TKTT

Ammattibarometri on tehnyt läpimurron – taustalta löytyy sitoutuneet persoonat ja rikastava vuorovaikutus

2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ammattibarometri on tehnyt Suomessa läpimurron. Sen pääkehittäjänä pidän kehitystyötä sivusta seuraanneena kansainvälisesti  osaamisalueellaan verkottunuttta ennakoinnin asiantuntijaa Jouni Marttista. Tosin mitään ei tehdä yksin vaan luottamus ja verkostoyhteistyö on aina läpimurtojen lähtökohta.   Filosofi Pekka Himasen korostama ”rikastava vuorovaikutus” kuvannee kehitystyötä ehkä parhaiten. Tässä työssä Jouni Marttisen näkemyksellinen ja sitoutunut rooli on ollut aivan keskeistä, jotta tämä merkittävää lisäarvoa tuova uusi käytäntö on saatu käyttöön. Kyse on innovaatiosta.  Kehittämistyöhön ovat osallistuneet TE-toimistojen ja ELY:jen asiantuntijat.  Nykyisin myös TEM on mukana. Viime syys-lokakuun vaihteessa Turussa oli kansainvälinen ammattibarometrityöpaja, johon osallistui noin 20 ennakoinnin asiantuntijaa 12 EU-maasta. Tämä kansainvälinen yhteistyö jatkuu loppuvuodesta Roomassa.

Seuraavassa on erään käsikirjoituksemme pohjalta Jouni Marttisen kirjoittama tekstikohta.  Siinä esitellään tämä myös suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Ammattibarometri.  Ammattibarometri hyödyntää asiantuntemustietoa, kuten Delfoi-menetelmä tai jopa Delfoi-sovellukseksi tulkittava EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus TKTT. Näkemyksemme mukaan ennakointitieto on aina tulkittua tietoa eikä pelkästään historiatrendien pohjalta voi tehdä suoraan johtopäätöksiä.

Ammattibarometri

Ammattibarometri nousi voimakkaasti esille ARENAS-jatkohankkeessa Suomi-Baltia (2011), jossa kehitettiin Baltian maiden ennakointikäytäntöjä EU:n komission tuella Suomen ARENAS-hankkeen ennakointikäytäntöjen pohjalta.

Kaikissa Suomen TE -toimistoissa on vuodesta 2011 lähtien arvioitu noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja sitä, onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. Tiedot alueiden näkemyksistä on koottu Ammattibarometri-tietokantaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen työmarkkinoiden asiantuntemukseen perustuvan arvion keskeisten työelämän ammattien kehitys- ja työvoiman saatavuusnäkymistä.

Ammattibarometrin laatimiseen osallistuu noin 300 paikallisten TE-toimistojen virkailijaa. Barometrin tulosten perusteella suunnataan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työelämän tarpeiden mukaisesti. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää laajasti myös muun muassa työnvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa, työperusteisen maahanmuuton suunnittelussa ja yritysten sijainninohjauksessa.

Ammattibarometrin tietojärjestelmä on tällä hetkellä vain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Kehitysnäkymäarviot päivitetään kolme kertaa vuodessa (helmi-, kesä- ja syyskuu). Ministeriössä on tehty suunnitelmia barometrin sisällön ja ulkoasun viimeistelystä, jotta sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa hallinnonalan ulkopuoliseen käyttöön. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana saada barometristä kansalaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia palveleva Internet-sovellus.

Viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

Lisätietoja:

Esimerkki:

Futura 4/2012: Suomalainen ennakointikulttuuri menestyy eurooppalaisessa vertailussa

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, METODI

Yrjö Myllylä, Jouni Marttinen & Jari Kaivo-oja kirjoittivat Futuran 4/2012 numerossa eurooppalaisessa arvioinnissa menestyneistä suomalaisista ennakointikäytännöistä. Futuran lehden teemanumero oli Metropoli ja lähidemokratia, joten tarkastelunäkökulmaa pyrittiin sovittamaan teemanumeroon. Artikkeli on tilattavissa tekijöiltä pdf-muodossa.Artikkelin lähdetiedot ovat seuraavat:

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt.  Futura 4/2012.  38-49.

.

.

Seuraavasssa on käsikirjoituksen alusta ote:

 Ennakointi demokratian vahvistajana

– Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt

Tässä artikkelissa tarkastellaan ennakointia demokratian ja osallistumisulottuvuuden näkökulmasta, esitellään Euroopan unionin keskeisiksi ennakointikäytännöiksi arvioidut suomalaiset ennakointikäytännöt ratkaisuksi  alueelliseen demokratiavajeeseen sekä pohditaan ennakointikäytäntöjen kehittämistarvetta yleisemmin Suomessa. Artikkelissa esiteltävän EU:n rakennemuutoksen hallintamenetelmiä arvioineen ARENAS-hankkeen loppuraportin mukaan Suomen ennakointikäytäntöjen haaste ei ole tiedon tuottamisen määrä vaan relevantin tiedon tuottaminen päätöksenteon kannalta ja tämän tiedon kytkentä demokraattiseen päätöksentekoon. Artikkelin kirjoittajat korostavat johtopäätöksissä relevantin tiedon tuottamisen ja demokratiavajeen kuromiseksi mm. osallistumisulottuvuuden vahvistamista ennakoinniksi tulkittavan toiminnan kriteerinä ennakointimenetelmiä ja käytäntöjä edelleen kehitettäessä. Haasteena on myös se, miten ennakointiprosesseihin osallistuvien piiriä laajennetaan asiantuntijalähtöisestä toiminnasta kansalaistoiminnaksi sekä miten syvennetään edelleen ns. rikastavaa vuorovaikutusta.  Myös sosiaalisen ennakointimedian ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen (mukaan lukien suora demokratia) edelleen kehittäminen nähdään tärkeäksi demokratian vahvistumisen kannalta. Demokratian vahvistaminen koskee koko yhteiskuntaa, ei pelkästään julkista sektoria.

Kirjoittajatiedot

Yrjö Myllylä, YTT, Erikoistutkija, Toimitusjohtaja, RD Aluekehitys Oy, yrjo.myllyla@aluekehitys.fi.

Jouni Marttinen, VTM, ennakointiasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Jari Kaivo-oja, YTM, HTT, Dosentti, Tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Adviser, Crisis Management Initiative, Presidentti Martti Ahtisaaren toimisto, jari.kaivooja@gmail.com.

Aiheesta aiemmin / muualla

Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen (2011). Työvoima ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011.

Blogiartikkeleita

EU:N PARAS ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KÄYTÄNTÖ esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa

EU palkitsi public-private -yhteistyömallin

Muita keskeisiä artikkeleita ja julkaisuja

Futuuri 3/2011: ”Työvoima- ja koulutustarvetutkimus valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi enakointikäytännöksi”

Tässa on esitetty TKTT alueellisen ennakoinnin lisäksi arvionnissa menestyneen suomalaiskäytännön valtioneuvoston ennakointiverkoston visio ennen sen käyttöönottoa:

Marttinen, J. (2003).  Ennakoinnin kytkentä osaksi TE-keskusten toimintaa – Visio 2010 ja kehittämisstrategia. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/2003. Elinkeino-osasto. Helsinki.

Tämä paperi ja sen taustalla oleva Kreikan COST-konferenssi 2006 paperin toimivat hyvin EU:n arvioinnin tukena vuonne 2010:

Kaivo-oja, J. & Marttinen, J. (2008). Foresight Systems and Core Activities at National and Regional Levels in Finland 1990-2008. Developing Foresight Systems for a Better Life in Finland and Europe. Finland Futures Research Centre, Turku School of Economics. Turku. 62 s. 978-951-564-554-8. <http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2008-6.pdf>

Tässä EU:n tuottamia arviointiraportteja 27 maan käytännöistä, valtioneuvoston ennakointiverkosto em. pohjalta mukana sekä EU:n parhaimmaksi valittu alueellisen ennakoinnin käytäntö (TKTT)

EU Synthesis Report (2011). 27 National Seminars Anticipating & Managing Restructuring. 159 s. ARENAS-hanke. Euroopan komissio (European Comission Employment, Social, Affairs and Equal opportunities. <http://arenas.itcilo.org&gt;

Draft National Background Paper Finland (2011). 27 National Seminars Anticipating & Managing Restructuring. ARENAS-hanke. Euroopan komissio (European Comission Employment, Social, Affairs and Equal opportunities.

ARENAS -jatkohanke Suomi-Baltia (2011). Synthesis Report Social partnership for anticipating change and restructuring – Mutual learning: Finland and the Baltic countries. 43 s. ARENAS, European Comission, Employment, Socia Affairs and Equal opportunities. Nowember 2011. <http://arenas.itcilo.org>

”Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi.

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

 

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat:

  • Ala voi olla uusi,
  • ala voi olla nopeasti kasvava,
  • ala voi olla rakennemuutoksen alainen, esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi,
  • ala voi olla uusi ja päättäjille kokonaan jäsentymätön,
  • ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä, tarvitsee varautua muutokseen koulutuksen kautta yms.

Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen sekä muiden vuosien 2006-2010 aikan toteutettujen tilaustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä. Tärkeintä on päättää, että TKTT:tä käytetään esimerkiksi 4-6:een toimialaan / vuosi alueella.

 

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.