FB-seinäkirjoitus 18.2.2014:
”Markkinat hoitaa”, ”virkamies ei voi muuta kuin luoda edellytyksiä”, ”valtio ei voi yrittää” uskomme ja tulkitsemme mantrat mieluusti niin, että voisimme paeta vastuutamme virkamiehinä tai kansalaisina tai ainakin niin, että emme hyödynnä meille annettuja mahdollisuuksia? Mutta miten tämä jokaiselle pääkaupunkiseutulaiselle tuttu rahastuslaite syntyi? Se syntyi Oulussa virkamiehen ja yrittäjien yhteistyönä – virkamiehen rooli oli kriittinen.
Buscom-rahastuslaite Kauklahti-Helsinki -junassa 2014. Laite- ja järjestelmä kehitettiin Oulussa virkamiehen, liikennöitsijä Koskinjat Oy:n ja teknologiayritys Buscom Oy:n edustajien tiivillä yhteistyöllä. Lontoossa käyttöönoton jälkjeen se kelpasi myös paakaupunkiseudun rahastusjärjestelmäksi. Buscom myytiin Norjaan vuonna 2007. Virkamiehellä ei olisi ollut mitään lain mukaista velvoitetta osallistua projektiin, mutta vastuuntunto, ei ohjesääntö, velvoitti hyödyntämään mahdollisuudet vaikuttaa yhteiseksi hyväksi.
Mikään laki ei yhteistyöhön velvoittanut edes yksityisen paikallisliikennöitsijän kanssa puhumattakaan teknologiayrityksen kanssa. (Vasta nyt olemme saaneet kuntia velvoittavan joukkoliikennelain, joka velvoittaa kuntia järjestämään ja kilpailuttamaan joukkoliikenteen.) Väitteeni mukaan avaimet Suomen kasvuun ovat jatkossakin tavallisella virkamiehellä ja julkisen sektorin työntekijöillä ja heidän kyvyssään yritysyhteistyöhön ei vain ulkomaisilta yrityksiltä hankintoja (kuten VR vetureita Siemensiltä) tehden vaan innovatiivisia tilauksia aivan pieniltä yrityksiltä tehden ja niiden osaamista samalla kehittäen (kuten po. Buscom-case). Löytyykö henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia riskinottajia virkamiehistöstä ja muualta ja luoda Suomeen uutta osaamista ja yritystoimintaa? Tämä ratkaisee ”pelin”.
Esimerkkivirkamiehen vaikutukset Suomen taloudelliseen kilpailukykyyn, työpaikkoihin ja hyvinvointiin. Virkamiehenä toimineen Mauri Myllylän työ on osoittautunut myös elinkeinoelämän kannalta tärkeäksi. Työtä on tehty yhteistyössä yritysten kanssa synnyttäen alalle uutta liiketoimintaa täysin tyhjästä. Syntyneistä yrityksistä useat, oikeastaan kaikki tässä mainitut, ovat kyenneet kansainväliseen vientiin: Suunnittelukortes Oy, Suunnittelukolmio Oy, Liidea Oy, Buscom Oy , Navico Oy. Matkailualalla usea yritys on hyötynyt yhdyskuntasuunnittelun osaamisesta Oulussa tai syntynyt sen vaikutuksesta. Hänen 50-vuotispäivänään kaupunginjohdon ja alueen keskeisten tukkukauppojen edustajien onnittelupuheissa kiitettiin työn taloudellisia hyötyjä alueen elinkeinoelämälle erityisesti logistiikan kustannussäästöjen vuoksi. Tämä on tärkeää Suomessa, missä logistiikan kustannukset ovat kilpailijamaita suuremmat. Osaamisella on yhteys myös 1980-luvulla syntyneeseen ”hitech Oulu -ilmiöön”. Hänen kaupungin edustajana, yksityisen Koskilinjat Oy:n paikallisliikennöitsijän ja Buscom Oy yhteistyönä kehitettiin joukkoliikennevälineiden rahastuslaite, joka Lontoossa käyttöönoton jälkeen kelpasi käyttöön myös pääkaupunkiseudulle.
(Koskilinjat on myyty ja fuusioitu, yrittäjäsuku jatkaa alalla OuBus-nimellä – Oulussa siis ei ole ollut eikä ole nytkään kunnallista bussiyhtiötä. Kunnan ja virkamiehen yhteistyö on aiemmin perustunut vapaaehtoisuuteen, nykyisin myös joukkoliikennelaki velvoittaa kuntia tekemään jotakin, tahto on kuitenkin tärkeintä tämänkin esimerkin mukaan.)
- Ks. lisää ko. virkamiehen arvoista ja lähtökohdista, jotka on laajemminkin sovellettavissa, hänen blogistaan.
Joitakin vuosia sitten Buscom myytiin luonnonvaroillaan ja siihen liittyvällä osaamisella rikastuneille norjalaisille. Tällä hetkellä norjalaiset rahastavat pääkaupunkiseutua omia luonnonvaroja hyvään hintaan myymisen lisäksi tällä oululaisinnovaatiolla, joka syntyi alunperin virkamies-yrittäjä vapaaehtoistyhteistyössä yhteiseksi hyväksi. IT-viikon artikkeli yrityksen myynnistä:
Katso myös virkamiehen rooli pysäköintitalobusineksessä. Riskiä on siis otettu ja tulosta tullut, tavoite on ollut tärkein, yhteinen hyvä:
Näkemykset ja virkamiehen yrittäjyys public-private -hengessä tuotti keskeisesti myös maailman parhaimman talvipyöräilykaupungin:
Nokiaakin monet käyttivät ”rahastuslaitteena”. Nokian syntyä voidaan myös tarkastella yrittäjyyden ja public-private -kumppanuuden kautta:
Mitä seuraa, kun virkamiehen tai kenen tahansa yrittäjyys eli vastuunotto lakkaa, ”vastuu siityy markkinoille”, ja samalla erilaisten toiminnan valvojien määrä kasvaa?
___
Buscom on ollut mukana myös seuraavissa RD-sovelluksissa kokeneena kansainvälistyjänä ja asiantuntijana:
- Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2003). Vientiä ja kansainvälistymistä edistävien TE-keskuspalveluiden kehittäminen. 58 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Tutkimuksia ja raportteja 2/2003.
- Luoma, Ossi & Myllylä, Yrjö (2001). Pk-yritysten kansainvälistymisprosessi. Menestys- ja kapeikkotekijät. 89 s. Tutkimuraportti, huhtikuu 2001. Kauppa- ja teollisuusministeriö, M&MC, RD Aluekehitys Oy.
Teosten johtopäätökset olisivat arvokkaita edelleen mm. TEAM-Finlandin näkökulmasta, koska perustimme Delfoi-paneelimme kansainvälistymisen kokeneisiin pk-yrityksiin ja vertasimme tuloksia mm. julkisen sektorin toimijoiden kansainvälistymispalveluiden edustajiin (pitkälti nyk. TEAM-Finland-toimijat). Kysy lisätietoja!
Ks. myös
Aluekehitys. Tulevaisuuden ennakointi. Strategiaprosessit. 
