Kirjoittaja Yrjö Myllylä. Julkaistu aiemmin Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n sivuilla:
Aluekehityksen lähitulevaisuuden visiointia
Maatalousyhteiskunnassa ihmisen oli kohdattava luonto, teollisuusyhteiskunnassa kone ja nyt jälkiteollisessa yhteiskunnassa ihminen. Olemme eläneet jälkiteollisen yhteiskunnan palveluyhteiskunnan jälkeistä informaatioyhteiskuntavaihetta, jossa väestöstä yli 50 % työskentelee informaation jalostukseen liittyvissä tehtävissä (maatalous-yhteiskunnassa yli 50 % työskenteli maataloudessa). Em. kehityssuuntia ja kohtaamisia Risto Harisalo hahmotteli jo 1980-luvulla mm. tekniikan tohtori ja tulevaisuuden tutkimuksen uranuurtajan, profesori Pentti Malaskan lähteisiin perustuen (ks. mm. Harisalo 1988). USA:ssa ja Iso-Britanniassa teollisuustyöpaikkojen määrä lähti laskuun jo 1970-luvun alussa, Suomessa vasta 1980-luvun puolessa välissä, tosin Nokia loi lyhytaikaisen ”häiriön” tähän 1990-luvulla, kun teollisuustyöpaikat hetken aikaa kasvoivat. Nämä yhteiskunnan elinkeinorakenteen muutoksen trendit ovat läsnä kaikkialla myös Suomessa. Moni kunta ja seutukunta onnistui tarttua 1970-luvulta alkaen teollistumisen trendiin. Tilanne on muuttumassa ja siksi tarvitaan uusia näkemyksiä.
Tässä kohtaa on todettava välihuomautuksena, että pohjoisen luonnonvarojen kasvava kysyntä (mm. Smith 2011) synnyttää uutta teollisuutta Suomeen. Siitä huolimatta on todennäköistä, että esimerkiksi kaivostoiminta lisää enemmän kuitenkin palvelutyöpaikkojen määrää (mm. Törmä & Reini 2009). Toisaalta olisi kiinnitettävä huomiota myös siihen kohtaan, missä palvelut irtaantuvat yksinomaisesta kytköksestä teollisuustyöpaikkoihin ja pyrittävä vahvistamaan myös itsenäisen teollisuudesta suoraan riippumattoman palvelusektorin asemaa aliarvioimatta valmistavan teollisuuden merkitystä aluekehitykselle ja työllisyydelle. Tilanne on sama kuin teollistumisen alkuaikoina, jolloin teollisuus palveli yksinomaan maataloutta. Teollisuusyhteiskunnasta voitiin mm. Pentti Malaskan mukaan puhua vasta kun teollisuus oli löytänyt pääasialliset markkinat maatalouden ulkopuolelta, teollisuus kun palveli alkuaikoina maataloutta ja alkutuotantoa. Suomen palveluelinkeinot ovat vielä hyvin riippuvaisia tehdasteollisuudesta, mutta esimerkkejä itsenäisimmistä palveluelinkeinoistakin löytyy, kuten matkailu. Näiden seikkojen ja ylipäätään palvelusektorin ja tietotyön tutkiminen tarvitsisi lisää mm. perustutkimusta ja sen rahoittamista. Tätä murrosta ei mm. aihepiirin perustutkimuksen vähäisyyden vuoksi ole voitu ottaa riittävästi huomioon tässä artikkelissa.
Ihmisen kohtaaminen jälkiteollisessa yhteiskunnassa pakottaa huomion kiinnittämisen kohtaamista tukeviin arvoihin. Arvot voidaan valtioneuvostolle tekemämme selvityksen mukaan jakaa henkisiin, sosiaaliseen ja taloudellisiin. Tietoisella arvojen muutokselle edesautetaan ihmisten kohtaamista ja siten uusien elinkeinojen kehittymistä. Henkisistä arvoista käyttöön voisi ottaa vaikkapa itsensä päivittäisen ylittämisen kasvojen menettämisen ja pelon sijaan. Sosiaalisista arvoista kokeilujen arvostaminen ja epäonnistumisten hyväksymisen on tärkeä tavoite vastakohtana sille, että kartamme riskinottamista ja ottajia ja leimaamme yrittäneet epäonnistuneiksi. Taloudellisista arvoista vastuun ottaminen, voimaantuminen ja uudet alut ovat tärkeä tavoite osin vastakohtana mm. kuukausi-palkkaan, omaisuuteen tms. kiinnittymisen sijaan. (Karjula & Myllylä 2006)
”Aluekehityksen Sampo” käynnistyy, kun innovaatiotoiminnan osatekijät saatetaan vuorovaikutukseen
”Aluekehityksen Sampo”, alueelle uutta tuloa tuottava toiminta, saadaan liikkeelle, kun kiinnitetään huomiota arvojen lisäksi neljään päätekijään innovaatioteoreetikkoja tulkiten (mm. Harisalo). Tärkeintä on kuitenkin osatekijöiden välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa kunkin tekijän määrä kasvaa alueella. Jos yksittäistä tekijää tuodaan lisää alueelle ilman alueen sisäistä vuorovaikutusta, tekijä ei lisäänny vaan on kuin kantaisi vettä avannosta toiseen. Ensiksi on kiinnitettävä huomiota markkinainformaatio-tekijään, sitä on yleensä markkinoilla asemansa vakiinnuttaneissa yrityksissä paljon, joilla on usein kontakteja ja käsitys alueen ulkopuolisista markkinoista. Toiseksi on kiinnitettävä huomiota johtamistaitoon, jollain täytyy olla kyky koordinoida projekteja ja prosesseja osatekijöiden vuorovaikutusta tukien. Tätä ominaisuutta voi olla yrityksissä, mutta usein esimerkiksi oppilaitoksilla on myös ns. organisatorista kapasiteettia, mitä johtamistaito edellyttää. Kolmanneksi tarvitaan osaamista, mitä on mm. yrityksissä ja tutkimus- ja oppilaitoksissa. Neljänneksi tarvitaan rahaa, mutta se ei ole tekijöistä tärkein. Prosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota yritysten painoarvoon sekä myös julkisen sektorin toimijoiden keskinäiseen verkottumiseen, mikä tutkimusteni mukaan on suurin pullonkaula harvaan asutun maaseudun tyyppisissä kunnissa etenkin ns. kasvuklustereiden kehittymistä ajatellen (Suomen kunnat voidaan jakaa mm. seuraaviin tyyppeihin: suuret kaupungit, pienet kaupungit, vuorovaikutusalueet, ydinmaaseutu, ja harvaan asuttu maaseutu (ks. mm. Myllylä & Karsma 2005).
Kysyntä tulee keskuksista
Tekemiemme tutkimusten mukaan on lähdettävä siitä, että kysyntä tulee keskuksista maaseutumaisille alueille eikä niinkään itse alueelta, vaikka sekin kysyntä tulee huomioida. Maailmanmittakavaassa tämä pitää erityisesti myös paikkaansa. Enin osa maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa, vuoteen 2050 mennessä kaupungeissa asuvien määrä kaksinkertaistuu (Smith 2011). Joskus viennin edistämisen mantra voi olla viisasta kääntää ”tuonnin korvaamiseksi” (vaikkapa polttoöljyn korvaaminen paikallisella lämmöntuotan-nolla, etenkin kun raakaöljyn hinnan nousu näyttää olevan ilmeinen ja hyvin totaalisesti vaikuttava trendi). Esimerkiksi Keski-Karjalan tulee kiinnittää huomiota etenkin Joensuun ja Helsingin kysyntään, toki myös muihinkin tarkasteltavasta tuoteryhmästä riippuen. Vastaavasti muiden maaseutumaisten aluiden tulee kiinnittää huomiota omaan lähikaupunkiin ja pääkaupunkiseutuun. Korostan tietoisesti tätä näkökulmaa, kansainvälistymisen rinnalla, koska katson että keskuten ja maaseutualueiden vuorovaikutus on myös kansainvälistymisessä usein pääväylä. Tutkimukseni mukaan harvaan asuttujen alueien, kuten vaikkapa Keski-Karjalan mahdollisuuksia voisivat olla mm. seuraavat kasvuklusterit tai tuotealueet vuoteen 2015 työllistämisen näkökulmasta: Ympäristö- ja energiaklusteri, ICT- ja hyvinvointi- sekä matkailuklusteri. Usein voi olla viisasta pyrkiä tunnistamaan luontaiset vähän kilpaillut kasvualat kuin toimia kilpailluilla ja supistuvilla auringon laskun aloilla.
Myös perinteisten mekaanisen puun ja elintarvikeklusterin suunnalta löytyy mahdollisuuksia ja kasvusegmenttejä. Klustereiden työllistäviä tuotealueita tarkemmin analysoitaessa ympäristö- ja energiaklusterin työllistävimmät tuotealueet ovat jätteiden hyötykäyttö (ks. myös Myllylä ym. 2011), uusiutuvat energiamuodot ja energian säästö. ICT:ssä on mahdollisuuksia todennäköisesti ohjelmisto- ja sisältötuotantoalueella (mm. sosiaalisen median ulottuvuus huomioitava) sekä etenkin ns. palvelukeskuksissa, joista hoidetaan monenlaisia keskusten tarvitsemia asiantuntija-palveluita tietoteknologiaa hyödyntäen. Myös tietoliikennetekniikka säilyttänee Suomessa jonkinlaisen aseman, elektroniikkateollisuuden työllistävyyteen ei kuitenkaan uskota.
Uusia työpaikkoja syntyy etenkin ICT:n, hyvinvoinnin, ympäristö- ja energia-alan ja luonnonvarojen hyödyntämisen klustereihin
Hyvinvointiklusterissa yksityiset terveydenhoitopalvelut, kuten lääkäripalvelut, sairaalapalvelut ja fysikaalinen hoito; sosiaalipalveluissa majoituksen sisältävissä palveluissa palvelutalot ja asunnot ja vanhusten hoitolaitokset ovat keskeisiä tulevaisuuden työllistäjiä; sosiaalipuolen avopalveluissa kotipalvelu ja lasten päivähoito ovat kasvualoja tutkimukseni mukaan, myös hyvinvointi- ja sosiaaliteknologia jossakin määrin. Ylipäätään yksityinen sektori vetää hyvinvointiklusterissa ja myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta voivat olla keskeisiä työllistäjiä tulevaisuudessa. Matkailussa tärkeintä olisi kehittää ohjelmapalveluita ja majoituspalveluita työllistämisen näkökulmasta. Mekaanisessa puussa eniten työpaikkoja tarjonnee rakentamisen liittyvät tuotteet (talot, rakennuspuusepäntuotteet, rakentamisen muut järjestelmät).
Elintarvikkeissa tulevaisuuden tuotealueet jäsentyvät mm. siten, että vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa, leipomotoiminnassa sekä teurastus- ja lihanjalostusteollisuudessa lienee merkittävässä määrin työpaikkoja. Toisella tavalla luokiteltuna funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet, erikoiselintarvikkeet ja bioteknologia hyödyntävät elintarvikkeet työllistävät parhaiten. Logistiikassa työllistävimpiä tuotealueita ovat tutkimuksen mukaan sähköisen kaupan logistiset ratkaisut sekä eri kuljetusmuotoja yhdistävät logistiset palvelut. Konsultointi, talonrakentaminen ja rakennus-palvelutoiminta, laskentatoimi- ja kirjanpito, vartiointi- ja turvapalvelut sekä työvoiman vuokraus näyttäisivät olevan niin ikään työllistävimpiä aloja tutkimukseni muut ryhmän tuotealueista.
2000-luvun alkaessa luonnonvarojen kysyntä on kasvanut mm. monien raaka-aineiden hintaindeksin perusteella merkitävästi. Tätä ilmiötä muutamat asiantuntijat pitävät pitkäkestoisena trendinä, jonka taustalla nähdään mm. Aasian ja Kiinan kasvu sekä maailman väestön nopea kasvu ja sen luoma kysyntä (Smith 2011). Tämä artikkeli hahmottaa lähitulevaisuuden mahdollisuuksia noin viiden vuoden tähtäimellä eikä huomioi välttämättä riittävästi mm. näitä mainittuja trendin vaikutuksia, mikä näkyy etenkin kaivosklusterin ja arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian kysyntänä. Näihin vaikutuksiin tekijän tutkimusten valossa lukija voi halutessaan tutustua mm. seuraavien Internetistä pdf-muodossa löytyvien julkaisujen kautta: Myllylä 2010a, Myllylä 2010b.
Tämä artikkeli perustuu pääasiassa Kiteellä 17.2.2009 Evankelisella opistolla Keski-Karjalan Ennakointiseminaarissa pidettyyn ”Tulevaisuuden visiontia” esitelmään, jonka tilaajana oli Pohjois-Karjalan ELY-keskukus. Esitelmässä ja artikkelissa esitetyt tulokset perustuvat pääasiassa tutkimukseen Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä (Myllylä & Karsma 2005/ Myllylä & Linturi 2005 – rahoittajana maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja kauppa- ja teollisuusministeriö sekä näiden taustatutkimuksiin.) Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulisi tarkentaa ja tulkita tarkemmin Keski-Karjalaan ja muualle Suomen alueille esimerkiksi käynnistämällä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä Delfoi-menetelmää hyödyntävä alueellinen sovellus (esimerkiksi elinkeinostrategiaprosessi tai osaamisen ja koulutuksen suuntaamisprosessi). Tuloloksissa ei ole vahvasti mukana uusimpien ennakointitutkimusten tulokset, kuten ”Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä” (Myllylä 2010) tai tekijän väitöskirjan tulokset.
Seudulliset strategiaprosessit ja osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeet ajankohtaisia sovellusalueita
Tuottoisinta seutukuntien tasolla olisi mielestäni käynnistää osaamis- ja koulutustarpeiden vähintään kymmenen vuoden päähän ulottuva ennakointisovellus, joka samalla tuottaisi tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeista, mm. aloituspaikoista ja uusista opetusaloista sekä oppilaitosten yhteistyön ja verkottumisen tarpeista (ks. esim. Lehtinen & Myllylä 2001; Myllylä 2011). Onhan osaamisen suuntaaminen tulevaisuuden kannalta relevanteille osaamisen alueille aluekehityksen tärkein yksittäinen painopisteteema tutkimusteni mukaan (esim. Myllylä 2001;1999). Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten rooli on puolestaan tässä osaamisen suuntaamisessa tärkein yksittäisistä toimijoista yritysten lisäksi. Delfoilla voidaan tarkentaa myös yksittäisen klusterin kehittämistarpeita (ks. esim. Myllylä 2007; Myllylä & Linturi 2007; Myllylä & Linturi 2007; Myllylä 2008; Myllylä 2009) vaikkapa seudullisten kehitysyhtiöiden tai ELY-keskusten toimesta. Seudullisen työn tarve kasvaa mainituissa teemoissa mm. useiden vasta tehtyjen ja lähitulevaisuudessa tehtävien kuntaliitosten vuoksi.
Esimerkiksi ympäristö- ja energiaklusteri sekä matkailuklusteri hyvinvoinnin ja kulttuurin rajapinnoin voisivat olla potentiaalisia menetelmän ja siihen liittyvän edustamani tulevaisuuden trendejä painottavan kokonais-konseptin soveltamisen kohteita etenkin maaseutumaisissa ympäristöissä. Delfoi-menetelmän ammattimaisella soveltamisella voidaan luoda tulevaisuuden uskoa, luoda oppivia verkostoja, innovoida ja poistaa henkilöiden välisiä jännitteitä, ratkaista kiistakysymyksiä ja pattitilanteita. Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tekemisen väline. Menetelmän käytössä pätevät totuudet: ”Vain harjoitus tekee mestarin”, asiantuntijat ”laulavat sen lauluja kenen leipää syövät” ja asiantuntijoita valittaessa ”Siellä missä on monta neuvonantajaa, siellä on voitto”. Sovellusten edellä kuvattujen tulosten saavuttamiseksi ja mahdollisuuksien realisoimeksi parasta osaamista, mitä löytyy mm. Euroopan unionin rakennemuutoksen hallintaseminaarissa 18.10.2010 palkitun 27 unionin maan parhaimman ennakointikäytännön keskeisimpien kehittäjien joukosta.
Yrjö Myllylä, YTT
”EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä ja soveltaja”
RD Aluekehitys Oy
www.rdmarketinfo.net
https://yrjomyllyla.wordpress.com
Ks. EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa 18.8.2011 Mikkelissä:
<https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/>
Viitatut lähteet
Harisalo, Risto (1988). Uusi kapitalismi. Paikallinen yrittäjyyskulttuuri ja taloudellinen hyvinvointi. 180 s. Yrittäjäin Fennia.
Karjula, Kyösti & Yrjö Myllylä (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905>
Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimmanalueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)
Malaska, Pentti (1985). Organic Growth and Renewal. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran julkaisu A 7 1985.
Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/11/16/maakaasuista-tulossa-tarkea-energialahde-iknow-delphi-2-0country-report-finland-julkistettu/>
Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2011.
< http://www.tem.fi/files/30385/TEM_29_2011_netti.pdf>
Myllylä, Yrjö (2010a). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
< http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
Myllylä, Yrjö (2010b). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.
<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk>
Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009. Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3/2009.
<http://www.luotain.fi/julkaisut/tktt_vahitt%C3%A4iskaupan_loppuraportti_2009.pdf>
(EU:n parhaimman ennakointikäytännön mukainen sovellus)
Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008. Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009.
Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf>
(EU:n parhaimman ennakointikäytännön mukaisesti tehty sovellus)
Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007.
(EU:n parhaimman ennakointikäytännön mukaisesti tehty sovellus)
Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007. <http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTTSiivous2007.pdf>
(EU:n parhaimman ennakointikäytännön mukaisesti tehty sovellus)
Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennusala_2007.pdf>
<http://www.luotain.fi/julkaisut/TKTT_talonrakennus_tiivistelma.pdf>
(EU:n parhaimman ennakointikäytännön mukaisesti tehty sovellus)
Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. Ministry of Agriculture 2003-2004. Summary reports in <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>
Myllylä, Yrjö (1999). Suomi Pohjois-Eurooppaa palveleva informaatioteknologian ja logistiikan osaamiskeskus. AlueIntegraattori 5/1999. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys>
Myllylä, Yrjö (2009). Keski-Karjalan tulevaisuuden visiointia. Keski-Karjalan Neloset –verkkolehti 30.3.2009.
Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>
Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>
Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.
Smith, Laurence C. (2011). Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050. 378 s. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Ursan julkaisuja 125. Helsinki. (Tuukka Perhoniem suomentanut kirjan Koneen säätiön tukemana.)
Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja
Myllylä, Yrjö (2008). Salon Seudun Kehittämiskeskuksen alueellisen ennakoinnin arviointi vuosina 2006-2008. Salon Seudun Kehittämiskeskus 4.9.2008. <http://www.salo.fi/attachements/2009-07-10T11-33-47136.pdf>
Luoma, Ossi & Yrjö Myllylä (2003). Vientiä ja kansainvälistymistä edistävien TE-keskuspalvelujen kehittäminen – Yhteenvetoraportti. 58 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 2/2003. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/D8A68F27C09FCF6FC2256CC300435F8C>
Ajankohtaiset Yrjö Myllylän blogiartikkelit edellä esitettyjen tulosten soveltamiseksi
1. “Itä- ja Pohjois-Suomea kehitettävä osana Suomen Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategiaa”
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/10/16/pohjois-ja-ita-suomen-kehittaminen-osana-suomen-pohjoista-strategiaa/
2. ”Alueelliset elinkeinostrategia seutukuntatasolla”
https://yrjomyllyla.wordpress.com/tag/koillis-suomen-elinkeinostrategiaprosessi/
3. ”Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi seutukuntatasolla”
https://yrjomyllyla.wordpress.com/tag/osaamis-ja-koulutustarpeiden-ennakointi/
4. ”Toimialakohtaiset ennakointi- ja strategiasovellukset – ajankohtaisinta kaivostoiminta.”
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/12/03/kaivosalan-tktt-tyovoiman-ja-koulutuksen-tarvetutkimus-pitaisi-toteuttaa-ely-keskusten-yhteistyona/