Stora Enson Kemin paperitehtaan lakkauttaminen – Uudet strategiat Delfoilla

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, METODI

Tänään on ilmoitettu, että Stora Enso lakkauttaa Kemin Veitsiluodon tehtaan. Yle 20.4.2021:

Luottamusmies: ”Sysimustat tunnelmat” – Stora Enso sulkee Veitsiluodon tehtaan Kemissä, työt loppuvat 670 ihmiseltä

Kemi-Tornion tilanteen ottaisin haltuun nopeiten ja loisin strategian Delfoi-menetelmää soveltaen. Olen työskennellyt alueen hyväksi vuodesta 1995 ja tunnen jonkun verran aluetta ja sen toimijoita. Olen valmis tarttumaan myös osaltani haasteeseen. Mutta seuraavia painotuksia voisi käsitellä. Teemat ja painotukset voisi yhdistää samaankin prosessiin, mutta niistä voisi käynnistää välittömästi myös omat prosessit, koska kaikissa on työmaata ja ne edistävät asioita. Tärkeintä on yhteisen näkemyksen ja toimintaohjelman muodostaminen ao. teemoissa. Toimintatavassa olisi jossain määrin samaa, kuin olen tehnyt aiemmin alueella (esim. 20 vuotta sitten osaamis- ja koulutustrategia) tai myöhemmin meriteollisuuden rakennemuutoksessa Uudellamaalla ja muualla Suomessa, tai seurannut Salossa asuen yli 4000 teollisen työpaikan lähtöä ja korvautumisstrategioita uusilla strategioilla ja työpaikoilla keskusteluun osallistumalla. Myös Rauman telakan lakkauttaminen ja uudelleen nosto on ollut agendalla ja osin toimeksiannoissa. Viime aikoina eniten töitä on tehty Kymenlaakson paperi- ja biotalouskeskittymän kehittämiseksi, jolta alueelta on lakkautettu useita paperitehtaita. Tänään esim. Kemiläisille on töitä mm. Salossa akkutehtaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Raumalla – tervetuloa! Mutta jotta töitä voisi tehdä sieltä ja asua siellä, seuraavat toimenpiteet auttaisivat siinä:

1. Laaja päivitetty osaamis- ja koulutustarpeiden strategia pitkällä aikavälillä. Kemi-Tornioin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, tämän sovelluksen päivitys:

Osaamistarpeiden ennakointi, RD Case: Osaaminen, koulutus ja ennakointi – Kemi-Tornio -alue 2010

Pitkän aikavälin ennakointi kannattaisi käynnistää myös nyt ja päivittää mm. tässä kuvattuja Kymenlaakson Etiäinen – Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointikäytännön oppeja hyödyntäen. https://yrjomyllyla.wordpress.com/amt-ennakointi/

2. Lyhyen aikavälin toimialakohtainen ennakointi (metsäteollisuus, logistiikka):

Toimialakohtaisen ennakointikäytännön valtakunnallinen kehittäminen ajankohtaista

3. Pitkän matkan pendelöintistrategia (sis. muuntokoulutusta), etenkin Lapin kaivokset voisivat sopia osalle (myös Oulusta osalle, siis joukkoliikennesysteemit, työvuorot, kakkosasuminen halvalla asiallisesti):

Kaivostoiminta: Pitkän matkan pendelöintimalli ja koulutustarpeiden ennakointi luovat työtä

”Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään” (Lapin Kansa: Myllylä, Yrjö, Jari Kaivo-oja ja Arto Lahti)

Facebookissa kommentoin uutista mm. seuraavasti (20.4.2021):

Sieltä on aiemmin laitettu paperikone kiinni, mutta uudet koneet ovat korvanneet tuotantomäärissä sen. Veitsiluoto kyllä sijainnillisesti voisi olla vielä hyvä, kun on vieressä sellun tuotantoa ja syväsatama. Mutta markkinat ja logistiikka sekä kysyntä (pitkät etäisyydet ja markkinat kaukana). Kun kävin ekakerran Kemin Veitsiluodon pääkonttorissa, se tosiaan oli siellä. Kun viimeksi kävin siellä n 2016, logitiikkapäällikkö oli jo Oulussa. Sitä on vähitellen ajettu näin sivupisteeksi. Mutta kartonkituotanto tuollainen, voisi tulla kyseeseen. Sama tehdasta käytännössä Oulun kanssa yhteisön laivakulketuksineen. Pitää perehtyä, kun ehtii.

Trendit ovat olleet paperin väheneminen. Pandemia on sitä vähentänyt varmasti lisää. Kun Oulustakin lähti paperi(koneet ja korvattiin kartonkikoneella) ja nämä olivat yhtä pakettia logistisesti, tavallansa olisi voinut pitää sitä myös heikkona signaalina tai villin kortin enteenä Kemiin, kun nyt ajattelee. Suunta siis oli olemassa, mutta lopetus dramaattisesti kaikki, periaatteessa selvä. Eihän sitä välttämättä ”pientä erää” paperia kannata laivata, vaikka tietojeni mukaan 20 % meni jo Nelostietä markkinoille eli mm. Vuosaareen. Kemin satama kyllä kehittyy ja kokonaisuudessaan tässä pudotus ei MG:n johdosta ole välttämättä näin raju (tonneissa, myöhemmin kaivorikasteet mukaan), mutta kyllä se raju on kokonaisuutena. Kun joku lopetataan, niin lopetus on kerralla ja korvaavien työpaikkojen synnyttäminen vähittäin ja osin se koskee eri henkilöitä. Ihmisen muutoskyky on rajallinen, mutta voisi tämän ottaa nyt pilottina, kuten Nokian yli 4000 työpaikkaa Kemin kokoisesta Salosta, jossa näyttää, että aika moni insinööri palvelee nyt meriteollisuutta tai muuta ja akkuteollisuudella alueella on nyt uusi nousu ja työpaikkoja tarjolla. Kyllä Salon case teollisuustyöpaikkojen määrällä oli eri luokkaa kuin Kemi, Samankokoiset kaupungit, mutta myönnetään, että suhteessa tuolla se on haastavampi kompensoida. Oulun markkinat teoriassa, kaivostoiminta olisi se, jonka nostaisin ja tämänkin pitkän matkan pendelöintimallin yhtenä. Jos porukalla luodaan strategia niin, että jokaisella on jokin polku, olisi se mielestäni inhimillistä ja menisi pienimmillä vaurioilla.

Aiammin olen siis saanut kokea esim. Salon rakennemuutoksen ja osallistua mm. Rauman telakan lopettajaisiin. Molemmissa on nyt komea uusi alku. Tässä mm. artikkeli hetkeltä, kun Rauman telakka päätettiin sulkea:

Murroksessa on aina myös toivo ja mahdollisuus paremmasta tulevaisuudesta – Case Rauman telakka.

”Tarvitaan suomalaista arktista meriteknologiaa ja tietotaitoa kokoava voima”

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Uudenmaan ELY-keskuksen koko tiedote 16.10.2012 Arktisen meriteknologian ennakointihankkeesta ja tulevaisuusverstaasta on linkissä.

Tiedotteessa todetaan mm. seuraavaa:

– Arktinen meriteollisuus on Suomelle iso mahdollisuus, projektipäällikkö Sasu Pajala Uudenmaan ELY-keskuksesta painottaa.…

– Ennakoinnin pitää johtaa aina konkreettiseen yhdessä tekemiseen ja löytää yhteinen tulevaisuuden suunta, jota kohti edetään. Nämä tavoitteet ovat toteutuneet arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa, kertoo projektipäällikkö Sasu Pajala Uudenmaan ELY-keskuksesta.Ennakointimenetelmänä käytetään asiantuntijahaastatteluita hyödyntävää Delfoi-menetelmän sovellusta ja siihen kytkettyä Arctech Helsinki Shipyard Oy:n telakalla lokakuun alussa järjestettyä tulevaisuusverstasta. Hankkeesta tehdään myös opinnäytetyö.

Ks. lisää hankkeen viestintäympäristöstä osoitteessa http://www.amtuusimaa.net:

”Tarvitaan suomalaista arktista meriteknologiaa ja tietotaitoa kokoava voima”.

Kaivostoiminta: Pitkän matkan pendelöintimalli ja koulutustarpeiden ennakointi luovat työtä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pitkän matkan pendelöinnin järjestäminen sekä kaivosalan työvoima- ja koulutustarvetutkimukset Suomessa tehtynä parantavat suomalaisten työllisyyttä. Ellei näin toimita, pendelöivää työvoimaa tarvitaan enemmän Suomen ulkopuolelta. Potentiaalinen toimien toteuttaja ja hyötyjä on mm. Oulun seutu koko Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun lisäksi.

Alla on käsikirjoitus, jonka pohjalta on muokattu 11.8.2012 julkaistu Alakerta-kirjoitus sanomalehti Kalevaan. Artikkeli aukeaa pdf-muodossa tästä linkist: kaleva-alakerta-11-8-2012.

Kaleva, Alakerta 11.8.2012

Luonnonvarojen ”100 vuoden alennuskauppa” on päättymässä. Keskeisten raaka-aineiden hinta on ollut nouseva jo noin 10 vuotta mm. Jeremy Granthalmin kehittämän GMO-indeksin mukaan. Indeksi kuvaa 33 keskeisen raaka-aineen hintakehitystä. Taustatekijänä raaka-aineiden hintojen nousulle on niiden rajallisuus ja maailmantalouden kasvusta johtuva kysyntä. Kiinan talouskasvun vaikutus on ollut erityisen suuri viime aikoina, mutta kysyntä jatkunee myös Intian, Afrikan ja Etelä-Amerikan väestönkasvun ja voimakkaan kaupungistumisen tukemana.

Luonnonvarojen merkityksen kasvu taloudessa edellyttää uusia strategiota valtiolta, suuryrityksiltä, pk-sektorilta ja kaupunkiseutujen kehittäjiltä – koko yhteiskunnalta. Osaamista, koulutusta ja muuta toimintaa on suunnattava uudelleen. Suomessa pysyvä osaaminen ei voi olla vain ”korvien välissä” ilman kytköstä ympäristöön. Luonnonvarojen ja maantieteellisen ympäristön merkitys on aina ollut merkittävä suomalaisen menestyksekkään osaamisen kehittämisessä. Esimerkiksi Nokia-projektissa ratkottiin harvaan asutun Suomen tietoliikenneongelmia yhdessä. Pitkien etäisyyksien haasteiden ratkaisu on oltava jatkuvaa toimintaa myös kaivostoiminnassa, jotta voimme elää pohjoisessa.

Kasvavassa kaivostoiminnassa kuljetus- ja logistiikkakysymykset ovat avainasemassa materiaalivirtojen lisäksi myös henkilöliikennekysymyksissä. Luonnonvarojen hyödyntämisessä keskeistä on ollut maailmalla ns. pitkän matkan pendelöinti (long distance commuting). Oulu on luonteva asuinpaikka mm. työskenneltäessä Pohjois-Suomen nykyisillä kaivoksilla Sodankylässä, Kittilässä, Kainuussa tai parhaillaan rakennettavassa Pajalan rautamalmikaivoksessa tai lähitulevaisuudessa käynnistyvissä kaivoksissa Koillismaalla, Savukoskella tai Kolarissa. Oulu on pohjoisen monipuolisin kaupunki elinkeinorakenteeltaan ja sen ympäristö on laadukas ja perheellisille sopiva.

Ajattelutapamme mukaan työpaikan pitäisi olla asuinseudullamme. Saksalainen kollegani Mattias Spies väitteli Venäjän Timan Petšoran alueen Severtekin öljykentän työloista ja työnjärjestämisestä vuonna 2010. Tutkimuksen alkuvaiheessa kentän omisti Lukoilin kanssa suomalainen valtionyhtiö Neste, mikä mahdollisti tutkimuksen. Perheelliset työntekijät tulevat töihin tuhansien kilometrien päästä kahdeksi viikoksi tehden 12 tunnin työpäivää ja lentävät läheisestä Usinskista takaisin kotiin kahdeksi viikoksi ja ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä järjestelyihin.

Yksi tuttavani on kulkenut useita vuosia kuukauden työjaksolle öljykentillä avustavalla monitoimimurtaja Botnicalle, milloin Välimerelle, milloin Pohjanmerelle tai Meksikonlahdelle tullen kuukaudeksi kotiin työvuoron päätyttyä Suomeen. Toinen tuttavani Satakunnasta pendelöi tällä hetkellä viikon työkomennuksille Ruotsin Pajalaan rautamalmikaivoksen rikastamoa rakentamaan yhdistäen kuljetuksia Itä-Suomesta tulevien kanssa osan matkaa. Tämän jälkeen tullaan viikoksi kotiin.

On käynnistettävä uusien konseptien miettiminen, miten Oulusta voidaan käydä töissä mainituilla kaivospaikkakunnilla. Haukiputaalta Sodankylään kaivoshankkeiden vuoksi muuttanut perhe valitteli lehtitietojen mukaan Sodankylän hidasta kaavoitusta odotellessaan uudisrakennusprojektinsa etenemistä. On pyrittävä tukemaan myös nykyisiä yhdyskuntia, mikä tarkoittaa joukkoliikenteen ja uudenlaisten majoituskonseptien rakentamista sekä työvuorojen suunnittelua. Malleja löytyy maailmalta ja esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa mm. professori Markku Tykkyläisen johdolla aiheeseen perehtyneitä tutkijoita.

Toisena pääteemana on kiinnitettävä huomiota koulutukseen. Vuosi sitten työ- ja elinkeinoministeriölle tekemäni vuokratyövoiman käytön syitä -selvityksen aikana havaitsin uutena ilmiönä ulkomaisen vuokratyövoiman rekrytoinnin käynnistyneen erääseen Lapin kaivokseen. Syynä oli osaajien puute kaivospaikkakunnalla. Koska pääosa uusista kaivoksista on tällä hetkellä Lapissa ja Kainuussa eikä vielä Pohjois-Pohjanmaalla, järkevät toimenpiteet eivät välttämättä kohtaa ajattelutavoistamme johtuen. Edellisissä maakunnissa on osaajapulaa, mistä vuokratyövoiman hankinta on esimerkkinä. Jälkimmäisessä ei nähdä kyseisiä alueita työmarkkina-alueina etenkään suorittavan työn osalta.

On käynnistettävä Pohjois-Suomen tason yhteinen kaivosalan työvoima- ja koulutustarvetutkimus. Mikäli tähän ei kyetä, hanke kannattaa käynnistää ELY-keskuksittain Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa. Tarkoitukseen on olemassa valmis lyhyen aikavälin ennakointikonsepti (TKTT), joka antaa luotettavaa informaatiota koulutuksen järjestäjille ja muille toimijoille, mihin toimiin on ryhdyttävä kaivosalan työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi. Kaivosala voidaan rajata käsittämään tässä yhteydessä myös alan kone- ja laiteteollisuus ja huoltotoiminnot Pohjois-Suomessa. TKTT-konseptia on viime aikoina kehitetty etenkin Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Ennakointikonsepti on nostettu vuonna 2010 Euroopan unionin keskeiseksi ennakointikäytännöksi rakennemuutoksen hallinnassa Euroopan unionin komission YK:n työjärjestölle antaman arviointitoimeksiannon pohjalta.

Yrjö Myllylä, YTT (yhteiskuntatieteiden tohtori)

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja

RD Aluekehitys Oy