Myllylä, Yrjö (2013). Myös Suomen tulee hyötyä arktisesta. Suomen Kuvalehti, Puheenvuoro, 15.11.2013 < http://digi.suomenkuvalehti.fi/issue_page/lukijoilta-84/?shared=1>
.
.
Suurvaltojen intressien siirtymistä arktiseen tulee hyödyntää
Ilmastonmuutos on vain yksi syy arktiseen alueeseen ja Koillisväylään kohdistuvan mielenkiinnon kasvuun suurvaltojen päivittäessä strategioitaan ja toiminnan lisääntyessä pohjoisessa.
Tärkeimmistä aktiviteetin lisääntymisen muista syistä arktisessa voidaan mainita kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen. Tämä on siirtänyt pinta-alaltaan ylivoimaisesti maailman suurimman maan Venäjän taloudelliset intressit entistä enemmän pohjoiseen kohti Jäämerta. Venäjä tarvitsee pohjoista ja Koillisväylää sille elintärkeiden luonnonvarojen markkinoille saamiseksi Eurooppaan ja Aasiaan.
Toiseksi on mainittava maailmantalouden kasvu ja sen vaikutus etenkin rajallisten raaka-aineiden, kuten öljyn, sitä ympäristöystävällisemmän maakaasun ja muiden mineraalien hintoihin. Pitkän tähtäimen taloudellisen kasvun perusmoottorina voidaan nähdä maailman väestönkasvu ja kaupungistuminen painopisteen siirtyessä samalla Aasiaan ja Afrikkaan.
Uudet kustannuksia ja ympäristöä säästävät kuljetusjärjestelmäratkaisut ovat keskeinen edellytys arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Esimerkiksi Helsingissä suunniteltiin ja rakennettiin vallankumouksellinen ilman jäänmurtajan apua kulkeva menestyksekäs rahtilaivakonsepti Koillisväylän läntisen pään ympärivuotiseen liikenteeseen Siperian Dudinkan ja Murmanskin välille. Muutosten myötä Luoteis-Venäjän ainoan valtamerisataman ja Koillisväylän keskeisen solmukohdan Murmanskin merkitys on kasvamassa pitkällä aikavälillä energiateollisuuden ja logistiikan keskukseksi, jonka heijastusvaikutukset ulottuvat myös Suomeen.
Arktisen meriteknologian nopeasti kasvavia niin sanottuja tähtituotteita vuonna 2030 ovat ympäristönsuojeluteknologia, ilmatiede, sää- ja mittausjärjestelmät tuoreen ennakointitutkimuksen mukaan. Nopeasti kasvavia aloja ovat myös tutkimus- ja poraustoiminta ja siihen liittyvä ns. jäähallinta-toiminta, johon myös Arctia Shippingin monivuotinen yhteistyösopimus Shellin kanssa Alaskan Beufortin merellä liittyy, sekä merenalainen rakentaminen. Nämä toiminnot vaativat kasvaakseen investointeja ja kasvua tukevia toimia Suomessa juuri nyt. Yhtenä keskeisenä kasvun lähteenä klusterissa toimivat matalakatteiset telakat. Valtion on huolehdittava niiden volyymista muun muassa Suomen meriteollisuuden tuotteita kokoavasti markkinoimalla, telakoiden tärkeimpään tuottavuustekijään työnjohtotason koulutukseen huomioita kiinnittämällä ja rahoitusosaamista kehittämällä.
Arktiseen kohdistuvaa kasvavaa kysyntää ei voida trendien valossa estää ja asettua suurvaltojen elintärkeitä intressejä vastaan. Viisaampaa on pyrkiä trendien tukemana tarjoamaan ratkaisuja, mitä meille on maailman pohjoisimpana yksittäisenä kansakuntana rikastunut arktisessa selviytyäksemme ja kehittämään osaamistamme edelleen.
Arktisten merialueiden ympäristöongelmien hallitsemiseksi Suomen on käynnistettävä offshore-koulutusta toiminnan ymmärryksen lisäämiseksi, jotta kestäviä perusratkaisuja osataan suunnitella ja toteuttaa. Erityisen tärkeää on kehittää ympäristönsuojeluteknologiaosaamista. Tähän tarvitaan testauslaboratorioita öljyn kylmässäkäyttäytymisen tutkimusta sekä öljyntorjunta- ja materiaaliteknologian kehittämistä varten. Tietotekniikka- ja robotiikkaosaaminen konenäköineen on yhdistettävä arktisen meriteknologian tarpeisiin. Oulun ICT-osaamisen liittäminen Etelä- ja Länsi-Suomi -painotteiseen meriteollisuusklusteriin on mahdollisuus. Arktisen meriteknologian tuottaminen edellyttää tiivistämään yhteyksiä Itämeren alueella Suomesta Pietarin kehittyvään arktiseen telakkaklusteriin ja maailman johtavaan teknologiavaltioon Saksaan.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja vuosina 2011-2013 toteutetun ns. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen Delfoi-manager. Lisätietoja www.amtuusimaa.net .