Mitä on tulevaisuuksientutkimus? – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Videolla ennakoinnin ja tulevaisuuksientutkimuksen asiantuntija YTT Yrjö Myllylä esittelee mitä tarkoittaa tulevaisuuksientutkimus ja miten se eroaa tulevaisuudentutkimuksesta (yksikössä) ja ennakoinnista.

Myllylä lähtee Antiikin Kreikasta ja Delfoin kaupungista, jossa oraakkeli teki ennustuksia.Erään tarinan mukaan hän hyödynsi maailmaa nähneitä merimiehiä asiantuntijoina. II MS:n aikana liittoutuneet ottivat käyttöön tutkan, joka loi ennakointiopin ja -kulttuurin Yhdysvaltojen ilmavoimien Research and Development Corporation -yksikköön (RAND). Ennustaminen ei pitkään riittänyt vaan oli tarve tietää vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, jossa Herman Kahn oli keskeinen ottaessaan käyttöön skenaariokäsitteen. Sosialismi kannatteli kuitenkin vielä ennustamista ja yhden skenaarion ajattelua. Sosialismin romahdettua kiinnostus erilaisiin tulevaisuuksien vaihtoehtoihin lisääntyi. Vähitellen valtavirta alkoi tutkimaan mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuksia.

”Tulevaisuudentutkimuksen teorioiden synteesin luojana pidetään Wendell Belliä (Söderlund ja Kuusi 2002: 298). Hänen keskeinen synteesiä käsittelevän teoksensa nimi on Foundations of Futures Studies (1997, Vol 1 ja 2). Bell näkee tulevaisuudentukimuksen tehtäväkentän laajana ja muodostaa yhdeksän tulevaisuudentutkimuksen perustehtävää:
1) Mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen
2) Todennäköisten tulevaisuuksien tutkiminen
3) Tulevaisuudenkuvien tutkiminen
4) Tulevaisuudentutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimus
5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimus
6) Nykykehityksen suuntaa selittävien historiallisten kehityspolkujen tutkiminen
7) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, joka perustuu käytettävissä olevan tiedon ja arvojen yhdistämiseen
8) Demokraattisen osallistumisen kasvattaminen tulevaisuuden hahmottamisessa
9) Herättää keskustelua ja edustaa tiettyä tulevaisuuden vaihtoehtoa.” (Myllylä 2007, s 55).

Kuten huomaat, em. teoksen nimi vuodelta 2002 on Tulevaisuudentutkimus. Englanniksi on aina puhuttu monikosta, Futures Studies, Futures Research. Joitakin vuosia sitten suomalainen tulevaisuuksientutkimuksen yhteisö päätti luopua yksikkömuodosta tulevaisuuksientutkimuksesta puhuttaessa. Esimerkiksi jo vuonna 2013 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimittama perusteos ”Miten tutkimme tulevaisuuksia?” oli monikossa, kun sen edeltävissä painoksissa (1993, 2003) nimi oli yksikössä.

Ennakointiin verrattuna tulevaisuuksientutkimuksella on siis laajempi tehtävä. Keskeisin olettamus ja lähtökohta on, että ennakoinnin on kytkeydyttävä aina päätöksentekoon. Myllylän mukaan näyttäisi, että on vahvistumassa suuntaus, missä ennakoinnin hyvyyttä selitetään juuri sen kyvykkyydellä tukea päätöksentekoa. Tämä näkyy mm. erilaisina menetelmien yhteiskäyttönä. Tulevaisuuksientutkimus on usein ennakointitutkimusta, mutta se voi olla myös esimerkiksi ”4) Tulevaisuuksientutkimuksen tietoteoreettisten perusteiden tutkimusta” tai ” 5) Tulevaisuudentutkimuksen eettisten perusteiden tutkimusta” tai esimerkiksi ennakoinnin tarvitsemien teoreettisen käsitteiden kehittämistä, kuten megatrendin synonyymikäsitteen ”vahvan ennakoivan trendin” käsitteen kehittämistä (Kuusi 2008, Myllylä & Kaivo-oja & Juga 2016).

Lähteitä:

Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (2013) (toim.). Miten tutkimme tulevaisuuksia? 336 s. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. https://www.tutuseura.fi/julkaisut/julkaisusarjat/aff/aff5/

Kuusi, Osmo (2008). Miten voimme tutkia tulevaisuutta tieteellisesti? Tieteessä tapahtuu 5/2008. https://journal.fi/tt/article/view/541

Söderlund, Sari ja Osmo Kuusi (2002). Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja
tulevaisuus. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi, O. ja S. Söderlund (2002):
Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja sovellukset, 251-347. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, Helsinki.

Söderlund, Sari (2002). Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä vaikuttajia. Teoksessa Kamppinen, M., O. Kuusi ja S. Söderlund (2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja
sovellukset. 249-346. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jari Juga (2016). Strong Prospective Trends in the Arctic and Future Opportunities in Logistics. Polar Geography, funded by Wihuri Foundation. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1088937X.2016.1184723

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 s. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. Sponsorit: Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy. https://rdaluekehitys.net/2013/11/10/industrial-logistic-and-social-future-of-the-murmansk-region-summary-of-the-doctoral-dissertation-by-yrjo-myllyla/

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191

Delfoi-tutkimuksen kriittiset tekijät – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Delfoi-tutkimuksiin erikoistunut YTT Yrjö Myllylä toteaa videolla, että Delfoi-tutkimuksen kolme tärkeintä kriittistä tekijää on 1) panelistien valinta, 2) kysymysten laadinta ja 3) palauteviestintä. Hän myös avaa näihin liittyviä huomioitavia näkökulmia.

Hän myös viittaa Tuleviasuuden tutkimuksen seura ry:n kustanamaan kirjaan, jossa on Osmo Kuusen artikkeli Delfoi-menetelmästä ja suomalaisesta Delfoi-soveltamisen koulukunnasta. Siinä hän nostaa Yrjö Myllylän roolin EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjänä ja palaute-Delfoin kehittäjänä. Edellä mainittuja kriittisiä tekijöitä ja Myllylän korostuksia niissä voidaan perustella myös Kuusen artikkelin esiin nostamilla näkökohdilla.

Näiden lisäksi Myllylä korostaa, että avainkäsitteet niin Delfoi-tutkimuksessa kuin muissakin tutkimuksissa tulee avata sekä avainkäsitteiden väliset keskinäiset suhteet kuvata ja mielellään visusalisoida.

Lisätietoja voit löytää mainittuihin asioihin esimerkiksi seuraavista teoksista:

Kuusi, Osmo (2013). Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia? 248-266. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 p. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso).
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3 .

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/.

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/09/15/futuuri-32011-tyovoima-ja-koulutustarvetutkimus-valittu-keskeiseksi-europpalaiseksi-enakointikaytanoksi/ , http://www.juuli.fi/Record/juuli2011-29726.

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 p. Väitöskirja (Dissertation). http://urn.fi/URN:NBN:fi:joy-20070191 .

Ennakoinnin menestystekijät – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Mitkä ovat ennakoinnin menestystekijät? ”Yhtään alueellista menestystarinaa ei ole synnytetty hyvillä ohjelmilla tai strategioilla.” ”Mitä ne muut menestystekijät sitten ovat, miten niille annetaan tilaa ja tuetaan innovaatioympäristöllä, on mielestäni se ydinjuttu. RD Aluekehitys Oy:llä on välineet niiden löytämiseen ja niihin tarttumiseen. Miten ihmiset energisoidaan ja mobilisoidaan. Tuo ne esiin.” Näille työvälineille ja tälle osaamiselle annettiin tilaa reilut kaksi vuotta Kymenlaaksossa Yrjö Myllylän toimiessa Etiäinen-hankkeen projektipäällikkönä 1.4.2018-30.9.2020 Xamkissa.

Etiäinen-hanke herätti kiinnostusta projektin aikana ja sen jälkeen. Joitakin esittelyitä Etiäinen-hankkeen kokemusten pohjalta on toivottu ja pidetty. Videolla on tiivistettynä Top 10 menestystekijää, mitä projektipäällikkö pitää tärkeimpänä. Nämä tekijät ovat esityksestä pirkanmaalaisille toimijoille loppuvuodesta 2020.

Hankkeen loppuraportin tiedot ovat seuraavat: Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Toim.), (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (Etiäinen – Anticipation of training and competence and skills needs in Kymenlaakso). Loppuraportti löytyy mm. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2020/12/01/etiainen-kymenlaakson-koulutus-ja-osaamistarpeiden-ennakointi-loppuraportti/.