea kasvua tutkimus- ja kehittämisohjelmalla. Liiketoimintakeskeisyys on syytä implementoida myös nykyisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin hyödyntäen yksityisiä kasvuyrityksiä ja ennen muuta aiheeseen keskittyneitä valmennusyrityksiä. Yrittäjälähtöisen liiketoiminta- ja kasvuvalmentajien koulutus ja kehittämisohjelmien rahoitus on keskeinen mahdollisuus lisätä julkisen innovaatioympäristön vaikuttavuutta.
In the new book ”The Kindom of Nokia” also quotes the ideas of Yrjö Myllylä and Jari Kaivo-oja on vertical and horizontal clustering.
”The futures researchers, Yrjö Myllylä and Jari Kaivo-Oja, wrote a letter to the editor of the newspaper Kaleva in 2008, and explained that innovation was being stymied by Nokia’s dominance and its vertical business model, which tightly controlled the subcontracting chain. Their conclusion was that Lex Nokia would prevent the open exchange of ideas and experiences on which the renewal of business depended. Instead of protecting Nokia, the government and local politicians ought to do everything to increase competition (Myllylä & Kaivo-oja 2008). These appeals fell mostly on deaf ears.”
Lindén, C. 2021. Kingdom of Nokia: How a Nation Served the Needs of One Company. Helsinki: Helsinki University Press. DOI: https://doi.org/10.33134/HUP-8