Delfoi-menetelmä vaikutusselvityksissä – RD Video

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI

Delfoi-menetelmän käyttöön vuodesta 1994 asti erikoistunut YTT Yrjö Myllylä esittelee videolla kuinka Delfoi-menetelmä toimii vaikutusselvitysten välineenä.

Vaikutusselvityksiä voidaan tehdä niin konkreettisista hankkeista, kutan vaikkapa kaavoituksesta, infrastruktuurihankkeista tai teollisuusinvestoinneista tai poliittisista tai muista ohjelmista ja suunnitelmista. Delfoi-menetelmä sopii erinomaisesti molempiin, koska sillä voidaan ottaa mukaan eri toimijat, esimerkiksi ne, joihin vaikutukset kohdentuu tai ne, jotka tutkijan tai muussa asiantuntijan roolissa kykenevät arvioimaan kohteen vaikutuksia.

Eräällä tavalla kyse on vaikutusselvityksistä lähes aina Delfoi-soveltamisen yhteydessä. Onhan usein lähtökohta tutkia toimintaympäristön muutoksia haluttuun ilmiöön, jolloin tarkastellaan mm. toimintaympäristön muutosten vaikutuksia, vaikkapa koulutus- ja osaamistarpeisiin jonkun maakunnan tai seutukunnan alueella. Yhtä hyvin voidaan ajatalla, että vaikutusselvitysasetelma toimii vaikkapa yrityksen kehittämisessä. Esimerkiksi miten toimintaympäristön muutos tai muu määritelty asia vaikuttaa yrityksen strategiaan.

Videolla tuodaan esimerkkeinä esille joitakin Delfoi-sovelluksia, joissa vaikutusselvitys on ollut keskeinen lähtökohta päätöksenteon tueksi. Muun muassa esitellään Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys, joka oli tekijän ensimmäinen Delfoi-sovellus ja loi tunteen, että menetelmä toimii, koska sillä saadaan toimijat, näkijät ja tekijät mukaan. Kiinteää yhteyttä rakennetaan par aikaa.

Videolla todetaankin, että Suomessa on vahva Delfoi-osaamisen koulukunta ja viitataan julkaisuun ”Miten tutkimme tulevaisuuksia?”. Seuraavassa on vaikutuselvitysjulkaisuja, joista osa mainitaan videoesittelyssä:

Kuusi, Osmo (2013). Delfoi-menetelmä. Teoksessa Kuusi, Osmo & Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia? 248-266. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Myllylä Yrjö & Tuija Vänttinen (Toim.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. 246 s. Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Jouko Inkeröinen (2018). Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi – Tutkimusraportti. 67 s. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 61/2018.
Raportin pysyvä osoite: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161155 Lehdistötiedote: https://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/mikromuovit-ymparistossa-kierratysmateriaalien-ymparistovaikutukset-ja-sisailman-laatu-uudet-ymparistoalan-mittaustarpeet-haastavat-vertailulaboratori, https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/luottamus-yhteiskunnassa-edellyttaa-oikeaa-ja-luotettavaa-tietoa

Myllylä, Yrjö (2017). Kannattavan kasvun johtaminen – Keskeneräisyyden taidetta. 91 s. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, Tekes. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n Tutkittua Tietoa – Kasvujulkaisut –sarja, Vol 1. https://rdaluekehitys.net/2018/03/18/kannattavan-kasvun-johtaminen-kasi-ja-tyokirja-kasvuun/

Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2015). Integrating Delphi methodology to some classical concepts of the Boston Consulting Group framework: Arctic maritime technology BCG Delphi foresight – A pilot study from Finland. European Journal of Futures Resarch. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-014-0060-7.

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/08/01/tulevaisuusvaliokunta-raportti-sopimusten-venaja-2030/

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35. https://www.doria.fi/handle/10024/40370

Myllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-maaseudun-tulevaisuus-ja-klusterit-arviointia-delfoi-menetelmalla/

Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13.
https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/yvadelfoi-impakti-1213.pdf

Myllylä, Yrjö (1995). Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. Tie- ja Liikenne 5-6/1995, 20-23. Suomen Tieyhdistys. https://rdaluekehitys.net/2013/08/16/delfoi-tutkimus-rd-case-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/

Myllylä, Yrjö (1994). Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa. Tie- ja Liikenne 10/1994, 21-23. Suomen Tieyhdistys. https://yrjomyllyla.com/wp-content/uploads/2012/07/tie-ja-liikenne-10-1994.pdf

Myllylä, Yrjö (1993). Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys – Vaikutukset: Yhdyskuntakehitys. 95-120. In the book: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisn tarveselvitys, Tielaitos, Oulun tiepiiri. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/137824/2936tie.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Oulu sai 30. Rotuvaarinsa, 1. Rotuvaari oli Mauri Myllylä

1. ALUEKEHITYS, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.1 Matkailu, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Oulu on saanut 30. Rotuvaarinsa (YLE-uutiset 11.7.2015):

”Yrittäjä, ravintoloisija ja promoottori Ilpo Sulkala on kepitetty Oulun 30. Rotuvaariksi. Sulkala on vaikuttanut Oulun ydinkeskustassa yli 30 vuotta.”

Kaikille tässä perinteessä on opittavaa se, että vaikka on organisaatiota sun muuta, ihmiset ja yksittäiset persoonat ratkaisevat pelin. Oulu saa tästä pisteeni, että jo 30 vuotta sitten se on näin vahvasti antanut tunnustuksen ihmisille, jotka tekevät työtä yhteiseksi hyväksi.

WP_013055

1. Rotuvaari Mauri Myllylä ja Rotuvaarin asemaan kuuluva kävelykeppi. Kuva YMy 05/14

Oulun Rotuvaari-perinne alkoi, kun keskustan kehittämisessä saavutettiin läpimurto. Lähtökohtatilanteessa yrittäjät olivat varpaillaan kunnan liikennesuunnitteluosaston ollessa aktiivinen suunnitelmineen keskustan kehittämiseksi ja ryhmittäytyivät puolustukseen. Taistelua ei syntynyt samassa muodossa kuin esim. nyt on Kainuussa, jossa yrittäjät aikoivat haastaa kaupungin korkeimpaan hallinto-oikeuteen kävelykatupuuhistaan. Tai oikeastaan samanlainen oli tilanne Oulussakin, jos historian kirjoihin haluaa perehtyä.

Taustalla oli virkamiehen (tai liikennesuunnittelijan ja Rotuvaariksi valitun yrittäjän, miten vain haluaa tulkita asiat, mitä yrittäminen on) vahva näkemys, miten asiat on viisasta hoitaa ja siihen uhrattiin aikaa ja työpanosta mm. kaupungin liikennesuunnitteluosastolla. Nähtiin, että keskusta on kaupungin sydän ja kaiken lähtökohta. Kaikki ei ole kuitenkaan ulkoista liikenne- yms. järjestelyä vaan myös aito yhteen hiileen puhaltaminen alueella, missä kohtaava kaikki mahdolliset erilaiset kaupungin intressit, on tärkeää. Tämän näkymättömänkin ratkaisumallin luojana voidaan pitää 1. Rotuvaaria Mauri Myllylää, mikä Rotuvaari-perinne jo yksistään on osa tätä näkymätöntä – tai näkyvää, kuinka vain – perinnettä. Keskikaupungin viralliset ja epäviralliset johtajat ja taustalla olevat yhteistyöorganisaatiot tapahtumien yms. järjestämiseksi ovat tärkeitä. Alunperin osa niistä synnytettiin yrittäjien puolelta puolustustehtävää tekemään kaupunkia vastaan – vertaa Kajaanin tilanne vielä alkuvuonna 2015 – myös Oulussa ja arvatenkin voi arvata, mitkä puolueet eniten tukivat yrittäjiä. Eli ei ne yrittäjätkään aina ole oikeassa, tai mitä ne yrittäjät nyt oikeasti onkaan? Viimeisen Rotuvaarin kepin sai nyt alunperin vastakkaisen leirin edustaja, joka ryhmittyi vastustamaan 1. kepin saaneen puuhia. Tästä on opittavana konfliktinratkaisutaitoja, vaikka Ukrainan kriisiin.

Seurasin itsekin tarkoin tai ainakin kiinnostuneena kävelykadun synnyn vaiheita Oulussa. Opiskelin tuolloin Joensuussa, jossa oli kävelykatukokeilu meneillään. Ajattelin oppia ja siirtää kokemuksia. Ns. Aluesuunnittelun koulutusohjelmassa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ns. yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa laadinkin tutkielman aiheesta, minkä tiivistelmä päätyi Kunnallistekniikka-lehteen vuonna 1989 ja kului Oulun keskikaupungin vaikuttajien käsissä kuulemma. Kuuluisa keskikaupungin johtajaksi tituleerattu Hemmo Kuuranhalla kuuluu tähän aikaan yhtenä suurena persoonana. Artikkelin nimi oli ”Sosiaalinen ydin – kaupungin alkupiste”.

WP_013048

1. Rotuvaari Mauri Myllylä kotinsa edustalla toukokuussa 2014 pyydettynä yllättäen kuvaan Rotuvaarin kepin kanssa. Kuva YMy.

.

WP_016373

Rotuvaarin tekemisen opit on kirjoitettu mm. tähän vuonna 2000 julkistettuun kirjaan. Kirjaa voi tilata RD Aluekehitys Oy:ltä.

.

31.1. painetun kirjan painos oli myyty puoleksi loppuun ennen kirjan 20.2.2015 julkistamis- ja esittelytilaisuutta.

Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi sai erityisteoksen 31.1.2015.  Painetun kirjan painos oli myyty puoleksi loppuun ennen kirjan 20.2.2015 julkistamis- ja esittelytilaisuutta. Virallinen kustanaja on RD luekehitys Oy. Mikäli olet kiinnostunut vaikuttamaan kävelyn vienniksi ja englannikielisen painoksen tuottamiseksi, ota yhteyttä!

.

Liikennementori, 1. Rotuvaari Mauri Myllylä sai 2015 helmikuussa myös Vuoden pyöräilyteko-palkinnon Oulun polkupyöräilijöiltä sekä valittiin vast ikään myös Vuoden pyöräilijäksi (ks. mm. FB-sivusto) tai alla oleva artikkeli:

Joitakin vuosia 1. Rotuaarin valintaprosessia ennen mm. tämän blogin kirjoittaja kirjoitti Kunnallistekniikka-lehteen Oulun kävelykatu- ja keskustan kehittämisestä seuraavasti:

Mutta miten kaikki tapahtui?

RD Aluekehitys Oy pyrkii omalta osaltaan välittämään Liikennementorin, 1. Rotuvaarin, yhdyskuntasuunnitteluosaamista hyödyntäen samalla sen omaa vahvaa menetelmävaikuttamisosaamista, mikä on arvioitu EU:n parhaimmaksi. ”Vain voitto on totuuden kriteeri” sanoi myöhemmin tulevaisuuden tutkimuksen keskuksen perustajana tunnettu professori Pentti Malaska eräässä kirjassa. Vaikka lopullista totuutta ei näissä kuvioissa löydykään, tarkoittaa Malaskan lause mielestäni, että voittajilta on opittavaa, myös pyrkimys jatkuvaan nöyryyteen voi olla usein  voittajien tarinan taustalla, samoin velvollisuuden tunne.

Kysy RD Aluekehitys Oy:tä kumppaniksi myös keskustan kehittämiseen! RD Delfoilla ja siihen liittyvillä sovelluksilla voidaan tuottaa keskustojen kehittämissuunnitelmia, mitkä ovat mahdollisia toteuttaa. Osaavalla viestinnällä jo osana selvitysprosessia edistetään prosessissa syntyneen kehittämisnäkemyksen toteutumista. Vaikuttaminen on vaativa laji.

YVA ja Delfoi

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Delfoi-menetelmä on erinomainen YVA-väline mm. yhdyskuntakehitys-, aluekehitys- ja SOVA (sosiaalisten vaikutusten) arviointiin. YVA-lehden artikkelissa on esitelty Delfoin käyttöä YVA:ssa. Mikäli haluat ammattimaista YVA-Delfoin soveltamista tai osaamisen Delfoi-osaamisen siirtoa ja ”kilpailukykyä” YVA-prosesseihin, ota yhteyttä!

YVA ja Delfoi, Impakti 1/2002, s. 12,13

Lähdetiedot:

Myllylä, Yrjö (2002). Delfoi-menetelmä on tulevaisuuden tutkimuksen väline. Impakti, Lehti ympäristövaikutusten arvioinnista, 1/2002. 12-13.

Suomen ensimmäinen YVA-lain (luonnoksen) mukainen YVA-prosessi ja Delfoi-sovellus ( ”Yhdyskuntakehitysvaikutus-osion” tekijä Yrjö Myllylä myös YVA-ry:n perustajajäsen 20 vuotta sitten):

Delfoi-tutkimus: Hailuodon yhdyskuntakehitys lautta- ja kiinteäyhteysvaihtoehdoissa vuoteen 2010

 

EU palkitsi public-private -ennakointimallin