Tänään on ilmoitettu, että Stora Enso lakkauttaa Kemin Veitsiluodon tehtaan. Yle 20.4.2021:
Luottamusmies: ”Sysimustat tunnelmat” – Stora Enso sulkee Veitsiluodon tehtaan Kemissä, työt loppuvat 670 ihmiseltä
Kemi-Tornion tilanteen ottaisin haltuun nopeiten ja loisin strategian Delfoi-menetelmää soveltaen. Olen työskennellyt alueen hyväksi vuodesta 1995 ja tunnen jonkun verran aluetta ja sen toimijoita. Olen valmis tarttumaan myös osaltani haasteeseen. Mutta seuraavia painotuksia voisi käsitellä. Teemat ja painotukset voisi yhdistää samaankin prosessiin, mutta niistä voisi käynnistää välittömästi myös omat prosessit, koska kaikissa on työmaata ja ne edistävät asioita. Tärkeintä on yhteisen näkemyksen ja toimintaohjelman muodostaminen ao. teemoissa. Toimintatavassa olisi jossain määrin samaa, kuin olen tehnyt aiemmin alueella (esim. 20 vuotta sitten osaamis- ja koulutustrategia) tai myöhemmin meriteollisuuden rakennemuutoksessa Uudellamaalla ja muualla Suomessa, tai seurannut Salossa asuen yli 4000 teollisen työpaikan lähtöä ja korvautumisstrategioita uusilla strategioilla ja työpaikoilla keskusteluun osallistumalla. Myös Rauman telakan lakkauttaminen ja uudelleen nosto on ollut agendalla ja osin toimeksiannoissa. Viime aikoina eniten töitä on tehty Kymenlaakson paperi- ja biotalouskeskittymän kehittämiseksi, jolta alueelta on lakkautettu useita paperitehtaita. Tänään esim. Kemiläisille on töitä mm. Salossa akkutehtaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Raumalla – tervetuloa! Mutta jotta töitä voisi tehdä sieltä ja asua siellä, seuraavat toimenpiteet auttaisivat siinä:
1. Laaja päivitetty osaamis- ja koulutustarpeiden strategia pitkällä aikavälillä. Kemi-Tornioin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, tämän sovelluksen päivitys:
Osaamistarpeiden ennakointi, RD Case: Osaaminen, koulutus ja ennakointi – Kemi-Tornio -alue 2010
2. Lyhyen aikavälin toimialakohtainen ennakointi (metsäteollisuus, logistiikka):
Toimialakohtaisen ennakointikäytännön valtakunnallinen kehittäminen ajankohtaista
3. Pitkän matkan pendelöintistrategia (sis. muuntokoulutusta), etenkin Lapin kaivokset voisivat sopia osalle (myös Oulusta osalle, siis joukkoliikennesysteemit, työvuorot, kakkosasuminen halvalla asiallisesti):
Kaivostoiminta: Pitkän matkan pendelöintimalli ja koulutustarpeiden ennakointi luovat työtä
”Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään” (Lapin Kansa: Myllylä, Yrjö, Jari Kaivo-oja ja Arto Lahti)
__
Facebookissa kommentoin uutista mm. seuraavasti (20.4.2021):
Sieltä on aiemmin laitettu paperikone kiinni, mutta uudet koneet ovat korvanneet tuotantomäärissä sen. Veitsiluoto kyllä sijainnillisesti voisi olla vielä hyvä, kun on vieressä sellun tuotantoa ja syväsatama. Mutta markkinat ja logistiikka sekä kysyntä (pitkät etäisyydet ja markkinat kaukana). Kun kävin ekakerran Kemin Veitsiluodon pääkonttorissa, se tosiaan oli siellä. Kun viimeksi kävin siellä n 2016, logitiikkapäällikkö oli jo Oulussa. Sitä on vähitellen ajettu näin sivupisteeksi. Mutta kartonkituotanto tuollainen, voisi tulla kyseeseen. Sama tehdasta käytännössä Oulun kanssa yhteisön laivakulketuksineen. Pitää perehtyä, kun ehtii.
Trendit ovat olleet paperin väheneminen. Pandemia on sitä vähentänyt varmasti lisää. Kun Oulustakin lähti paperi(koneet ja korvattiin kartonkikoneella) ja nämä olivat yhtä pakettia logistisesti, tavallansa olisi voinut pitää sitä myös heikkona signaalina tai villin kortin enteenä Kemiin, kun nyt ajattelee. Suunta siis oli olemassa, mutta lopetus dramaattisesti kaikki, periaatteessa selvä. Eihän sitä välttämättä ”pientä erää” paperia kannata laivata, vaikka tietojeni mukaan 20 % meni jo Nelostietä markkinoille eli mm. Vuosaareen. Kemin satama kyllä kehittyy ja kokonaisuudessaan tässä pudotus ei MG:n johdosta ole välttämättä näin raju (tonneissa, myöhemmin kaivorikasteet mukaan), mutta kyllä se raju on kokonaisuutena. Kun joku lopetataan, niin lopetus on kerralla ja korvaavien työpaikkojen synnyttäminen vähittäin ja osin se koskee eri henkilöitä. Ihmisen muutoskyky on rajallinen, mutta voisi tämän ottaa nyt pilottina, kuten Nokian yli 4000 työpaikkaa Kemin kokoisesta Salosta, jossa näyttää, että aika moni insinööri palvelee nyt meriteollisuutta tai muuta ja akkuteollisuudella alueella on nyt uusi nousu ja työpaikkoja tarjolla. Kyllä Salon case teollisuustyöpaikkojen määrällä oli eri luokkaa kuin Kemi, Samankokoiset kaupungit, mutta myönnetään, että suhteessa tuolla se on haastavampi kompensoida. Oulun markkinat teoriassa, kaivostoiminta olisi se, jonka nostaisin ja tämänkin pitkän matkan pendelöintimallin yhtenä. Jos porukalla luodaan strategia niin, että jokaisella on jokin polku, olisi se mielestäni inhimillistä ja menisi pienimmillä vaurioilla.
__
Aiammin olen siis saanut kokea esim. Salon rakennemuutoksen ja osallistua mm. Rauman telakan lopettajaisiin. Molemmissa on nyt komea uusi alku. Tässä mm. artikkeli hetkeltä, kun Rauman telakka päätettiin sulkea:
Murroksessa on aina myös toivo ja mahdollisuus paremmasta tulevaisuudesta – Case Rauman telakka.
Yrjö Myllylä 