ALKAISINKO YRITTÄJÄKSI?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Yrittäjän haastattelu 9. luokan ekonomian tunnille.

Yhdeksäsluokkalainen Maria Myllylä teki opinnäytetyötään kouluun ekonomian tunnille ja haastatteli Yrjö Myllylää. Seuraavassa on haastattelukysymykset ja ylläolevassa linkissä vastaukset. Opinnäytetyö sai arvosanaksi ”Erinomainen / 10”.

  1.  Yrityksenne toimiala, toiminimi ja perustamisvuosi
  2.  Minkä vuoksi ryhdyittte itsenäiseksi yrittäjäksi?
  3.  Toimiiko yrityksessä muita perheenne jäseniä?
  4.  Millainen yrittäjäkoulutus teillä on?
  5.  Millaisissa tiloissa ja millaisin välinein aloititte?
  6.  Miten alkurahoitus järjestyi?
  7.  Mikä on liikeideanne?
  8.  Kuinka suuri henkilökunta oli alussa? Entä nyt?
  9.  Onko paikkakunnalla muita alan yrityksiä?
  10.  Miten mielestänne menestytte kilpailussa muiden kanssa?
  11.  Mitkä ovat parhaat kilpailuvalttinne?
  12.  Miten yrityksenne tekee tuotteitaan/palveluitaan tunnetuksi?
  13.  Mitkä ovat yrityksenne tärkeimmät sidosryhmät?
  14.  Miten lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö vaikuttaa yrityksenne toimintaan?
  15.  Miltä yrityksenne tulevaisuus näyttää?
  16.  Mitä pidätte yrittäjän tärkeimpinä vaatimuksina tällä hetkellä?
  17.  Millaista tyydytystä yrittäminen on teille antanut?
  18.  Kannustaisitteko muita yrittämään? Miksi?
  19.  Mitä vinkkejä antaisit yrittäjiksi alkaville?

Kenneth Rosenlundin näyttely Inkoossa 29.3.-19.4.2014

1. ALUEKEHITYS, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut
Info 24.6.2014: Kenneth Rosenlundin näyttälyitä kesällä: NAUVO: 14.6.-17.8.2014 Lintujen kesä, Nauvo, www.majatalomartta.com, ORIVESI: 19.6..3.8. www.leporannantaidekeskus.net, INKOO: 30.8.-21.9.2014, www.karaija.com

___

Suosittelen  retkikohteeksi Inkoon Galleria Karajaa. Kenneth Rosenlundim taidenäyttely avataan tänään sunnuntaina 30.3.2014  Tutuistuimme taiteilijaan aikoinaan Inkoossa asuessamme.  Hänellä oli  tuolloin niin ikään taidenäyttely Karajassa.  Hänet tunnetaan erityisesti  lintumaalarina kaiketi jo vähintään 2. sukupolvessa. Hän kuuluu mielestäni sarjaan Wrightin veljekset. Sain kutsun päivän avajaisiin, josta kiitos Kenneth Rosenlundille. Avajaiset jälkeen  jo tänään näyttely on varmasti kaikille avoin. Se oli yleisölle avoin jo eilen lauantaina. Alla olevassa linkissä on info näyttelystä:

http://menoinfo.fi/inkoo/nayttelyt/kenneth-rosenlund/269808

Kuva: Retkikohde, suosittelen.

Tässä on Kennet Rosenlundin  suositeltava sivusto:

http://personal.inet.fi/koti/retki/kr/kr_avaus.html

Galleria Karajanin ylläpitäjän sivustolla on esittely Kenneth Rosenlundista mm. vuoden 2012 näyttelyn yhteydessä, ks. tästä ”Lähikuvassa taitelija Kenneth Rosenlund”.

___  ___   ___

Aluekehityksen webbisivuilla on lause jo noin kymmenen vuoden takaa:

”Närpiö – osaamisen keskittämistä, verkostoitumista ja yrittämistä – esimerkkinmä lintumaalari Kenneth Rosenlund”

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/04_linkit?C:D=623966&selres=623966

Närpiössä lienee nytkin Suomen pienimmät työttömyysluvut ja suurimmat maahanmuuttoluvut – tulee mieleen mm. Norja. Voisiko sieltä oppia jotakin enemmänkin? Kannattaa käydä haastamassa taiteilijaa ja tekemässä taidekauppaa samalla! Seinällä oleva Kenneth Rosenlundin taianomaiset taulut (tämä tulee mieleenkin etenkin kuvan kutsukortin taideteoksesta) varmaan saa elämään Närpiön menestyksen kulttuurin omassakin elämässä ja yhteisössä.

Kuva: Kun käy Inkoossa lintumaalari Kenneth Rosenlundin näyttelyssä, voi bongata Suomen arktiset monitoimimurtajat Fennican tai Nordican, jos osaa bongata oikeasta paikasta. Niitä valmistetaan tietttävästi siellä ensi kesän vaativiin hommiin Jäämerellä. Kuvassa Arctia Shippingin Otso ja uusi kelluva pääkonttori, avajaiskutsusta. Kelluvan konttorin pohjaosia tehtiin Salon Meri-Teijon Western Shipyardin telakalla, tiettävästi.

Kun käy Inkoossa lintumaalari Kenneth Rosenlundin näyttelyssä, voi kenties bongata kaukaa lintukiikarilla Suomen arktisen monitoimimurtajan Fennican tai Nordican, jos osaa bongata oikeasta paikasta. Valmistautuminen vaativiin hommiin Jäämerellä käynnissä. Kuvassa Arctia Shippingin Otso ja uusi kelluva pääkonttori. Konttori avattiin virallisesti loppukesästä 2013. Kiitos saamastani avajaiskutsusta 2013! Kelluvan jään kestävän konttorin pohjaosia tehtiin Salon Meri-Teijon Western Shipyardin telakalla, tiettävästi. AS:n asiantuntijioihin luotiin kontakteja mm. RD Aluekehityksen Uudenmaan ely:n tilauksesta toteuttamassa hankkeessa ”Arktisen meriteknologian ennakointi”.

Po. bongattavat laivat pääsivät vasta viime vuosina Jäämerelle ylös hommiin, joihin ne alunperin on tehty. Aiemmin ne ovat olleet kesäaikana tietojeni mukaan lähinnä sulan veden alueella. RD Aluekehitys puolestaan teki vuonna 2008 aloitteen Ulkoministeriölle ja yrityksille, kuten Arctia Shippingin edeltäjälle Finnstashipille, markkinointiyhteistyöstä (ks. tarkemmin tästä). Auttaisikohan närpiöläinen yrittäjyyshenki Suomea eteenpäin? Eräs yrittäjäkollega otti yhteyttä ja ehdotti valtiotakin mukaan arktisen laivastomme kehittämihankkeeseen, jolla Suomen velkaa voitaisiin todennäköisesti lyhentää ja saataisiin rahaa pyörimään Suomen talouteen.

Asioiden edistämisessä Suomessa avuksi voi olla niin närpiöläinen yrittäjyyshenki, jota voi nyt hakea Inkoon Galleria Karajasta 19.4. asti kuin RD Aluekehityksen tai sen yrittäjän sovellukset. Nämä ovat asiakaspalautteen perusteella uutta toimintaa synnyttäviä ja mm. EU:n komission/YK:n ILOn mukaan EU:n parasta osaamista.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen rahastusjärjestelmä syntyi virkamiehen ja yrittäjien vapaaehtoisen yhteistyön tuloksena Oulussa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

FB-seinäkirjoitus 18.2.2014:

”Markkinat hoitaa”, ”virkamies ei voi muuta kuin luoda  edellytyksiä”, ”valtio ei voi yrittää” uskomme ja tulkitsemme mantrat mieluusti niin, että voisimme  paeta vastuutamme virkamiehinä tai kansalaisina tai ainakin niin, että emme hyödynnä meille annettuja mahdollisuuksia? Mutta miten tämä jokaiselle pääkaupunkiseutulaiselle tuttu rahastuslaite syntyi? Se syntyi Oulussa virkamiehen ja yrittäjien yhteistyönä – virkamiehen rooli oli kriittinen.

WP_012471

Buscom-rahastuslaite Kauklahti-Helsinki -junassa 2014. Laite- ja järjestelmä kehitettiin Oulussa virkamiehen, liikennöitsijä Koskinjat Oy:n ja teknologiayritys Buscom Oy:n edustajien tiivillä yhteistyöllä. Lontoossa käyttöönoton jälkjeen se kelpasi myös paakaupunkiseudun rahastusjärjestelmäksi. Buscom myytiin Norjaan vuonna 2007. Virkamiehellä ei olisi ollut mitään lain mukaista velvoitetta osallistua projektiin, mutta vastuuntunto, ei ohjesääntö, velvoitti hyödyntämään mahdollisuudet vaikuttaa yhteiseksi hyväksi.

Mikään laki ei yhteistyöhön velvoittanut edes yksityisen paikallisliikennöitsijän kanssa puhumattakaan teknologiayrityksen kanssa. (Vasta nyt olemme saaneet kuntia velvoittavan joukkoliikennelain, joka velvoittaa kuntia järjestämään ja kilpailuttamaan joukkoliikenteen.)  Väitteeni mukaan avaimet Suomen kasvuun ovat jatkossakin tavallisella virkamiehellä ja julkisen sektorin työntekijöillä ja heidän kyvyssään yritysyhteistyöhön ei vain ulkomaisilta yrityksiltä hankintoja (kuten VR vetureita Siemensiltä) tehden vaan innovatiivisia tilauksia aivan pieniltä yrityksiltä tehden ja niiden osaamista samalla kehittäen (kuten po. Buscom-case). Löytyykö henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia riskinottajia virkamiehistöstä ja muualta ja luoda Suomeen uutta osaamista ja yritystoimintaa? Tämä ratkaisee ”pelin”.

Esimerkkivirkamiehen vaikutukset Suomen taloudelliseen kilpailukykyyn, työpaikkoihin ja hyvinvointiin. Virkamiehenä toimineen Mauri Myllylän työ on osoittautunut myös elinkeinoelämän kannalta tärkeäksi. Työtä on tehty yhteistyössä yritysten kanssa synnyttäen alalle uutta liiketoimintaa täysin tyhjästä. Syntyneistä yrityksistä useat, oikeastaan kaikki tässä mainitut, ovat kyenneet kansainväliseen vientiin: Suunnittelukortes Oy, Suunnittelukolmio Oy, Liidea Oy, Buscom Oy , Navico Oy. Matkailualalla usea yritys on hyötynyt yhdyskuntasuunnittelun osaamisesta Oulussa tai syntynyt sen vaikutuksesta. Hänen 50-vuotispäivänään kaupunginjohdon ja alueen keskeisten tukkukauppojen edustajien onnittelupuheissa kiitettiin työn taloudellisia hyötyjä alueen elinkeinoelämälle erityisesti logistiikan kustannussäästöjen vuoksi. Tämä on tärkeää Suomessa, missä logistiikan kustannukset ovat kilpailijamaita suuremmat. Osaamisella on yhteys myös 1980-luvulla syntyneeseen ”hitech Oulu -ilmiöön”. Hänen kaupungin edustajana, yksityisen Koskilinjat Oy:n  paikallisliikennöitsijän ja Buscom Oy yhteistyönä kehitettiin joukkoliikennevälineiden rahastuslaite, joka Lontoossa käyttöönoton jälkeen kelpasi käyttöön myös pääkaupunkiseudulle.

(Koskilinjat on myyty ja fuusioitu,  yrittäjäsuku jatkaa alalla OuBus-nimellä – Oulussa siis ei ole ollut eikä ole nytkään kunnallista bussiyhtiötä. Kunnan ja virkamiehen yhteistyö on aiemmin perustunut vapaaehtoisuuteen, nykyisin myös joukkoliikennelaki velvoittaa kuntia tekemään jotakin, tahto on kuitenkin tärkeintä tämänkin esimerkin mukaan.)

  • Ks. lisää ko. virkamiehen arvoista ja lähtökohdista, jotka on laajemminkin sovellettavissa, hänen blogistaan.

Joitakin vuosia sitten Buscom myytiin luonnonvaroillaan ja siihen liittyvällä osaamisella rikastuneille norjalaisille. Tällä hetkellä norjalaiset rahastavat pääkaupunkiseutua omia luonnonvaroja hyvään hintaan myymisen lisäksi tällä oululaisinnovaatiolla, joka syntyi alunperin virkamies-yrittäjä vapaaehtoistyhteistyössä yhteiseksi hyväksi.  IT-viikon artikkeli yrityksen myynnistä:

Katso myös virkamiehen rooli pysäköintitalobusineksessä. Riskiä on siis otettu ja tulosta tullut, tavoite on ollut tärkein, yhteinen hyvä:

Näkemykset ja virkamiehen yrittäjyys public-private -hengessä tuotti keskeisesti myös maailman parhaimman talvipyöräilykaupungin:

Nokiaakin monet käyttivät ”rahastuslaitteena”. Nokian syntyä voidaan myös tarkastella yrittäjyyden ja public-private -kumppanuuden kautta:

Mitä seuraa, kun virkamiehen tai kenen tahansa yrittäjyys eli vastuunotto lakkaa, ”vastuu siityy markkinoille”,  ja samalla erilaisten toiminnan valvojien määrä kasvaa?

___

Buscom on ollut mukana myös seuraavissa RD-sovelluksissa kokeneena kansainvälistyjänä ja asiantuntijana:

Teosten johtopäätökset olisivat arvokkaita edelleen mm. TEAM-Finlandin näkökulmasta, koska perustimme Delfoi-paneelimme kansainvälistymisen kokeneisiin pk-yrityksiin ja vertasimme tuloksia mm. julkisen sektorin toimijoiden kansainvälistymispalveluiden edustajiin (pitkälti nyk. TEAM-Finland-toimijat). Kysy lisätietoja!

Ks. myös