Kaivostoiminta: Pitkän matkan pendelöintimalli ja koulutustarpeiden ennakointi luovat työtä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Pitkän matkan pendelöinnin järjestäminen  sekä  kaivosalan työvoima- ja koulutustarvetutkimukset Suomessa tehtynä parantavat suomalaisten työllisyyttä. Ellei näin toimita, pendelöivää työvoimaa tarvitaan enemmän Suomen ulkopuolelta. Potentiaalinen toimien toteuttaja ja hyötyjä  on mm. Oulun seutu koko Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun lisäksi.

Alla on käsikirjoitus, jonka pohjalta on muokattu 11.8.2012 julkaistu Alakerta-kirjoitus sanomalehti Kalevaan. Artikkeli aukeaa pdf-muodossa tästä linkist: kaleva-alakerta-11-8-2012.

Kaleva, Alakerta 11.8.2012

Kaleva, Alakerta 11.8.2012

Luonnonvarojen ”100 vuoden alennuskauppa” on päättymässä. Keskeisten raaka-aineiden hinta on ollut nouseva jo noin 10 vuotta mm. Jeremy Granthalmin kehittämän GMO-indeksin mukaan. Indeksi  kuvaa 33 keskeisen raaka-aineen hintakehitystä.  Taustatekijänä raaka-aineiden hintojen nousulle on niiden rajallisuus ja maailmantalouden kasvusta johtuva kysyntä. Kiinan talouskasvun vaikutus on ollut erityisen suuri viime aikoina, mutta kysyntä jatkunee  myös Intian, Afrikan ja Etelä-Amerikan väestönkasvun ja voimakkaan kaupungistumisen tukemana.

Luonnonvarojen merkityksen kasvu taloudessa  edellyttää uusia strategiota valtiolta, suuryrityksiltä, pk-sektorilta ja kaupunkiseutujen kehittäjiltä – koko yhteiskunnalta. Osaamista,  koulutusta ja muuta toimintaa on suunnattava uudelleen. Suomessa pysyvä osaaminen ei voi olla vain ”korvien välissä” ilman kytköstä ympäristöön.   Luonnonvarojen ja maantieteellisen ympäristön merkitys on aina ollut merkittävä suomalaisen menestyksekkään osaamisen kehittämisessä. Esimerkiksi Nokia-projektissa ratkottiin harvaan asutun Suomen tietoliikenneongelmia yhdessä. Pitkien etäisyyksien haasteiden ratkaisu on oltava jatkuvaa toimintaa myös kaivostoiminnassa, jotta voimme elää pohjoisessa.

Kasvavassa kaivostoiminnassa kuljetus- ja logistiikkakysymykset ovat avainasemassa materiaalivirtojen lisäksi myös henkilöliikennekysymyksissä. Luonnonvarojen hyödyntämisessä keskeistä on ollut maailmalla ns. pitkän matkan pendelöinti (long distance commuting). Oulu on luonteva asuinpaikka mm. työskenneltäessä Pohjois-Suomen nykyisillä kaivoksilla Sodankylässä, Kittilässä, Kainuussa tai parhaillaan rakennettavassa Pajalan rautamalmikaivoksessa tai lähitulevaisuudessa käynnistyvissä kaivoksissa Koillismaalla,  Savukoskella tai Kolarissa. Oulu on pohjoisen monipuolisin kaupunki elinkeinorakenteeltaan ja sen ympäristö on laadukas ja perheellisille sopiva.

Ajattelutapamme mukaan työpaikan pitäisi olla asuinseudullamme. Saksalainen kollegani Mattias Spies väitteli Venäjän Timan Petšoran alueen Severtekin öljykentän työloista ja työnjärjestämisestä vuonna 2010. Tutkimuksen alkuvaiheessa kentän omisti Lukoilin kanssa suomalainen valtionyhtiö Neste, mikä mahdollisti tutkimuksen.  Perheelliset työntekijät tulevat töihin tuhansien kilometrien päästä kahdeksi viikoksi tehden 12 tunnin työpäivää ja lentävät läheisestä Usinskista takaisin kotiin kahdeksi viikoksi ja ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä järjestelyihin.

Yksi tuttavani on kulkenut useita vuosia kuukauden työjaksolle öljykentillä avustavalla monitoimimurtaja Botnicalle, milloin Välimerelle, milloin Pohjanmerelle tai Meksikonlahdelle tullen kuukaudeksi kotiin työvuoron päätyttyä Suomeen. Toinen tuttavani  Satakunnasta  pendelöi tällä hetkellä viikon työkomennuksille Ruotsin Pajalaan rautamalmikaivoksen rikastamoa  rakentamaan yhdistäen kuljetuksia Itä-Suomesta tulevien kanssa osan matkaa. Tämän jälkeen tullaan viikoksi kotiin.

On käynnistettävä uusien konseptien miettiminen, miten Oulusta voidaan käydä töissä mainituilla kaivospaikkakunnilla. Haukiputaalta Sodankylään kaivoshankkeiden vuoksi muuttanut perhe valitteli lehtitietojen mukaan Sodankylän hidasta kaavoitusta odotellessaan uudisrakennusprojektinsa etenemistä. On pyrittävä tukemaan myös nykyisiä yhdyskuntia, mikä tarkoittaa joukkoliikenteen ja uudenlaisten majoituskonseptien rakentamista sekä työvuorojen suunnittelua. Malleja löytyy maailmalta ja esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa mm. professori Markku Tykkyläisen johdolla aiheeseen perehtyneitä tutkijoita.

Toisena pääteemana on kiinnitettävä huomiota koulutukseen. Vuosi sitten  työ- ja elinkeinoministeriölle tekemäni vuokratyövoiman käytön syitä -selvityksen aikana havaitsin uutena ilmiönä ulkomaisen vuokratyövoiman rekrytoinnin käynnistyneen erääseen Lapin kaivokseen. Syynä oli osaajien puute kaivospaikkakunnalla. Koska pääosa uusista kaivoksista on tällä hetkellä Lapissa ja Kainuussa eikä vielä Pohjois-Pohjanmaalla,  järkevät toimenpiteet eivät välttämättä kohtaa ajattelutavoistamme johtuen. Edellisissä maakunnissa on osaajapulaa, mistä vuokratyövoiman hankinta on esimerkkinä. Jälkimmäisessä ei nähdä kyseisiä alueita työmarkkina-alueina etenkään suorittavan työn osalta.

On käynnistettävä Pohjois-Suomen tason yhteinen kaivosalan työvoima- ja koulutustarvetutkimus.  Mikäli tähän ei kyetä, hanke kannattaa käynnistää ELY-keskuksittain Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa.  Tarkoitukseen on olemassa valmis lyhyen aikavälin ennakointikonsepti (TKTT), joka antaa luotettavaa informaatiota koulutuksen järjestäjille ja muille toimijoille, mihin toimiin on ryhdyttävä kaivosalan työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi.  Kaivosala voidaan rajata käsittämään tässä yhteydessä myös alan kone- ja laiteteollisuus ja huoltotoiminnot Pohjois-Suomessa. TKTT-konseptia on viime  aikoina kehitetty etenkin Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Ennakointikonsepti on nostettu vuonna 2010 Euroopan unionin keskeiseksi ennakointikäytännöksi  rakennemuutoksen hallinnassa Euroopan unionin komission YK:n työjärjestölle antaman arviointitoimeksiannon pohjalta.

Yrjö Myllylä, YTT (yhteiskuntatieteiden tohtori)

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja

RD Aluekehitys Oy

Kaivosalan TKTT työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus pitäisi toteuttaa ELY-keskusten yhteistyönä

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 5. Koillisväylä, Arktinen meriteknologia, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, METODI, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

Kaivosalan työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptia (TKTT) pitäisi soveltaa yhden ELY-keskuksen sijaan samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella Malli on tutkittu EU:n komission toimeksiannosta YK:n ILO-järjestön arvioinnissa toimavaksi ja palkittu Euroopan unionin parhaimpana alueellisena ennakointikäytäntönä. Sitä pitäisi palkitun mallin mukaan soveltaa ylipäätään myös Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja muiden ELYjen alueella nykyistä enemmän eri alojen tarpeisiin, mutta erityisen ajankohtaista sitä olisi soveltaa juuri em. ELYjen yhteishankkeena kaivosalalle seuraavien mallien mukaan:

Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.

TKTT Varsinais-Suomen / RD Aluekehityksen malliin valittu EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi:
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Kaivosalan työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuskonseptia (TKTT) pitäisi soveltaa siis yhden ELY-keskuksen sijaan samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella. Esimerkiksi ei riitä, että Lapin tai Pohjois-Pohjamnaan ELYt tekevät omat. Edellisen alueella esimerkiksi on paljon kaivosalan työpaikkoja, mutta vähän koulutettavaa väestöpotentiaalia. Jälkimmäisessä esimerkiksi on merkittävästi nuorisotyöttömyyttä, mutta työllistävät kaivokset sijaitsevat tällä hetkellä erityisesti Lapin ELY-keskuksen alueella.

Kaivostoiminnassa ja yleensäkin luonnonvarojen hyödyntämisessä on lähdettävä entistä enemmän ns. Long Distange Commuting/LDC eli pitkän välin pendelöinnin lähtökohdista. Tämä tarkoittaa, että esim. Oulussa voitaisiin asua ja perustaa perhe, mutta työvuorot ja joukkoliikenne kaivoksille suunnitellaan niin, että työssäkäynti olisi Oulusta luontevaa esimerkiksi Pajalaan, Kittilään, Sodankylään tai Soklin kaivoksille. Tällä hetkellä on käymässä niin, että osalle näistä kaivoksista työvoima hankitaan ulkomailta, koska kotimaasta ei ole riittävästi saatavilla tekijöitä.

Kollegani Mattias Spies on hyvin perehtynyt siihen, miten Venäjällä esim. aiemmin Nesteen omistamalla öljykentällä Timan Petšoran alueella on pitkän matkan pendelöinti järjestetty ja miten työntekijät kokevat järjestelyt. Kokonaisvaikutelma on, että tässä casessa olosuhteisiin ollaan tyytyväisiä, vaikka töihin tullaan tuhansien kilometrien päästä aina 2 viikoksi kerrallaan tehden 12 tunnin työvuoroja ja tämän jälkeen pidetään lomaa kotona.

Suomessa esim. Finstashipilla on monitoimimurtajilla malli, jossa työntekijät ovat noin kuukauden työvuoroissa ja lentävät kuukaudeksi kotiin (esim. Välimereltä tai Pohjanmereltä). Koillisväylän liikenteeseen ja ajankohtaisimpana suomalaisten kannalta etenkin kaivostoiminnan tarpeeseen pitää kehittää omat mallit.

LÄHTEET JA MALLIT

TKTT Varsinais-Suomen / RD Aluekehityksen malliin valittu EU:n parhaimmaksi alueelliseksi ennakointikäytännöksi:
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2008 . Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 11.12.2008. 70 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / 2009.

Spies, Mattias (2008). OIL EXTRACTION IN EXTREME REMOTENESS. THE ORGANISATION OF WORK AND LONGDISTANCE
COMMUTING IN RUSSIA’S NORTHERN RESOURCE PERIPHERIES. 158 p. Joensuun yliopisto, yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta <http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/spies_oil/spies.pdf>

Pitkän matkan pendelöinnin vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen
https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/14/pitkan-matkan-pendeloinnin-long-distance-commuting-%e2%80%93-ldc-vaikutus-pohjois-suomen-aluerakenteeseen/

JATKOTOIMET

Esittelypyynnöt aiheeseen liittyvien mahdollisuuksien tarkemmaksi esittelemiseksi voi tehdä blogin kirjoittajalle. Kansallisen ja alueellisen edun nimissä tuottoisinta kansantaloudellemme olisi tehdä nopeasti muutamien ELY-keskusten alueella yhteinen kaivosalan TKTT-sovellus, mitä nopeammin työ käynnistetään, sen merkittävimmät hyödyt. Kaivosalan ja muiden alan yritysten työnantajahaastattelut ja muut TKTT-prosessin osavaiheet konsultin kilpailutuksineen ottavat aikansa ennen kuin tulokset koulutustarpeista saadaan täsmnennettyä, ja koulutusohjelmat alueilla käynnistettyä.

Aiheesta lisää

Myllylä, Yrjö (2011). Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2011.
< http://www.tem.fi/files/30385/TEM_29_2011_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.
< http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2009 . Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 22.9.2009. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 3/2009.

Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 27.2.2007. 47 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / 2007.

Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007 . Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007.

Ottakaa kantaa kyselyyn

Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen

1. ALUEKEHITYS, 2. TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI, 3. STRATEGIAPROSESSIT, 4. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 6. Kaivostoiminta, 7. Logistiikka ja yhteydet, 8. Energia ja ympäristö, 9.1 Matkailu, 9.2 Kauppa, rakentaminen, ICT, hyvinvointi, palvelut, O. YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ
TEM 43,2010

TEM 43,2010

Hankealoite on esitetty alla olevassa julkaisussa mm. sivulla 45-46.

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen (mm. Pohjois-Suomen kaivos- ja Luoteis-Venäjän energiatuotantoon liittyen) (32). Pohjoisen äärialueiden luonnonvarojen hyödyntämisessä on mm. Venäjällä käytössä uudentyyppiset ratkaisut, jossa työntekijät tulevat jopa tuhansien kilometrien päästä työskennelläkseen 12 tunnin työpäiviä kahden viikon ajan, jonka jälkeen heillä on puolestaan kahden viikon vapaa kotona. Tällainen esimerkki löytyy esimerkiksi Nesteen aiemmin osittain omistamalta ja hallinnoimalta öljykentältä Timan Petšoran alueelta SeverTEKin kentältä (Spies 2009). Olisikin perusteltua käynnistää esimerkiksi skenaariotutkimus, jossa arvioidaan millaiset ovat tulevaisuuden tavat turvata kaivosten, öljy- ja kaasukenttien, miksei myös matkailukeskusten työvoimatarpeet ja mitkä ovat näiden vaikutukset aluerakenteeseen. Miten esimerkiksi energian / liikkumisen kallistuminen vaikuttaa näihin ratkaisuihin. Tutkimus sopisi yhteistyössä esimerkiksi aluetieteilijöiden ja tulevaisuudentutkijoiden toteuttavaksi (Itä-Suomen yliopistossa vahvaa perehtyneisyyttä tematiikkaan, ks. mm. Rautio & Tykkyläinen 2008, huomioi myös Törmä & Reini 2009).
***
Saamieni tuoreiden tietojen mukaan kaivosyhtiöt ovat jo hyvin kiinnostuneita myös ulkomaisesta alan vuokrattyövoimasta, koska kotimaasta ei ole riittävästi tarjolla työvoimaa. (Koulutusjärjestelmän kannattaisi ottaa nyt vahva etunoja kaivosalan ammattilaisten kouluttamiseksi, ja käynnistää tarvittaessa vaikka ns. TKTT-konseptin mukaisia työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimusennakointisovelluksia aiheesta, ks. lisää mallista artikkelista ”EU:n parhaat ennakointikäytännöt valittu”.)

Viittaukset

Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (toim.) (2008). Russia’s Northern Regions on the Edge. 91-111. Kikimora Publications. University of Helsinki.

Roberts, Jeffery (2003). Russia and Pomor region – a new South Africa? Artikkeli. The Bulletin of the Russo-British Chamber of Commerce. Sebtember 2003, Issue 7, 25-27.

Spies, Mattias (2008). Shift-work Employment and Labour Relations on a Remote Oil Field in the Russian North. Teoksessa Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (2008). Russia’s Northern Regions on the Edge. 73-90. Kikimora Publications. University of Helsinki.

Törmä, Hannu & Kaarina Reini (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. 57 s. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 37.

Aihepiiriin liittyviä muita julkaisuja

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Tohtori Jeffery Robertsin muistolle. Lapin Kansa 6.1.2010.

Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010.

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 -luonnos. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma.

Ks. myös blogiartikkeli https://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/05/13/pohjoiskalotin-uusien-yhteystarpeiden-ennakointi/

Ottakaa kantaa kyselyyn