Minulta pyydettiin erään maakunnan yrittäjyysstrategian päivityksen taustalle muutamia ajatuksia ja nostoja. Seuraavia pidin erityisen tärkeänä etenkin ottaen huomioon, että kohderyhmänä on nuoret.
1. ”Ihminen on kehittynyt työtä tekemällä ja yrittämällä.” https://yrjomyllyla.wordpress.com/2014/01/03/murrosajan-filosofia-ja-uuden-sukupolven-toivo-ja-mahdollisuudet/ . Jokainen voi asemastaan riippumatta yrittää.
2. ”Yrittäjyys on vastuunottamista. Ensimmäinen askel yrittäjyyteen on projektioppiminen, jota voidaan opettaa jo peruskoulussa.” https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/ (VNK 12/2006, s. 55)
3. ”Yrittäjyys on riskinottamista henkisesti eli itsensä päivittäistä ylittämistä, riskinottamista sosiaalisesti eli kaikkien hyväksyntää ei voi saada ja riskinottoa taloudellisesti.” ”Sanonta onkin, että jos menetät rahat, menetät vähän, jos menetät terveyden, menetät paljon, jos menetät rohkeutesi, menetät kaikki.” https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/ (VNK 12/2006, s. 32)
4. ”Yrittäjyyden keskeinen merkitys palveluiden tuottamisen ja työllistämisen lisäksi on yrittäjyyden kautta yhteiskunnan ja sen toimintojen uudistamisessa – yrittäjä voi olla merkittävä yhteisölle, vaikka ei työllistäisikään itsensä lisäksi muita tai vaikkei saisi itse edes kunnollista toimeentuloa – yhteisölle uudistumisen aineksia tuodessaan hän saattaa silti vaikuttaa useiden työpaikkojen syntyyn.” ”Koska suuyritysten on erikoistuttava kapeisiin tuotesegmentteihin, palvelevalle pk-yritykselle on aina tilaa.”
5. ”Yrittäjän on luotettava itseensä, yrittäjyys rakentuu yritystoiminnan alkuvaiheessa täysin persoonan ympärille. Tämä olisi tunnustettava myös yrittäjyyskasvatuksessa.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.)
6. ”Kannattavan liiketoiminnan ensimmäinen askel jo ennen toiseksi tulevaa myyntiä on asiakashankinnan keinojen määrittely niin, että myyntiä voidaan kohdentaa potentiaalisille asiakkaille ei-potentiaalisten sijaan.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.)
7. ”Digitalisaatio tarjoaa toimialasta riippumatta tärkeän asiakashankintakeinon. Esimerkiksi yrityksen nettisivustoja tulee kehittää niin, että siellä vierailevan on jätettävä yhteystiedot esimerkiksi ilmaiseksi ladatavaa opasta tms. vastaan. Yhteystietonsa jättänyt on ilmoittanut kiinnostuksensa yrityksen tuotteisiin ja siten kuuluu potentiaaliseen asiakasryhmään, jonka tarpeet kannattaa selvittää tarkemmin esimerkiksi palveluja tarjoamalla eli myymällä.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/
8. ”Kasvuyrittäjän kannattaa katsoa alusta asti yrityksestään itselleen luotettava sparrauskumppania ja rakentaa toimintaa tukevaa verkostoa.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kasvuyritys-tarvitsee-itseaan-taydentavan-kumppanin-yrittaja-lehti-3-2018/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.)
9. ”Kasvuyrittäjän on luotettava itsensä lisäksi myös toisiin. Vain yhdessä organisaation kyvykkyyttä nostamalla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.) Osaava Kymenlaakso 2030 -tulevaisuusverstaan avauspuheenvuorot: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/osaava-kymenlaakso-2030-tulevaisuusverstas-kasarminmaella-1-4-2020/
10. ”Yrityksen kasvattamisen pullonkaula on yrittäjän aika. Siksi kasvuyrittäminen on jatkuvaa organisointia esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyn muodossa ja vastuun antamista yrityksessä muille. Jos yrittäjä ei kykene tähän, yritys törmää ns. kasvun lasikattoon.” https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/ (Kannattavan kasvun johtaminen, esim. s. 63.)
11. ”Saksan ja Suomen esimerkit osoittavat, että vientiteollisuus on edelleen tärkeä kannattavan yrittäjyyden moottori. Palveluyhteiskunta ei ole ainakaan vielä irronnut teollisuusyhteiskuntakytköksestään, jopa päin vastoin, kun teollisuudesta on irronnut tehtäviä pk-yritysten hoidettavaksi.” https://esaimaa.fi/mielipide/lukijalta/f8d518f2-b881-41e0-af63-d3531d21d800 / https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/07/selvitysmiesjulkaisu-vuokratyovoiman-kayton-syita-yrityksissa-joissa-on-kayty-yt-neuvotteluita/
12. ”Pääosa olemassa olevista työpaikoista on suurilla ja perinteisillä aloilla – kuten teollisuudessa, sote-alalla, logistiikassa, kaupassa – jotka kärsivät vetovoimaisuuden puutteesta niin työntekijöiden kuin opiskelijoiden saamiseksi. Ammattinimikkeitä ja koulutusnimikkeitä on päivitettävä. Uudet yritykset ja yrittäjyys voi olla tässä näyttämässä osaltaan suuntaa. Näiden alojen työvoiman saanti on tärkeää, jotta uusille ja kasvaville aloilla riittää ”sijoitettavaa”. Uudet ja nopeasti kasvavat alat – kuten ICT, matkailu, ympäristö- ja energia – puolestaan tarvitsevat enemmän TKI-panostuksia, missä yrittäjyyden rooli voi olla myös suuri.” https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/26fd3cfc-c3a2-4fe1-bd65-58aa51947ac1
Lopuksi Suomen visio
Suomen visio 1.1.2014 Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy:
”Suomi – Pohjoisen luottamuksen rakentaja:
Pohjoisuus yhdistää suomalaiset ja Suomessa asuvat. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Suomi on vuonna 2030 johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tuottaja.“
Peliteollisuus, robotiikka, ICT, bioteknologia ja muut uuden teknologian sovellukset on pyrittävä kytkemään näihin ilmiöihin – irroitettuna edellä mainituista ne eivät ole Suomessa kestävällä pohjalla. Arktinen toimintaympäristö kattaa myös kulttuurelliset tekemisen tapoihin liittyvät tekijät. Antiikin Kreikassa pieni filosofijoukko saattoi keskustella kiivasti ja jättää jälkensä länsimaiseen kulttuuriin, koska kaivosteollisuus ja merenkulku sekä maatalous olivat kunnossa.
Viimeksi mainitun lauseen sisällön ja vision pääpiirteissään Yrjö Myllylä toimitti viestinä kutsujalle / ”Suomelle”, kun häntä kutsuttiin Säätytalolle filosofi Pekka Himasen Sinisen kirjan väliraportin julkistamistilaisuuteen (estyneenä tulemasta itse tilaisuuteen).