Millainen on tulevaisuuden teollisuuspuisto? I Sea Business tapahtuma 8.10.2015 Raumalla
2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTITohtori Jeffery Roberts oli Suomen ystävä ja realistinen optimisti
2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTIMinulla oli sellainen ystävä kuin Dr Jeffery Roberts vuosina 1997-2010. Hän oli sijoitusanalyytikko ja geologi. I had good friend, Doctor Jeffery Roberts, who was also Finland’s friend and realistic optimist. Jeffery Roberts in memoriam, in English.
Muistokirjoitus Jefferystä ja vaimostaan oli myös The Guardian -lehdessä.

Three Doctors in Helsinki Succes in North seminar year 2008, from rigth Dr. Jeffery Roberts, Dr. Hannele Pokka and Dr. Yrjö Myllylä. Kolme tohtoria Helsingissä historiallisessa Success on North -tapahtumassa maaliskuussa 2008. Vasemmalla ”Dr” Jeffery Robert, tohtori ja maaherra Hannele Pokka sekä tuore tohtori Yrjö Myllylä, joka myi RD Aluekehityksen kustantamaa väitöskirjaa tapahtumassa standillaan.
Hän piti geologien ammattitautina optimismia ja sitä hänellä oli ja uskoa Suomen mahdollisuuksiin. Hän mm. ennakoi
- jo ennen näitä nykyisiä turbulenssiaikoja victoriaanisen ajan jälkeisen ajan kaltaista pitkää deflaatiota Eurooppaan (pitäisi katsoa tarkemmin arkistopapereistani)
- USAn hegemonian taittumista näinä aikoina tai katsoi kulminaatiopisteeksi ehkä jo Irakiin hyökkäyksen vuonna 2002 – vuosituhantisten historian valossa hegemoniat kaatuvat mm. maailmanpolisiin tehtävän kustannuksiin, myös Kodratjeffin pitkien aaltojen teorialla on tekemistä asian kanssa
- Osuuspankin menestystä eurooppalaisessa tulevassa pankki- ja finanssikriisissä ja suositti sitä asiakkailleen maailman suurimmille sijoittajilleen rahojensa turvapaikaksi
- Nokian matkapuhelinliiketoiminnan väliaikaisuutta Suomelle (kysyin asiaa heti 90-luvulla ja aina uudelleen, viimeksi 2008) ja
- näki Suomen hyödyntämättömät kestävän kehityksen mahdollisuudet kaivostoiminnassa ja Venäjässä ja niiden eteen teimme yhdessä töitä
- näki, ettei Suomen pitäisi liittyä euroon, koska Itämeren talousalue on sen luonnollinen markkina-alue (kysyin mielipidettä ennen kuin liityimme), hänen visionsa oli pikemmin uusi Hansa-alue. Tämä Itämeri-Pohjois-Eurooppa -käsitys yhdisti meitä ja siksi häneen tutustuin ja ystävystyin.
Roberts välitti ensimmäiset suuret sijoitukset Suomeen osakemarkkinoiden vapauduttua. Björn Wahlroos voisi ehkä tietää näistä, koska juuri vähän ennen näitä aikoja hän työskenteli Wahlroosin johtamassa Unitas-pankissa tutkimusjohtajana. Roberts sanoi, että ainoa suomalainen yhtiö, joka on maksanut hänen konsultointiyhtiölleen Suomen hyväksi konsultoinnista on RD Aluekehitys (ehkä n 2000 paikkeilla, Hänen pääyhtiönsä oli Impivaara Securities Ltd Pankkiiri-yhtiö, mutta hänellä oli myös konsultointipalveluja tarjoava muistaakseni Pomor Consulting Ltd sekä Pomor Petroleum Ltd.). Hänen asiakkaansa olivat maailman suurimmat eläkesäätiöt, joille hän myi Suomea töikseen, mutta virallinen ns. ”kehittäjä-Suomi” ei häntä tuntenut tai ymmärtänyt – asioimme hänen ja hänen australilaisen yrittäjätoverin, geologian tohtori hänkin, mm. KTM:n piirissä Lapissa vuonna 1997 muutamaan otteeseen.
Roberts ja Suomen pörssi-yhtiöiden johto tosin tunsivat toisensa, monella olisi hänestä kerrottavaa. Aluekehityksen jälkeen myös Sallan ja Savukosken kunnat maksoivat hänelle Soklin edistämisestä, selvitystyöstä. Itse asiassa myös Kemin Postipankki on maksanut hänelle konsultoinnista, koska sitä kautta hänet löysin vuonna 1997. Roberts tuli Suomeen ensi kerran polkupyörällä Ivaloon Norjasta – ei siis Helsingin kautta, kuten jotkut. Lentokentälle häntä saattaessani kurvasimme pyöräliikkeen kautta hankkimaan päällykumet perheen Suomesta hankittuihin Tunturi-merkkisiin polkupyöriin. Lontoon hyvämaineisella alueella asuessa auto oli liituraitamiehelle tarpeeton eikä hänellä ollut tiettävästi ajokorttia. Suomalainen VR oli hänelle luxusta ja hän osti aina koko hytin Helsingistä Kemijärvelle yöjunaan, jossa hän uskoi olevan Suomen strateginen piste tulevaisuudessa kaivostoiminnan näkökulmasta.
Toukokuussa 2015 sain tavata Lapin kauppakamarin toimitusjohtajaa Timo Rautajokea Rovaniemellä – kiitos Timo. Timo muisteli ensi tapaamista Robertsin kanssa, hän tuli jostakin saappaat ja pomppa päällä (hän tuli usein Pohjois-Norjan tai Murmanskin kautta etelään Rovaniemelle, Kemiin, jopa keskitalven pakkasissa). Joka reissulla tietenkin Helsinki ja perinteiset asiakaskontaktit pörssiyhtiöissä olivat ohjelmassa. Timo ihmetteli, että mikä mies tämä on, kunnes pompan ja saappaiden poisottamisen jälkeen paljastui siisti liituraitamies.
Yritimme yhdessä, mutta…
Lapin sukset hän luovutti marraskuussa 2009 Antti Henrikssonille Lontoossa Suomeen tuotavaksi, koska hän ei enää tarvinnut niitä. Hän pyysi loppuvuodesta 2009, että laadin hänestä Henrikssonin kanssa muistokirjoitukseen Hesariin ja Lapin Kansaan. Hän hyväksyi tekstin ennen kuolemaansa. Lyhyt teksti julkaistiin myös Kalevassa.
Nämä ajatukset tulivat mieleen juuri nyt, kun mm. uutisissa puhutaan deflaatiosta ja kerrotaan Savukosken Soklin hankkeen etenemisestä. Jeffery eli aikaansa edellä. Hän oli riippumaton asiantuntija. Kirjoitin em. kommentit pääpirteissään tätä Taloussanomien artikkelia kommentoidessani FB:ssa tänään 15.8.2015
Taloussanomat 14.8.2015: ”Suomen lisäksi monen muunkin maan inflaatio painui miinukselle. Suomen lisäksi inflaatio oli negatiivinen kymmenessä maassa. Koko euroalueen inflaatio pysyi kuitenkin plussalla.”
Yle 14.8.2015: Soklin teille esitetään lähes 40 miljoonaa.
Haaveenaani on kaksi asiaa:
- Käydä Lontoossa tapaamassa Jeffery Robertsin poikaa ja tytärtä heti kun projektitilanne sen sallii ja käydä kertomassa mitä Jeffery teki Suomen hyväksi. Luovuttaa samalla kuvakirja hänestä, josta tarvitsen sitä ennen toisen kopion.
- Pitää seminaari Jeffery Robertsin ajatuksia esille tuoden – periaatesopimus on tehty erään ex-kunnanjohtajan kanssa, tiettyihin päätöksiin kytkettynä – toivottavasti ne päätökset tukevat tätä ajatusta ja aikaa ja resursseja asialle löytyy.
Aiemmin Jeffery Robertsista sanottua RD Aluekehityksen julkaisuissa tai toimesta mm.
-
Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin kansa 6.2.2010.
-
Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 16.2.2010
-
Monilahjauinen analyytikko. Kaleva 4.2.2010.
-
HS artikkelissa 5.7.2014: ”Heinäkuussa perustetaan uusi malminetsintäyhtiö Sakumpu Exploration Oy
-
Kauppalehti: ”Pörssiin saatava lisää luonnonvarayrityksiä”
-
Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä
-
Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta
-
Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin
-
Öljyn- ja kaasunporauksen sekä tietotekniikan vaatimien mineraalien tuotantomahdollisuudet Suomessa ja Barentsin alueella –selvitys
-
Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa
-
Sallan radan rakentaminen
-
”LÄPIMURTO” SALLASSA 96
-
Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi
-
Kirja-arviointi Norjan NUPI:n lehteen: Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015
_
-
Pohjoinen ja arktinen ulottuvuus sekä Koillisväylä – populaariartikkeleita
-
Helsingin Sanomat artikkeleita 2003-2013
Jeffery Roberts ehdotti vuonna 1997-1998, että alkaisin hankkeemme Pomor Oy:n toimitusjohtajaksi. Projektin lukuisat paperit ovat yhä tallella. Sanoin, että jos alkuvaiheessa saan rahoitustukea julkiselta puolelta niin lähden. Yritimme siten, että suomalaiset pk-yritykset laittoivat 300 000 mk riihikuivaa ja haimme TE-keskuksesta 200 000 mk. Tähän malliin oli päädytty, koska valtionyhtiössä tehtiin Jefferyn mielestä politiikkaa, jota kautta ei voitu asioita edistää. Oli yritettävä pk-sektorin kautta. Päätöstä ei ole vieläkään tullut – tosin kaivosseminaarit ja muut pyörähtivät kohta käyntiin Lapissa, mutta australilaiset ja lontoolaiset yrittäjät pyörittivät päätään, kun tulivat kaukaa eikä myönteistä päätöstä tullut. Ainoastaan ns. jappastiin ja sanottiin, että ”kaivostuotanto on alkutuotantoa eikä kuulu tuettavien alojen piiriin”. Keskushallinto oli juuri laittanut sivuun ehkä asiaa ymmärtävän johtajan. Lopetin asian edistäminen, koska rahaa paloi. Päätin sitä ennen vetää ekskursion hankkeeseen liittyen syksyllä 1998 Kuolan niemimaalle, ja lopettaa Aleksenterinkadun päässä olevassa Marskissa yms. kokousten isännöinnin, ja jättää mukana olleille isommille keskisuurille yrityksille pallo (suurin Mäntylä Minings Systems). Sitten tuli ruplan kriisi yms.

Picture by Jeffery Roberts 2009. Tohtori Jeffery Roberts väitteli Finmarkin geologiasta ja tuli Suomeen ensi kerran polkupyörällä Norjasta Ivaloon.

Jeffery Roberts talking in Kandalaksa, Murmansk Region year 1997. Tohtori Jeffery Roberts puhumassa Kantalahdessa Valkoisen Meren messut 97 yhteydessä järjestettävässä seminaarissa. Yrjö Myllylä koordinoi tapahtumaa RD Aluekehitys Oy:n nimissä Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalveluyksikön projektissa.

From left: Dr. Jeffery Roberts, Dr. Oleg Andreev, Dr. Urban Wråkberg, Dr.student Yrjö Myllylä year 2007 in Apatity.
.
































Varsinais-Suomen Yrittäjät, Y-lehti, 25.8.2015
Yrjö Myllylä, YTT
Nykykäytäntö suosii julkisia toimijoita ja estää alueellista uusiutumista
Euroopan unionin aluekehitysrahasto EAKR osuus on 60 % rakennerahastoista Suomessa. Ohjelmakaudella 2014-2020 sen suuruus on reilut 2,6 miljardia euroa, josta puolet tulee EU:lta, jäljelle jäävästä puolesta 70 % valtiolta ja 30 % kunnilta. Omarahoitusosuuksina hyväksytään ainakin osittain myös työ hankkeelle. EAKR-rahoituksen käytöstä ja myöntämisestä vastaavat maakuntien liitot, joilla on lain mukainen alueiden aluekehittämisvastuu. EAKR rahaa myönnetään eniten Itä- ja Pohjois-Suomeen. Aluekehittäminen tapahtuu alueen yritysten ja ihmisten kautta.
EAKR-rahojen käytön tavoitteena on alueellisten kehityserojen tasaaminen. Se olisi keskitettävä EU:n EAKR-asetuksen (No 1301/2013) mukaan tutkimukseen ja innovointiin, tieto- ja viestintäteknologiaan, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) ja vähähiilisen talouden edistämiseen Yksityiset yritykset eivät juurikaan pääse tämän rahan käyttäjiksi tai hyötyjiksi Suomessa. Sen sijaan rahan käyttäjiksi hyväksytään valtiolliset tai kunnalliset toimijat, kuten yhtiömuotoiset kunnalliset yrityskehitysorganisaatiot, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Suomessa on muotoutunut käytäntö, jossa viitataan valtioneuvoston EAKR-asetukseen (357/2014), kun yksityinen yritys tai yritysryhmä hakee rahoitusta yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen. Asetuksessa todetaan: ”Maakunnan liito ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen.” Lausetta näytetään tulkittavan niin, että paitsi että yritykset eivät tähän vedoten voisi olla EAKR-rahan hakijoita ja käyttäjiä, ne eivät saisi hyötyä EAKR-rahasta lainkaan.
Tiedossa on, että maakuntaliitot ovat pitäneet yrityksen esittämiä hankkeita relevantteina. Tällöin ne ovat pyytäneet, että hanke-esitykset tuodaan julkisten toimijoiden kautta rahoitettavaksi. Näin on tehty. Eräässä tapauksessa lopputuloksena julkiset toimijat pyysivät hankevalmistelussa yleishyödyllistä hanketta esittävältä yrityksiltä omarahoitusta. Yritys myönsi omarahoituksen, mutta ei saanut vastineeksi edes tiedustelua, että miten hanketta tulisi suunnata.
EAKR-rahan käytössä erilaisten yritysten tasa-arvo ei toteudu. EAKR-aluekehittämistyö on julkislähtöistä. Samanaikaisesti hankkeiden ohjausryhmissä pohditaan, että miten dynaamisia vaikutuksia aluekehitykseen voitaisiin saada. Nykyisellä mallilla niitä ei voida saada.
Yksi syy tilanteeseen on, että EAKR-rahasta on tullut yliopistojen ja muiden organisaation itsensä työllistämisväline muun budjettirahoituksen vähetessä. Toinen syy voi olla tilanteeseen, että toimijoilla on luontainen pyrkimys suojella omaa toimintaansa – ”kukaan ei halua sahata omaa oksaansa” ”vaan laulavat sen lauluja kenen leipää syövät”. Taustalla on myös Suomen vahva käsitys ns. tutkimuslähtöisestä innovaatioajattelusta. Tähän kuuluu ajattelu, että autonominen julkisten toimijoiden tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta johtaa todellisiin innovaatioihin, hyötykäyttöön otettuihin uudistuksiin. Ilman markkinatietoa toimintaa ei voida suunnata tarpeisiin.
Protektionistinen lainsäädäntö tai sen tulkinta ei ole johtanut taloudelliseen menestykseen aiemminkaan. Olisi ihme jos se johtaisi nykyisessä EAKR-rahan käytössä. EAKR-rahan käytön tulkinnassa on päästy samaan kuin Lex-Nokian kautta päästiin alan yritysten kehittämisessä. Laki syntyi kilpailun estämiseksi, mikä vaikutti haitallisesti koko matkapuhelinliiketoiminnan uusiutumiseen. Vastaavasti toimitaan EAKR-rahan käytössä. Pk- ja mikroyritykset ovat ulkona EAKR-rahan käytöstä ja sen hyödyistä, vaikka rahoittavatkin suurimpina toistaiseksi vielä kasvavina työllistäjinä järjestelmää keskeisesti. EAKR-järjestelmä on osa innovaatiojärjestelmäämme. Nykyinen tutkimus- ja julkistyöntöinen innovaatiojärjestelmä ei toimi, ellei siihen välity tietoa todellisista tarpeista yrityksistä ja markkinoilta. Suurin aluekehitysrahastomme ei tuo tavoitteen mukaista lisäarvoa talouteemme.
Ratkaisuna tilanteeseen on välittömästi tasa-arvon tuominen aluekehittämiseen julkisten ja yksityisten EAKR-rahaa hakevien yritysten välille. EAKR-rahoituksen käyttöön on saatava uskottavaa markkinainformaatiota, tietoa mm. pk-yritysten tarpeista. EAKR-rahan käyttäjiltä voisi edellyttää myös, että ne ovat pystyneet aitoon yritysyhteistyöhön aiemmin. Markkinatieto on kaikkia toimijoita liikkeellepaneva voima. Markkinatietoa voi välittyä etenkin markkinoilla toimivien yritysten kautta. Yritykset on saatava tasa-arvoisesti EAKR-rahan hakijoiksi julkisten yrityskehitysorganisaatioiden kanssa sekä myös osallistumaan ja hyötymään sen tuloksista EU:n EAKR-asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Yksittäisten yritysten todellinen hyötyminen EAKR-rahan käytössä onkin asetettava tavoitteeksi, koska päinvastaista tavoiteltaessa alueet eivät voi kehittyä. Mallia voisi löytää hyvistä EAKR-rahan käytännöistä Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Asian vauhdittamiseksi on syytä herättää nykyinen hallinto pohtimaan EAKR-laintulkintojen ja käytäntöjen todellinen kestävyys EU:n ja suomalaisen lainsäädännön edessä.
Yrjö Myllylä, YTT
Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
http://www.rdaluekehitys.net
Yksityiset yritykset, erityisesti RD Aluekehitys Oy Suomessa, ovat EU-arvioinnin mukaan tehneet menestyksekästä aluekehitystyötä.
RD Aluekehitys Oy:n vanhan sloganin mukaan kehityksen lähtökohta on asenteet. EAKR-asenteita on tarkistettava.