Suomi on yhtiöittämässä Metsähallitusta. Kenelle kuuluvat kultaharkot maassa?

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 8. Energia ja ympäristö, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

FB kommentti 5.3.2016:

Öljyrahasto tekee jokaisesta norjalaisesta miljonäärin
http://yle.fi/…/oljyrahasto_tekee_jokaisesta_norjal…/7645151

Suomi on yhtiöittämässä Metsähallitusta. Kenelle kuuluvat kultaharkot maassa? Ne ovat suomalaisten, suurin omaisuutemme. On pidettävä huoli, että suomalaiset hyötyvät niistä. Norjan malli käyttöön. Lisensseille hinta ja silloin kun ulkolaiselle myydään, valtionyhtiö mukaan vähemmistöosakkaaksi… Saamelaiset uuden Metsähallituksen omistajiksi, tämä on Norjan malli.

Tunturin ja maan sisään, kenen omistamaan, kenen teknologialla? Kuvassa suomalaisen Normetin kalustoa ja ruotsalaista ilmanpuhdistusteknologiaa Kuolan niemimaan kaivoksessa. Kuva Yrjö Myllylä, 2013.

9.3.2016 alkoi myös Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän keskustelupalstalla keskustelu Metsähallituksen yhtiöittämisestä otsakkeella ”Suomen myynti”. Koko keskustelu on osoitteessa https://groups.yahoo.com/neo/groups/tutuhesa/conversations/messages. Yrjö Myllylä käytti seuraavan puheenvuoron keskustelun alkupuolella:

Tärkeä teema…

Öljyrahasto tekee jokaisesta norjalaisesta miljonäärin

Suomi on yhtiöittämässä Metsähallitusta. Metsähallitus omistaa pitkälti Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen, jotka ovat potentiaalisimpia kaivosalueitamme. Kenelle kuuluvat kultaharkot maassa? Ne ovat suomalaisten, suurin omaisuutemme. Onhan nykyisten ja potentiaalisten kaivosten arvo esim. 2010 Etlan tutkimuksessa yli 300 mrd €. On pidettävä huoli, että suomalaiset hyötyvät niistä. Norjan malli käyttöön. Kaivoslisensseille hinta ja silloin kun ulkolaiselle myydään, valtionyhtiö mukaan vähemmistöosakkaaksi, kuten StatOil öljykentillään… Saamelaiset uuden Metsähallituksen omistajiksi, tämä on Norjan malli.

Parhaimmillaan, jos osataan, ratkaistaan samalla kertaa tulevaisuuden eläkkeet ja saamelaisten maanomistuskysymys. Pohjois-Norjassa saamelaiset ovat osaakkaana yhteisessä maanomistusyhtiössä. Malli kelpaa keskustelujeni perusteella Suomen saamelaisten edustajien kanssa myös heille (esim. VNK:n strategisen tutkimuksen rahalla tehdyn Arktisen selvityksen yhteydessä Ilmatieteen laitoksen work shopissa julkisesti esillä pitämäni ja kutsutun edustajansa kuittamaana).

Mutta minäkin pelkään, että vallitsevassa ”biotalous- ja osaamistaloususkossa”, näitä asioita ei nyt ajatella loppuun asti Metsähallituksen yhtiöittämisessä, kaivosasioita, saamelaisten asioista puhumattakaan. Rajallisten luonnonvarojen hinta nousee erittäin todennäköisesti keskimäärin, uusiutuvien ei välttämättä. Uusi ympäristöteknologia ja kaikkinainen kehitys kohdistuu mineraalien kysyntänä maaperäämme. Saamelaiset odottavat, että YK:n alkuperäisasukkaita koskeva sopimus vahvistettaisiin. Norjassa asia on ratkaistu em. tavoin, samoin esim. Kanadassa hyvin (Kanada on muuten rikas maa ja poikkeuksellinen, koska siellä alkutuotannon merkitys on suuri). Eli oppia Norjasta ja Kanadasta näissä. Minun puolesta Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat saisivat myös mennä uuden Metsähallituksen osakkaiksi.

Miksi epäilen, että saatetaan tehdä suuria virheitä?: 1990-luvun alussa kaivostoiminnasta halpamaisena alkutuotantona päätettiin luopua ja keskittyä osaamiseen eikä strategista linjanmuutosta ole tehty. Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikkö geolosine kaivospohjaosaamisineen ja professoroineen sai mennä eikä sitä ole palautettu. Koulutuksen ja tutkimuksen ja strategisen painopisteen valinnasta menee jokunen vuosikymmen, että esim. kaivosten pohjat taas pitävät. Vast ikään valtiomme edustajat sanoivat tärkeälle toiminnolle eli malminetsinnälle, ei kiitos, kun Sakumpu Oy kysyi sitä mukaan. Sanottiin, että menemme vain valmiisiin hankkeisiin(, kuten Talvivaaraan).

yt. Yrjö Myllylä

Ks. myös

Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille

Kauppalehti: ”Pörssiin saatava lisää luonnonvarayrityksiä”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö

Kauppalehden 28.11.2011 etusivulla ja Debatti-palstalla oli puheenvuoro ”Pörssiin saatava lisää luonnonvarayrityksiä”.

Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä ja ota osaa tärkeän teeman kehittelyyn Kauppalehden keskustelufoorumilla tai tämän blogin yhteydessä.

Myllylä, Yrjö (2011). Pörssiin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä Kauppalehti281111. Kauppalehti, Puheenvuoro-palsta, 28.12.2011.

Yksi hyvä ja varma tapa edistää ja jalostaa ideaa on antaa ammattilaiselle mahdollisuus hyödyntää Delfoi-menetelmän sovellusta artikkelissa esitetyn päämäärän eli luonnonvaroja hyödyntävän kehitysyhtiön/pörssiyhtiön edellytysten kehittämiseksi tai valtion omistajaohjauspolitiikkaa tukevan taustaselvityksen toteuttamiseksi. Käytännössä työssä voisi soveltaa Euroopan unionin parasta ennakointikäytäntöä.

Aiheesta muualla

1. ”Aamulehti121211” (Aamulehti 12.12.2011, taloustoimittaja Toni Viljanmaa)

2. Uusi Suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin

3. Valtion omistajaohjauspolitiikka arvioitava uudelleen

4. Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä

5. Kaivosalan TKTT Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus pitäisi toteuttaa ELY-keskusten yhteistyönä.

6. Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen

7. Kansainvälinen pääoma ja kaivostoiminta

8. EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö

Ks. myös

9. Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010.

10. Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
< https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>

11. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf>
***

Seuranta ja implementointi

Tarjouksia jätetty vuonna 2013 kaksi kertaa TEMiin aiheen tukemiseksi, käsittely loppunut hakemuksen kohdattua Ratakatu 3:en. Muu edistäminen ja edistyminen:

Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille, Suomi 2030 Tulevaisuuspoliittinen selonteko

HS artikkelissa 5.7.2014: ”Heinäkuussa perustetaan uusi malminetsintäyhtiö Sakumpu Exploration Oy

Ota kantaa!:

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset – teesejä

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Toimitettu alunperin tiedoksi erään Pohjoisen ulottuvuuden seminaarin valmistelijoille
(ks. seminaarin Tiedote: ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista” tästä). Alla olevat teesit perusteluineen on nyt myös mahdollista avata ja tulostaa suoraan tästä (pdf-tiedosto).

I ”SUURVALTOJEN MIELENKIINTO POHJOISEEN KASVAA”

1. Suurvaltojen mielenkiinto pohjoiseen kasvaa (Ruotuväki)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ruotuvakinurkka0810

2. Pohjoinen, suurvallat ja Suomi (Muuriankkuri, Puolustusvoimat rakennushallinto)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/muuriankkuri1210

3. Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä (HS Vieraskynä). Mielestäni erityisen hyvä artikkeli

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hsvieraskyna310507

4. Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä TEM 43/2011 (kokoava perusteos)

http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf

II ”POHJOISUUDESTA SUOMEN TALOUSELÄMÄN KIVIJALKA” –
POHJOISUUS PITÄÄ PALJON SISÄLLÄÄN SUOMALAISESTA LUOTTAMUKSESTA KEKSILIÄISEEN SELVIYTYJÄINSINÖÖRIKANSAAN

1. Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka (Kaleva)

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/12/pohjoisuudesta-suomen-talouselaman-kivijalka/

2. Pohjoisuudesta koko Suomen teollisuuden veturi (Kaleva, Jaakonsaari)

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomesta-koko-suomen-teollinen-veturi/909150

3. Kaupallinen liikenne Koillisväylällä läpimurtovaiheessa

Aaro Tiilikainen ja Jari Jugan Alakerta-kirjoitus Kalevassa.

4. Junaliikenne aina ajankohtainen – tilataanko junat, ratikat, sotalaivat armeijan kengät Italiasta tai muualta etelästä vai luotetaanko osaamiseen täällä. Kansan Uutiset tietää vastauksen

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava

III POHJOISEN KEHITYSTÄ TULEE TARKASTELLA MYÖS SKENAARIOITTAIN – EI PIDÄ POLTTAA RUUTIA VAIN OPTIMISTISIMMAN SKENAARION MUKAISESTI

1. Murmanskin kehitys skenaarioiden valossa (KIDE)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide0511

2. Murmanskin skenaariot pidemmin ja perusteellisemmin englanniksi (Kymen AMK / UPI julkaisu)

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kyamk2010

3. ”Luoteis-Venäjän kehitys vuoteen 2020 ja vaikutukset Pohjois-Suomen talouteen” (De Urbe Uloa)

http://ouka.fi/DeUrbeUloa/julkaisut/SuomiEuroopassa2009nayttoversio.pdf

4. Koillisväylän kehitykseen myös suhtauduttava monipuolisesti ja myös skenaarioittain – kaikkia ei voi selittää ilmastonmuutoksella (Baltic Rim Economies). Perustavaa vuosien skenaariotutkimusta vaikutuksista tarvitaan

”The North East Passage is already a fact”

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/08/the-north-east-passage-is-already-a-fact/

IV VALTION OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKAA TARKISTETTAVA – TÄRKEIN JA AJANKOHTAISIN, UUSI NÄKÖKULMA – KESKUSTELU PITÄÄ AVATA

1. ”Helsingin pörssiin tarvitaan uusiutumattomia luonnonvaroja (ja muita rajallisia) hyödyntäviä yrityksiä”: Pohjalainen, Pohjolan Sanomat, Maaseuduntulevaisuus, Uutispäivä Demari, Savon Sanomat ja Kainuun Sanomat antavat ainakin tukea ajatukselle:

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/09/valtion-omistajaohjauspolitiikka-arvioitava-uudelleen/

2. ”Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts” (HS) Dr. Jeffery Roberts opetti paljon – pitäisi järjestää seminaari myös Jefferyn ajattelun lähtökohdista, ts. em. kohdan lähtökohdista

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/04_resurssit/hs190210

V INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN KESKEISTÄ

1. Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva170611

2. ”Rautatiekuume iski Pohjolaan”. Lapin kansassa oli 16.12 hyvin koottu aukeaman juttuun rataverkkokysymykset. Sen perusteella voisi todeta, että asia ehkä liikkeellä kohdan 1 esitetyn vision suuntaan

Keskustelua jatkettava, tärkeintä saada prosessi, jossa venäläiset saadaan mukaan, onnistuminen riippuu tekijöistä…

VI ARKTINEN KULJETUS-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMINEN JA YRITYSTEN VERKOTTUMINEN AVAINASEMASSA – TÄMÄ STRATEGIA TOIMII USEIMMISSA VENÄJÄNKIN KEHITYKSEN SKENAARIOISSA

1. Tulevaisuusvaliokunta: ”Käynnistettävä arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma” / ”Murmanskin alueen kehitys tuo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille”

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tuv032010murmansk

2. Arktinen teknologia – Avain KASVUUN. Teknologiateollisuus ry VISIO-lehti

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011

3. Satsaatnko vai eikö satsata? Se olisi luontainen mahdollisuutemme. STX investoi suurtelakan Pietariin arktiseen tuotantoon. Mitä teemme?

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/07/17/pietarin-telakkayhteistyo-arktisen-osaamisen-klusterin-rakentaminen-itameren-ja-pohjois-euroopan-alueelle/

4. Arktisesta kiinnostuneita yrityksiä:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja

VII METODIT JA OSAAMINEN JA OIKEAT TEKIJÄT RATKAISEVAT SYNTYYKÖ YHTEINEN NÄKEMYS/SUUNTA JA SAADAANKO LIIKETTÄ AIKAISEKSI. INFRAN, OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN ENNAKOIVA SUUNTAAMINEN KESKEISINTÄ

1. EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/ ja kirjoitettiin myös Fuuturissa 3/2011 aiheesta sivulla 3 http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_3_2011.pdf

2. Teknisen palvelun työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus esimerkki parhaimman ennakointikäytännön soveltamisesta lyhyen tähtäimen työvoimatarpeisiin – malli pitäisi esim. kiireesti soveltaa kaivosalan tarpeisiin eri alueilla

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/teknisen-palvelun-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-tktt-raportti-ajankohtainen/

3. Satamien näkökulmasta voidaan esim. ohjata logistiikan kehittämishankkeita laaja-alaisesti metodilla. Pari-kolme casea vanhemmista harjoituksista yli 10 vuotta sitten tähän päivään. Soveltaminen toisi sisältöä seminaari- ja kehittämistoiminnalle ja voitaisiin kytkeä hyvin toisiinsa:

3.1 Delfoi-tutkimus – Itämeren alueen muuttuvat kuljetumarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren alueen yhteysverkossa

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/tiejaliik95

3.2 Perämeren satamien näkökulmasta hankkeet tunnistettiin ja ohjelmoitiin pk-yrityspainotuksella – ohjelma on toteutettu – päivitys ajanmohtaista: ”Pohjois-Euroopan muuttuvat kuljetusmarkkinat – Perämeren satamat osan Luoteis-Venäjän ja Pohjois-Suomen yhteysverkkoa”:

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide96

4. Laajemminkin mahdollisuuksia analysoitaessa, logistiikka tulee aina luonnollisesti keskiöön sehän on kehittämisen väline myös muille aloille

allekirjoittaneen ”paras hanke” katsoi niin ikään vuosituhannen vaihteessa tähän päivään – olisi aika päivittää tukisi laajasti kehittämistä!

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/07_asiakkaat_ja_linkit/aipepys

5. ”Pohjois-Suomen kehittämisen strategiset painopisteet” kohdan 4. sovelluksena

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kide00

EU:n parhaimman alueellinen ennakointikäytännön valinnassa 27 maan evaluoinnissa – joka arviointi täsmällisesti kohdistui Yrjö Myllylän / RD Aluekehitys Oy:n Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kehittämään malliin – painotettiin 1) yritykset saadaan mukaan (face to face haast), 2) kaikki olennaiset toimijat saadaan mukaan (haast + face to face raati), 3) tuottaa priorisoidun toimenpideluettelon, 4) Totetus on public-private mallilla.

6. Hiukan pidemmän aikavälin sovelluksia tästä on esim.

6.1 Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 (visio vuoteen 2015, 7 kuntaa Pohjois-Suomesta mukana)

http://www.naturpolis.fi/dynamic/KOILLIS-SUOMEN-ELINKEINOSTRATEGIA-2011-2015-perusteluineen-12052011.pdf

6.2 Helsingin koulutustarpeiden ennakointi vuoteen 2015

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015

6.2. Kemi-Tornion alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi + aluekehitysvisio tähän päivään

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

VIII PERUSTANA ON POHJOINEN LUOTTAMUS

Pohjoinen luottamus käsite on otettava käyttöön – se on arvoperusta, jonka varaan kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö rakennetaan

https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/06/02/pohjoinen-luottamus-kasitteen-kayttoonotto/