TIETOISKU

Maantiede vaikuttaa talouteen

(Ks. myös HS Mielipide: Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristöön)

Noin 1 miljardin arvoinen Allure of the Seas luovutusvaiheessa Turussa Royal Caribbean Cruises -yhtiölle lokakuussa 2010. Laiva on viimeinen Suomesta luovutettu suurristeilijä. Suomi hallitsee näistä markkinoista 80 %, kaikista risteilyaluksiesta 20 %, autolautoista 40 %, jäänmurtajista jopa 60 %. Risteilyalusosaamisen juuret ovat arktisen ympäristön ominaisuuksissa eli pitkissä etäisyyksissä ja ohuissa tavaravirroissa. Jo 1960-luvulta kehitettiin kannattavaa konseptia Ruotsin ja Suomen väliseen meriliikenteeseen. Tämä osaaminen on skaalattu markkinoiden tarpeisiin. Tästä osaamisesta on pidettävä kiinni eikä sitä pidä valuttaa ulkomaille tieten tahtoen. Kuva YMy

Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä talousasiat näyttävät olevan meitä paremmin ja työttömyys pientä. Norjassa valtion intressit ovat merten ravinnossa ja uusissa pohjoisissa öljy-, kaasu- ja mineraalivaroissa.  Ruotsin pohjoisessa operoiva valtion kaivosyhtiö LKAB tuottaa vuosittain miljardivoitot valtion kassaan. Venäjällä maantieteellinen seura oli keskeinen järjestelijä viime vuoden lopulla peruuntuneessa presidenttien Vladimir Putinin ja Sauli Niinistön kaavaillussa tapaamisessa  Venäjälle elintärkeällä Jäämeren Jamalin alueella, josta alueen kaasu pääasiassa tulee. Naapureissa maantiede vaikuttaa talouteen ja politiikkaan.

Suomessa osaamisen käsite irrotettiin 1990-luvulla ympäristötekijöistään muun muassa informaatioteknologian kasvun huumassa. Alkutuotantoa ei arvostettu, kasvukeskukset nähtiin ympäristöstään irrallisina.  Kansakunnan kilpailukyvyn kannalta tärkeä teknikkotason koulutus lakkautettiin. Kaivosalan korkeakoulutus lopetettiin. Ympäristöön vaikuttavien kaivosten rakentamisen osaamiseen ei kiinnitetty huomiota. Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikkö lakkautettiin vuonna 1996 – tosin perustettiin tänä vuonna uudelleen. Alkutuotanto vaatii korkeakoulutusta ja huippuosaamiseen perustuvia palveluita keskuksissa. Olemme harvaan asuttu kansakunta kaukana markkinoista. Kuluttajatuotteisiin, kuten peleihin keskittymällä, emme selviä.

Suomella on väestöön nähden runsaat luonnonvarat  ja edullinen logistinen sijainti merten läheisyydessä ja mannermaisen suurvallan naapurina.  Ongelma on, että maaperän rikkauksia ei arvosteta  kansallisomaisuutena, joilla olisi ”tasearvoa”. Rajallisissa luonnonvaroissa on eläkkeittemme ja infrastruktuurimme rahoituslähde. Toisin kuin naapurimaissa,  Suomesta puuttuvat kansakuntaa hyödyntävät  mallit rikkauksia jaettaessa. Nykyisten ja potentiaalisten kaivosten arvo on Etlan vuoden 2010 laskelmien mukaan 300 miljardia euroa.

Ympäristömme on arktista ja siinä selviytymiseen liittyy vientiosaamisemme.  Arktisen ympäristön ominaisuuksia ovat suurten luonnonvarojen lisäksi pitkät etäisyydet, harva asutus, kylmyys, lumi, jää, nopeat säätilojen vaihtelut, herkkä ja haavoittuvainen luonto, pimeys ja valo. Mitä pohjoisemmas mennään, sitä enemmän ominaisuudet ovat läsnä. Näihin liittyvä osaaminen on rikastunut Suomeen, koska muodostamme maailman suurimman yksittäisen kansakunnan  Helsingin tasan pohjoispuolella. Laivoja ja junia ei tule tilata kansallisilla rahoilla mukavimmista matkakohteista  ulkomailta, kuten viime aikoina on tehty ja ollaan par aikaa tekemässä noin sadan sähköveturin ja miljardikaupan osalta VR:n toimesta. Työtä ja osaamista Suomeen saadaan myös kasvukeskuksiin, kun puolikkaalle riville tarjouspyynnössä kirjoitetaan: ”Ratkaisun on toimittava Suomen arktisissa olosuhteissa”.

Viennin selkärankana toimivat tällä hetkellä luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvää teknologiaosaamista ja jalosteita myyvät yritykset kuten tunnetut pörssiyhtiöt Outotec, Metso Minerals, Outokumpu. Uusi Helsingin telakka on tehnyt laivoja arktisille öljy- ja kaasukentille jääolosuhteisiin.  Suomi voi tarjota valoa maailmalle. Led-valotuotanto näyttää kasvavan kymmeniä prosentteja vuodessa mm. Salon, Oulun, Kajaanin  ja Kuopion seudulla ja muodostavan tiivistyviä klustereita alueille. Ympäristötekijöihin kytketty osaaminen on jatkossakin Suomen Sampo.

***

Aiheesta on samansisältöinen hiukan pidempi artikkeli RD Aluekehityksen sivulla otsakkeella ”Maantiede vaikuttaa talouteen”.

Kysy RD Aluekehityksen osaamista osaamisen kytkemiseksi ympäristötekijöihin. Mahdollisia tuotealueita ovat esimerkiksi alue- ja elinkeinopoliittiset strategiat, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, arktisen osaamisen alueelliset jalkautusprosessit. Osaamisen tulkinnassa ja sen sovelluksissa ei ole kyse vähemmästä, kuin  kansallisesta ja alueellisesta selviytymisestä.

Näkökulmia aiheeseen, mm:

1. Arktinen osaaminen on Suomen Sampo (valaiseva Alakertakirjoitus)
2. Kaivostoiminta vaatii mandaatin muutosnavigaattorille  (artikkelikokoelma)
3. Pohjoisuus yhdistää suomalaiset (artikkelikokoelma)
4. Kaivosten ympäristöongelmien hallinta edellyttää yhteisöllisiä valintoja ja osaavaa koulutustarpeiden ennakointia (osaamisen ympäristösidonnaisuuden heikkenemisen johtaa ympäristöongelmiin)
5. “Uusi pohjoisen maantiede” – mitä se on? (pohdintaa)
6. Innovaatioympäristöt: Alueellisen yritys- ja innovaatioympäristön selvitys – Aluekehitys RD julkaisuesittely (selvitysmiesraportti)
7. Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010 (Hyvä käytäntö ja julkaisuesittely)
8. Aluekehitys RD julkaisuesittely: Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä (ajankohtainen, tulokset yhä sovelluskelpoisia)
9. Aluekehitys RD julkaisuesittely: Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä (ajankohtainen TEM-raportti)
10. KOILLISVÄYLÄ ja arktisen meriteknologian kehittämistarpeet Suomessa – RD Aluekehitys julkaisu (Uutuus)
11. ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI – LOPPURAPORTTI (Uutuus, Ely-tilaus)
12. Yhdyskuntasuunnittelua, julkaisuinfo: Katu, koulu ja kaupunki – liikennejärjestelmän rakentamisen perusteet, Case Oulu (esimerkki osaamisen ympäristösidonnaisuudesta).