BIKING IN PRACTICE – Ideas and acts to promote walking and cycling – printable subscription card
Kaleva 15.2.2017: Pohjoismaista Suomi purkaa ainoana hyvinvointivaltiota
1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelutKaleva Yläkerta 15.2.2017, Pohjoismaista Suomi purkaa ainoana hyvinvointivaltiota (pdf)
Käsikirjoitus:
Suomi on pakotettu purkamaan hyvinvointivaltiotaan. Norja, Ruotsi, Tanska ja Islanti edelleen rakentavat sitä. Olemmeko kadottaneet hyvinvointivaltion idean? Ymmärtämällä se, voisimme päästä takaisin muiden Pohjoismaiden kasvun ja hyvinvointivaltion rakentamisen tielle purkamisen sijaan. Pääministeriämme myöten puoluejohtajat ovat puheissaan määritelleet hyvinvointivaltion säilyttämisen tärkeimmäksi tavoitteekseen. Hyvinvointivaltion pelastamista haittaa se, että meiltä puuttuu nykyisin yhteinen käsitys hyvinvointivaltion ideasta.
Hyvinvointivaltion taustalla on yhteiskuntatieteiden osoittamat taloudelliset kannattavuusperusteet. Hyvinvointivaltiossa valtion kannattaa verovaroin rahoittaa tietyt toiminnot, koska se tukee valtion talouskasvua. Ellei se näin tee, kustannukset ovat yhteiskunnalle suuremmat ja kasvu heikompaa. Ulkomaalaiset käyvät ihmettelemässä pohjoismaisia ja suomalaisia saavutuksia: parhaimmat Pisa-oppimistulokset, turvallisin elinympäristö, vähiten rikoksen uusijoita, tasa-arvoisin kansa, jotka monet voidaan nähdä hyvinvointivaltiomallin seurauksina. Suunta on nyt toinen.
Hyvinvointivaltio perustuu seuraaville keskeisille politiikkalohkoille. Lähtökohtana on koulutuspolitiikka, jolla kansakunnan resurssit saadaan hyödyttämään yhteiskunnan kulloisenkin ennakoidun kehitysvaiheen tarpeita. Toiseksi, jotta yksilön yhteiskuntaa hyödyttävä työ- ja toimintakyky säilyisi, on järkevää harjoittaa ennaltaehkäisevää terveyspolitiikkaa. Sairauksien kohdatessa kannattaa pyrkiä saamaan ihminen mahdollisimman terveeksi. Kolmanneksi työvoimapolitiikkaa tarvitaan, kun alkuperäinen koulutus osoittautuu ajan myötä vanhentuneeksi tai tapahtuu muita muutoksia, joihin lyhytaikaisella työvoimakoulutuksella ja –politiikalla voidaan vastata. Neljänneksi, jos nämäkään toimet eivät auta, jäljelle jää perusturvapolitiikka työttömyyskorvauksineen, toimeentulotukineen, kansaneläkkeineen, joilla varmistetaan, ettei yksilön tulojen pienentyessä yhteiskunnan kustannukset kasva ylisuuriksi syrjäytymisen ja muiden ongelmien kasaantumisen seurauksena.
Hyvinvointivaltion säilyttämiseksi pääkeskustelun aihe ei pitäisi olla määrärahojen leikkaus tai vastikkeellisuus. Suomessa koulutuksesta leikataan, terveydenhoitoon on tullut maksuja, työvoimapolitiikkaa on aika ajoin pidetty tempputyöllistämisenä. Perusturvasta pyritään tekemään vastikkeellista. Päähuomio pitää kiinnittää mallimme perustaan ja ensimmäiseen askeleeseen. Miksi koulutus ei tuota meillä enää työllisyyttä, mutta muissa Pohjoismaissa on lähes täystyöllisyys? Kysymys ei ole koulutuksen määrärahoista ensisijaisesti vaan niiden suuntaamisesta. Meillä vallitsee erilainen näkemys pohjoisena maana kansakuntamme perustoimeentulon lähteistä. Muut harvaan asutut Pohjoismaat hyödyntävät koko maansa resursseja ja ovat tehneet myös sitä tukevaa aluepolitiikkaa. Meillä osaaminen on irroitettu käsitteenä ympäristöstään jo 1990-luvun alussa. Luonnonvarojen hyödyntäminen on nähty vähän tuottavana alkutuotantona arvoketjun ensimmäisenä ja tuottamattomana portaana eikä teollisuuden ja monen huippuosaamisena pidetyn alan lähtökohtana.
Meillä on jatkuva puute työnjohtajien lisäksi niistä työntekijöistä, jotka palvelisivat vientisektoria metsäkonekuljettajina, hitsareina yms. Yhteiskuntaamme kiinnostaa lähinnä uudet alat ja start up -toiminta, jotka eivät tuota taloudellista ylijäämää tai merkittävää työllisyyttä. Ne käyvät muualla tehdyllä rahalla. Ylijäämää tuottavat perinteiset suuret jo pääinvestointinsa tehneet alat eivät meitä kiinnosta. Jos näkisimme kaivostoiminnan, sellu- ja meriteollisuuden perustavaa laatua olevina hyvinvointivaltion elinkeinoina, suuntaisimme huomiomme koulutuksessa ja tutkimuksessa näihin ja muihin ympäristösidonnaisiin aloihin. Hyvinvointivaltion rahoituspohjaa tavoitellen kiinnittäisimme huomion myös arvoaan kasvattavien rajallisten luonnonvarojen kuten kaivosmineraalien ja jopa öljyn- ja kaasunetsintään.
Muihin pohjoismaihin verrattuna meillä on myös vanheneva väestö. Kun saamme elinkeinopoliittisen perushuomion teollisuuden perusrakenteiden tukemiseen, työvoiman tarve johtaa ulkomaisen työvoiman aktiiviseen hankintaan ja väestön rakenteen tervehtymiseen. Esimerkiksi ruotsalaisia äitejä käy synnyttämässä Suomessa Turussa, koska heillä on sairaalakapasiteetti käytössä. Syntyvyys on myös maahanmuuttajien aiheuttamaa. Työttömiä opettajia rekrytoidaan Suomesta Ruotsiin. Suomessa alueet, joissa on teollinen pohja kunnossa ja vientivetoinen kasvu kohtalaista muuhun Suomeen verrattuna, väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon. Näin on esimerkiksi Pohjanmaalla Vaasan seudulla tai Närpiössä ja Varsinais-Suomessa Turun seudulla. Hyvinvointivaltiotamme ei pelasta digitalisaatio eikä yksistään biotalous. Hyvinvointivaltiomme pelastaa ympäristömme mahdollisuuksia laajasti hyödyntävä teollisuuspolitiikka, sitä tukeva koulutuspolitiikka sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. Pohjoisuus toimii täällä asuvia yhdistävänä tekijänä.
Yrjö Myllylä
Yhteiskuntatieteiden tohtori,
Tulevaisuuksientutkija
6.2.2017
Mauri Myllylä: BIKING IN PRACTICE – Ideas and acts to promote walking and cycling – Kirja julkistetaan Montrealissa 8.2.2017
2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, IN ENGLISH, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖMauri Myllylä
Biking in Practice
Ideas and acts to promote walking and cycling
ISBN 978-952-99539-5-0

Kirjassa kerrotaan, miten erilaisissa tehtävissä toimien on mahdollista vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Unohtaminen ja huonot muistot ovat osa omaa historiaamme ja menneisyyttämme. Hiljaista tietoa kannattaa kertoa ja kirjoittaa muistiin. Tämä on ajankohtaista nyt vuonna 2017, kun Suomi juhlii itsenäisyytensä 100. vuotta.
Mauri Myllylä on ollut Oulun kaupungin palveluksessa vuosina 1961-1998 suunnittelijana, liikenneinsinöörinä ja sittemmin Katu- ja viherpalvelujen päällikkönä. Eläkkeellä ollessaan vuosina 1999-2012 hän palveli erikoisasiantuntijana ja mentorina Tieliikelaitoksessa ja Navico Oy:ssä. Työ on käsittänyt liikennesuunnittelua, julkisen hallinnon palvelua, päätöksenteon valmistelua ja yhteistyötä kunnan ja valtion viranomaisten kanssa. Hän toimi Oulun yliopiston rakennustekniikan opintosuunnan assistenttina vuosina 1961-1988. Koulutuksen aiheina olivat siltasuunnittelu ja kaupunkiliikenteen suunnittelu.
Kävely ja pyöräily eivät ole mikään irrallinen ilmiö vaan osa jokapäiväistä elämää. Liikennepolitiikassa eri liikennemuotoja ja liikenneympäristöä tulee tarkastella kokonaisuutena. Mauri Myllylä on painottanut kaupunkisuunnittelussa kestävää kehitystä ja eettisiä arvoja. Viime vuosina liikennehallinnossa on ruvettu puhumaan älykkäästä ja viisaasta liikenteestä ajatellen autoliikennettä tai myös kevyttä liikennettä. Tämä nimittely ei kerro koko totuutta. Tässä kirjassa on puhuttu aiheesta syvällisemmin. Erikoista huomiota on kohdistettu talvipyöräilyyn, joka on herättänyt mielenkiintoa monissa pohjoisissa maissa. Aalto yliopiston Summer School -teemana 2016 oli se kompleksisuus, mikä sisältyy kaikkeen nykyajan liikenteeseen käyttäytymisestä teknologisiin riippuvuussuhteisiin asti. Julkaistun kirjan ammatillinen sisältö oli kirjoittajan luennon pohjana.
Kirja on julkaistu Montrealin Winter Cycling Congress`issa 8.2.2017. Kirja on ostettavissa Suomessa hintaan 25 euroa/kpl, mikä sisältää aronlisäveron, lisänä mahdolliset toimituskulut.

Kirjoittaja valittiin Vuoden pyöräilijäksi 2015. Valokuva Juha Metso, Helsingin Sanomat.
Tilaukset ja lisätietoja
Toimittaja ja kustantaja:
Yrjö Myllylä, Toimitusjohtaja,
RD Aluekehitys Oy
Meriusva 5 FI-02320 ESPOO
www.rdaluekehitys.net
+ 358 500 450 578
yrjo.myllyla(@)rdaluekehitys.net
Kirjoittaja:
Mr. Mauri Myllylä
Hyttystie 2 FI-90550 OULU
www.liikennementori.wordpress.com
+ 358 40 5023825
mauri.myllyla(@)navico.fi
Lisätietoja:
- Mauri Myllylä: BIKING IN PRACTICE – Ideas and acts to promote walking and cycling – Publishing in Montreal 8.2.2017
- Mauri Myllylä: BIKING IN PRACTICE – Ideas and acts to promote walking and cycling – Kirja julkistetaan Montrealissa 8.2.2017 (in finnish)
- Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen ja sen osaamisen vientiin (Book as a part of Finnish Government Finland 100 Anniversary Program)
- Biking in Practice – Finland 100 year anniversary pages
- Biking in Practice Facebook pages in English.

